sawwyer

Kaikki tuntui vielä unelta. Räpistelin silmiäni, mutten nähnyt mitään. Olin kuin halvaantunut. Pikkuhiljaa aloin tajuta, että liikkumattomuuteni johtui kuitenkin raskaista nahkakahleista, joilla käteni ja jalkani oli kiinnitetty tukevaan metallilevyyn. Olin kaltevalla alustalla, kutakuinkin X-asennossa, kädet kiinnitettynä kyynärpään ylä- ja alapuolilta sekä ranteista. Sormeni oli ilmeisesti teipattu nyrkkiin, sillä en voinut liikutella sormiani ollenkaan. Myös kumpikin jalkani oli kolmella nahkaremmillä kiinnitetty. Vatsani päällä meni leveähkö vyö, kuten myös kaulani ympärillä. Pikkuhiljaa muistikuvani alkoivat palautua...

Olin tutustunut Juliaan noin vuosi sitten yliopistolla. 170-senttinen, hoikka kaunotar kiinnitti heti huomioni, ja eräissä illanistujaisissa lopulta tutustuimme ja vaihdoimme jo samana iltana numeroita. Aloimme pian seurustelemaan, ja vaikka kuvittelin oppivani tuntemaan hänet hyvin, sain myöhemmin tietää olleeni totaalisen väärässä. Julia kertoi olevansa vanhoillisen kodin tyttö ja haluavansa odottaa avioliittoa ennen sänkypuuhia. Ehkä osittain siitä syystä, ja toisaalta siksi, että olin täysin pihkassa Juliaan, päädyimme jo noin vuoden kuluessa naimisiin. Muutin tavarani Julian asuntoon häitä edeltävällä viikolla, olihan Julia varakkaan suvun vesa ja omisti hyvän kokoisen omakotitalon, joskin hieman syrjäisellä alueella pääkaupunkiseudulla. Lopulta vietettiin häitä. Eilen.

Hääyö yhteisessä kodissamme kuitenkin muutti kaiken. Kohotimme illalla maljat avioliitollemme makuuhuoneessa ja otin kulauksen Julian tarjoilemaa juomaa. Samalla kaikki pimeni. Muistan vielä Julian pirullisen hymyn vaipuessani tajuttomuuteen Julian eteen sängylle...

--- Jatkuu, ainakin mikäli saan kannustavaa palautetta :) ---