Sohvi

Teija ajoi punaisen rintamamiestalon pihaan ja pysäköi autonsa kaupunkimaasturin viereen. Talo näytti hyväkuntoiselta ja puutarha oli hyvin hoidettu. Teija suoristi jakkupukuaan, sipaisi nutturaansa ja avasi takaluukun. Hän otti sieltä nahkaisen, vanhanaikaista lääkärinlaukkua muistuttavan varustekassinsa. Auton lukituksen merkkiäänen vaiettua hiljainen kesätuulen humina ja kaukaa kuuluva linnunlaulu olivat ainoat äänet ympäristössä. Naapurin talon ääriviivat erottuivat tiheän pensasaidan lomasta.

Rauhallisin liikkein Teija siirtyi portaille ja painoi ovikelloa. Hän ei odottaessaan voinut olla pohtimatta, millainen pariskunta häntä sisällä odotti. Teija oli vuosia harrastanut tarvitsevien kuritusta. Tällä kertaa häneen oli ottanut yhteyttä perheen vaimo, 35-vuotias Terttu. Tertun viestit eivät alkujaan olleet oikein selkeitä, mutta udeltuaan ja tarkennettuaan tilannetta oli Teija saanut selville, että ihan perinteisistä avio-ongelmista oli kyse, tai siis siitä, että Tertun mielestä hänen 42-vuotias Keijo-miehensä oli aivan liian kiltti. Niin kiltti, että tilanteelle piti tehdä jotain.

Oven avasi ystävällisen, mutta kieltämättä vähän nyhverön näköinen mies. Teija esittäytyi ja mies ohjasi hänet sisään. Olohuoneessa odotti hermostuneen oloinen nainen. Teija huomasi katetun kahvipöydän ja ehdotti istuutumista. Terttu pakeni keittiöön hakemaan kahvia. Hän sai sitä kaadettua kuppeihin saakka läikyttämättä. Jutustelu oli kankeahkoa.

Toisen kupillisen jälkeen Teija kieltäytyi kohteliaasti kolmannesta. Hän katsoi Terttua tiukasti: ”Sinun pitäisi mennä nyt vaihtamaan vaatteita.” Terttu nielaisi ja nyökkäsi, syöksyi sen jälkeen kohti eteistä ja yläkertaan menevään portaikkoon. Keijo katsoi hänen peräänsä hämmentyneenä: ”Mikähän sille nyt tuli? Pitäisiköhän minun…” Keijo oli nousemassa sohvalta, mutta Teija keskeytti hänet: ”Istu vain alas, ole hyvä. Meidän on syytä vaihtaa tässä pari sanaa.” Keijon katse oli kysyvä. ”Niin, Terttu on ottanut minuun yhteyttä ja pyytänyt apua. Teidän suhteenne kuulemma kaipaa hieman elävöittämistä. Me olemme Tertun kanssa viestitelleet sähköpostin välityksellä ja minä olen antanut hänelle etukäteen muutamia ohjeita.” Keijon istuessa sohvalla mykistyneenä Teija keräsi sohvapöydällä olevat astiat tarjottimelle ja vei tarjottimen ruokailuhuoneen pöydälle. Sohvapöytää tarvittaisiin kohta muuhun käyttöön.

Hetken kuluttua Terttu palasi takaisin. Hän jäi arkana seisomaan ovelle. Vaaleat, pitkät, kihartuvat hiukset oli letitetty, ja molemmissa leteissä oli punaiset lettinauhat. Yläosaa verhosi valkoinen, tyköistuva, v-aukkoinen napapituinen t-paita. Nännit erottuivat puseron alta selvästi. Keijo henkäisi huomatessaan vaimonsa olevan ilman rintaliivejä. Hame oli punamustaruudullinen ja ulottui hieman polven yläpuolelle. Paljaiden polvien alapuolelta jalat oli verhottu valkoisilla puuvillapolvisukilla. Jalassa Tertulla oli mustat kiiltonahkaballerinat.

Tarkasteltuaan Terttua hetken hyväksyvästi Teija nousi ja otti seinustalta korkeaselkäisen käsinojattoman tuolin siirtäen sen keskemmälle huonetta. Teija nosti laukkunsa nojatuoliin ja avasi sen. Keijo yritti nähdä, mitä laukku sisältää, muttei kehdannut nousta sohvalta ylös katsomaan. Teija istuutui tuolille rintamasuunta Keijoon päin ja pyysi Tertun tulemaan viereensä. Terttu laahusti paikalle lyhyin askelin. Teija vilkaisi Keijoa, tämä oli ymmällään ja selvästikin Keijon olisi tehnyt mieli kysyä jotain. Uskallus vain ei riittänyt. Teija käänsi huomionsa Terttuun.

”Miksi me olemme nyt tässä?” Teija kysyi tiukalla äänensävyllä. ”Tuota, kun minä, äh, onkohan tämä sittenkään hyvä ajatus” Terttu empi ja näytti miettivän sopivaa syytä paeta paikalta. Teija tarttui häntä käsivarresta ja veti lähemmäksi itseään. ”Älähän venkoile. Tämä tekee sinulle vain hyvää. Haeppas tuolta laukusta minulle hiusharja.” Teijan ääni kuulosti näennäisen lempeältä, mutta ei jättänyt vaihtoehtojen mahdollisuutta. Terttu riensi laukulle. Huomatessaan, mitä kaikkea muuta siellä oli harjan lisäksi, Terttu henkäisi. Hän poimi puisen, ovaalinmuotoisen harjan ja palasi Teijan luokse kohtaloonsa alistuneena.

Odottamatta sen enempää Teija taivutti Tertun poikittain polviensa ylitse. Terttu taiteili hetken löytääkseen tasapainon. Hänen kämmenensä ylettyivät maahan toiselta puolelta tuolia ja kengänkärjet toiselta puolelta. Tilanteeseen nähden vakaan asennon löydyttyä Teija nosti Tertun hameenhelman selän päälle paljastaen paljaat pakarat. ”Mitäh?” pääsi jo Keijolta ääneen. Teijan tiukka katse kuitenkin katkaisi loput utelut.

Teija siirsi harjan vasemmasta kädestään oikeaan. Hän kosketti harjalla Tertun pakaroita kuin merkiksi. Teija kietoi vasemman kätensä tiukasti Tertun vyötäisille. Keijolle hän sanoi: ”Sinulle kyllä selviää ajan mittaan miksi näin pitää tehdä. Nyt katsot tarkkaan, mitä minä teen.” Tertulle Teija sanoi: ”No niin, aloitellaan. Onko asentosi hyvä?” Epämääräinen yninä kuului jostain Teijan vasemmalta puolelta, lattianrajasta.

Ensimmäinen harjanisku pamahti huoneessa. Tertun oikeaan pakaraan ilmestyi punainen laikku. Samassa Keijo muuttui kasvoiltaan tulipunaiseksi. Teijakin hätkähti reaktiota. Vaikka hän oli moneen tottunut, Keijo yllätti hänet täysin. ”Onko jokin hätänä?” Teija kysyi. Keijo aukoi suutaan ensin äänettömänä, kunnes sai lopulta sanottua: ”Minä olen katsellut netistä näitä, sinä aiot siis antaa Tertulle piiskaa.” Keijon lause oli enemmänkin toteamus kuin kysymys. ”Kyllä”, Teija nyökkäsi, ”niin paljon, että sinäkin huomaat, mitä hän oikeasti tarvitsee.”

Terttu reagoi ynähdyksellä toiseen harjan iskuun. Kolmannesta eteenpäin ääni tuntui aina hieman voimistuvan. Tasaisella tempolla puolelta toiselle vaihdellen Teija jatkoi läimäyttelyä. Pakarat punottivat iloisina, samaa tahtia Tertun kiemurtelu lisääntyi. Kun vokaalivalikoima alkoi kattaa koko asteikon, Teija auttoi Tertun seisomaan, laski harjan tuolille ja tarttui Terttua käsivarsista: ”Yritetäänpä uudelleen. Miksi sinä olet kutsunut minut tänne?” Terttu tuijotti varpaitaan ja sanoi viimein hiljaisella äänellä: ”Minä haluaisin, että sinä auttaisit meitä.”

Teija nousi tuolista. Hän veti sohvapöytää hieman keskemmälle lattiaa ja viittoi Tertun luokseen: ”Menehän kontillesi pöydälle.” Terttua ajatus kauhistutti, muttei hän uskaltanut kieltäytyäkään. Niin kipeää kuin harja olikin tehnyt hänen takamukselleen, kuumotus alkoi tuntua hyvältä ja ennen kaikkea se kiihotti häntä. Terttu ei muistanut, koska viimeksi olisi tuntenut samalla tavoin kihelmöintiä vatsanpohjassa tai kostumista jalkovälissä.

Terttu asettui pyydettyyn asentoon. Teija nosti jälleen hameen selän päälle paljastaen punottavan takapuolen. Terttu oli sivuttain Keijoon nähden, mutta ei uskaltanut vilkuilla miestään.

Teija otti laukusta nahkavyön, taitteli sen kahtia ja asteli Tertun taakse. Terttu jännitti pakaroitaan valmiiksi. Ensimmäinen lyönti aiheutti poltteen ja tuo polte vain voimistui ja syveni lyönti lyönniltä. Terttu valitti ja vaikersi. Parinkymmenen lyönnin jälkeen Teija pysähtyi ja Terttu oli aikeissa nousta ylös. Teija kuitenkin teki hänen yrityksensä tyhjäksi: ”Ei minnekään vielä, vastahan me aloitimme.” Terttu vikisi: ”Mutta kun se sattuu…”

”Pitää sattuakin, muuten et muista mitä tänään sovitaan. Ja nämä ovat perusasioita.” Teija jatkoi uudet parikymmentä lyöntiä. Tauon tullessa Terttu jäi alistuneena paikalleen, hän ei edes yrittänyt nousta. Teija laski vyön käsistään ja pyysi Keijon viereensä. Teija tarttui Keijon käteen ja ohjasi tämän kämmenen Tertun kuumottavalle pakaralle. Terttu värähti. Keijo oli kuin sähköiskun saanut. Teija kuljetti Keijon kättä molempien pakaroiden päällä, hyväilevin liikkein. Tertun uikutus muuttui yninäksi, ja siinä alkoi olla selvästi kuultavissa seksuaalinen lataus.

Teija otti kiinni Keijon etusormesta ja hiljalleen kuljetti sen oman sormensa kanssa Tertun jalkoväliin. Keijo säpsähti, Tertun kostuminen oli tullut hänelle yllätyksenä. Kun vaeltavat sormet löysivät klitoriksen, Terttu ulvahti. Teijan ottaessa kätensä pois Keijon sormet jäivät hyväilemään Terttua. Keijo näytti nauttivan. Terttu puuskutti ja komensi Keijoa hyväilemään voimakkaammin. Teija puuttui tilanteeseen ja veti Keijon käden pois hyväilemästä Terttua. Teija tarttui Terttua toisesta letistä ja kiskaisi voimakkaasti tämän päätä taaksepäin: ”Ei tällainen peli kerta kaikkiaan vetele! Sinä et komentele, etkä anna ohjeita, vaan sinä teet niin kuin Keijo tai minä käskemme sinun tehdä. Ja juuri nyt lähdet noutamaan pihalta sievoisen koivunvitsakimpun, notkeita ja lehdettömiä vitsoja. Alahan mennä!”

Terttu lähes syöksyi eteiseen ja ulos. Teija siirtyi olohuoneen ikkunaan tarkkailemaan. Keijo seisoi paikoillaan ja ensin haisteli, sitten maisteli makua sormissaan. Teijan kysymys keskeytti hänen ajatuksensa: ”Taidat olla hämmentynyt?” Keijo nyökkäsi: ”En minä tällaisesta ole nähnyt edes unta.” Terttu palasi vitsakimpun kanssa. Teija otti kimpun häneltä ja ohjeisti Keijon istumaan tuoliin. Teija näytti kädestä pitäen, kuinka Keijon pitää ottaa Terttu syliinsä poikittain. Kun Keijon käsivarsi oli lujasti Tertun vyötäröllä ja Tertun hameenhelma poissa pakaroilta, Teija heilautti vitsakimppua. Terttu parkaisi sen osuessa kohteeseensa. Säälimättä Teija jatkoi piiskasta.

Tertun ääni alkoi muuttua itkunsekaiseksi aneluksi. Keijo seurasi Teijan toimia herkeämättä, lopulta hän pyysi Teijaa lopettamaan. Terttu huokasi mielessään ja toivoi pääsevänsä pystyasentoon. Toivo oli kuitenkin turha. Keijo pyysi Teijaa antamaan vitsakimpun itselleen. Teija arvioi tilannetta hetken, mutta luovutti kimpun ja siirtyi hieman kauemmaksi. Keijo kohotti vitsat ilmaan ja ne iskeytyivät napakasti Tertun yläreisille. Keijo jatkoi vuorotahtia reisien ja pakaroiden piiskausta. Terttu ulvoi, itki, valitti, kirosi, pyyteli anteeksi ja aloitti välillä koko repertuaarin alusta. Venkoilu ja kiemurteleminen vain pahensivat tilannetta, vitsan kärjet kiertyivät ja tavoittivat aratkin paikat.

Teija tarttui Keijoa olkapäästä: ”Korjaahan vähän hänen asentoaan. Jos venkoilu on tuollaista, laita hänet vasemman polven varaan ja lukitse hänen jalkansa oikealla jalallasi. Voit myös nostaa hänen oikean kätensä ristiselän päälle. Säilyttääkseen tasapainonsa, hänen on pidettävä vasen kätensä maassa.” Keijo kiitti neuvoista, teki työtä käskettyä ja jatkoi piiskausta vielä tovin.

Piiskauksen loputtua Terttu autettiin ylös. Teija katsoi pariskuntaa. Keijon itseluottamus näytti kasvaneen silmissä. Teijaa hymyilytti, toivottavasti myös jatko sujuisi yhtä hyvin. ”Terttu, hakisitko ne hankkimasi tarvikkeet”, Teija pyysi. Terttu punastui nyt myös kasvoiltaan ja sanaakaan sanomatta käveli kirjahyllylle, ottaen alalaatikosta muovipussin. Hän yritti ojentaa pussia Teijalle, mutta tämä neuvoi Terttua ottamaan sisällön esiin ja laittamaan tavarat sivupöydälle. Entistä enemmän punastellen Terttu nosti pussista moottoroidun anustapin, keskikokoisen hieromasauvan sekä liukastetuubin. ”Siinäkö kaikki?” Teija kysyi. Terttu epäröi, mutta nosti lopulta pussista isohkon sauvan, jonka päässä oli imukuppi.

Teija nyökkäsi hyväksyvästi: ”Näistä siis suoriuduit. Entäpä jumppapallo?” Terttu viittasi olohuoneen vieressä olevan ruokailutilan nurkkaan. Siellä oli hopeanharmaa, kookas pallo.” Keijon huomio oli vielä sauvoissa ja hän hätkähti Teijan mainitessa jumppapallon. ”Mihin sitä palloa tarvitaan?” Keijo ihmetteli ääneen. Teija katsoi Terttua merkitsevästi: ”Tertulla taitaa olla hieman kirimistä noissa lihaskuntoasioissa, ja tuo isompi jötikkä palloon kiinnitettynä auttaa häntä harjoituksissa.”

Keijo poimi anustapin käteensä ja pyöritteli sitä: ”Onko tämä se, minkä minä luulen sen olevan?” Terttu parahti ja Teijaa nauratti: ”Kyllä vain. Taidamme harjoitella sen käyttöä seuraavaksi, vai kuinka Terttu?” Terttu painoi päänsä, ja oli kääntymässä poispäin, mutta Teija ehti tarttua häntä letistä ja kiskaista. Terttu parkaisi. ”Mitä haluat Keijon tekevän tuolla tapilla? Kerro hänelle!” Terttu änkytti: ”Voisitko laittaa sen paikoilleen?” Kysymys ei tyydyttänyt Teijaa, vaan hän tukisti Terttua kovempaa: ”Tarkemmin! Minkä ja mihin?” Tukistaminen sattui ja Terttu lähes kiljaisi: ”Voisitko tunkea sen tapin perseeseeni!” Teija nauroi ja katsoi Keijoon: ”Et kai tuollaisesta pyynnöstä voi kieltäytyä?” Keijo myhäili: ”En todellakaan.”

Terttu komennettiin takaisin sohvapöydän päälle. Keijo levitti liukastetta tapille ja Teija neuvoi levittämään sitä myös Tertun anuksen ympärille. Keijo epäröi hetken, mutta työnsi lopulta tapin hitaasti paikoilleen ja käynnisti värinän. Keijo hyväili edelleen punaisia pakaroita ja seurasi Tertun reaktioita. Keijo asettui polvilleen nähdäkseen paremmin, mistä Tertun jalkovälistä valuva kosteus oikein tuli. ”Tekisikö mielesi maistaa?” Teija kysyi. Keijo pudisti päätään pelästyneenä: ”Ei Terttu pidä sellaisesta.” Jo Teijan tarttuessa häntä letistä, Terttu tiesi, mitä hänen halutaan sanovan. ”Saat tehdä mitä haluat” Terttu sanoi hätäisesti. Keijo ei kahta kehotusta kaivannut. Hän upotti kielensä Tertun jalkoväliin ja nuoli ahnaasti.

Terttu oli pudota pöydältä orgasmin tullessa. Hän ei edes huomannut Keijon lopettaneen nuolemisen, järisyttävät jälkimainingit ravistelivat häntä. Tapin yhä suristessa paikallaan Keijo nousi ylös, avasi housunsa ja otti esiin juhlakunnossa olevan peniksensä. Aikailematta hän työntyi Terttuun takaapäin ja aloitti rauhalliset työnnöt. Keijo selvästikin unohti Teijan paikallaolon ja nautti täysin siemauksin. Karjahdustaan pidätellen hän laukesi Tertun sisään. Keijo vetäytyi Tertusta, mutta komensi tämän pysymään paikoillaan Keijon pukiessa. Tertulla oli vaikeuksia jaksaa konttausasennossa, jalkoväli kaipasi vielä kovasti huomiota hänen mielestään.

Keijo pyöritteli keskikokoista sauvaa kädessään, mutta päätyi sitten isompaan. Teija haki jumppapallon olohuoneeseen ja kiinnitti sauvan palloon. Keijo puolittain nosti, puolittain raahasi Tertun pallon luokse. Julman näköisen ja ennen kaikkea paksuisen sauvan pää löysi helposti Tertun jalkovälin. Keijo komensi Terttua istumaan pallon päälle. Terttu arasteli ja laskeutui vain hieman alemmaksi. Teija huomasi Tertun yrittävän taas luistaa Keijon määräyksissä. Teija otti harjan käteensä ja antoi pari terävää läimäytystä Tertun aroille pakaroille. Terttu humahti kuin huomaamattaan alaspäin. Sauva tunkeutui hänen sisäänsä Keijon sperman ja hänen oman kiimansa liukastamana. Terttu luuli halkeavansa.

Vähitellen Terttu mukautui asentoonsa. Keijo siirtyi hänen taakseen ja tarttui häntä olkapäistä. Terttu painui pallon päällä alaspäin. Keijon nostaessa käsiään Terttu nousi ylöspäin. Liike oli hidasta mutta nosti Tertun kiihkoa aivan uusiin ulottuvuuksiin. Laukeamiseen ei mennyt kauaa. Keijo vapautti Tertun ja Teija kehotti häntä menemään pesulle. Terttu poistui paikalta nopeasti. ”Näyttäisi siltä, että pärjäät, uskallan hyvin jättää sinut jatkamaan tästä”, sanoi Teija ojentaen Keijolle kätensä. Keijo tuijotti kättä, sivuutti sen ja halasi Teijaa. Keijon ääni oli pettää: ”En tiedä, kuinka kiittäisin sinua…”