Nea90

Terävät askeleet kaikuivat kolkossa käytävässä, kun nuori, juuri ja juuri 25-vuotias nainen käveli määrätietoisesti eteenpäin. Nainen oli 175 cm pitkä, painoi suunnilleen 50 kiloa ja omisti D-kupin rinnat, ilo monelle miehelle. Hän oli pukeutunut mustaan, pohkeisiin ulottuvaan nahkaiseen takkiin. Takin alla oli vain tiukka, mustapunainen korsetti, mustat stringit ja jaloissaan hänellä oli korkealla korolla varustetut tummat nahkasaapikkaat, ne ylettyivät takin alle, jolloin paljasta ihoa näkyi vain kasvoilla ja kaulalla sekä tietenkin kädet oli paljaana. Naisen tummat, vyötärölle ylettyvät kiharat roikkuivat valtoimenaan ja hulmusivat ilmavirtojen mukana askelten tahdissa. Kasvot olivat jyrkät ja karun kauniit, kissamaiset tummat silmät, siro nenä, paksut täyteläiset huulet ja terävä leuka. Poskipäät oli korkealle ja kulmat nypitty siisteiksi viiruiksi.

Käytävän päässä nainen kääntyi päättäväisesti teräksistä ovea kohti ja koputti terävästi rystysillään. Ei mennyt kuin muutama sekunti, kun ovi jo avattiin ja nuori nainen pääsi sisään. ”Kas, Mia se siinä.” Kuului möreä miesääni. ”Joko velkasi päätit maksaa?” Vanhemman puoleinen, ehkä neljissäkymmenissä oleva tummatukkainen ja isokokoinen mies kysyi käheällä äänellä istuessaan suuren pöydän takana. Huoneen seiniä verhosi kirjahyllyt parin metrin matkalta, myös pieni, viktoriaaninen sohvakalusto mahtui huoneeseen, joka lopulta rajoittui korkealta katosta yltäviin verhoihin. ”Niin ajattelin. Eiköhän hoideta homma pois alta.” Mia vastasi jäätävällä äänellä silmät teljettynä miehen kasvoihin.

”Miten vain.” Mies, tarkemmin sanottuna Rafael Wickström hymähti ja viittoi apulaisiaan poistumaan. Kaksi kaapin kokoista miestä nyökkäsivät ja lähtivät vikkelään huoneesta pois. Wickström astahti parilla askeleella Mian luo, asetti kämmenensä tämän alaselälle ja lähti kuljettamaan eteenpäin mutisten jotain fiksusta tytöstä. He kävelivät pitkän, vanhanaikaisen huoneen toiseen päähän, verhojen toiselle puolelle. Siellä oli leveä parisänky, sama vanhan aikainen tyyli jatkui sielläkin.

”No niin Mia, näytäs mitä sinulla onkaan mulle.” Mies hymähti tyytyväinen virne kasvoillaan. Hän tiesi, että Mia olisi vallassaan tämän kerran, jotta neito saisi maksettua uhkapeleistä kertyneet velat. Ei hän toki itse niitä velkoja aikaan ollut saanut, vaan tämän nyt jo kuollut isänveli joka Mian oli kasvattanutkin. Rafael Wickströmin joukothan Mian sedän ja samalla rakkaimman ihmisen olivat tappaneet, Mia halusi nyt vain puhdistaa holhoojansa maineen, vaikka se ei tuntunutkaan juuri nyt kovin hyvältä. Hän vihasi Rafael Wickströmiä, yksinkertaisen puhtaasti vihasi.

Vihasta huolimatta hän vetäisi takkinsa vetoketjun auki ja laski sen harteiltaan nilkkoihinsa. Rafaelin arvosteleva katse kävi naisen päästä varpaisiin asti läpi tyytyväinen hymy huulillaan. ”Eiköhän aloiteta niin.” Tämä toisi Mian sanoja lainaten.

Rafael riisui kaikessa rauhassa ensin pikkutakkinsa, sitten suorat housunsa, lopulta valkoisen kauluspaidan ja viimeisenä sukkansa ja bokserinsa. Varsin nopeasti hän sai riisuttua myös Mian ja kuljetettua tuon parivuoteelle, kaataen hennon naisen selälleen pehmeälle patjalle.

Rafaelin huulet liikkuivat Mian vartalolla, hän imi tuon tuoksua sisäänsä ja kosketteli paljasta ihoa. Tahtomattaankin Mia tunsi vihansa läpi pientä nautintoa, vaikka tiukasti puristikin silmänsä kiinni ja toivoi kaiken olevan jo ohi. Rafael kosketteli naisen rintoja, suuteli niitä ja piirteli kielellään kuvioita hänen kehoonsa.

Pikkuhiljaa Rafael laskeutui alemmas, hellästi raotti Mian jalkoja ja painoi kasvonsa tuon haaroväliin. Salaa Rafael oli tyytyväinen haistaessaan Mian kiimaisen tuoksun ja huomaavan tuon turvonneen ja märkyydestä kiiltelevän, posliiniksi sheivatun alapään. Wickström upotti pitkän kielensä naisen kiimaiseen pilluun ja kuuli siitä seuraavan tyytyväisen, tukahdetun voihkaisun. Rafael tiesi olevansa taitava kielensä kanssa, hän liikutteli sitä naisen sisässä, välillä lipaisi klitorista ja upotti sormensa vaginaan. Mia yritti kaikkensa, mutta aika ajoin tyytyväinen voihkinta karkasi hänen huuliensa välistä, rohkaisten vain miestä entisestään.

Hetken päästä Rafael huomasi Mian tärisevän ja kiemurtelevan jo siihen malliin, että orgasmi oli lähellä. Hän vetäytyi kauemmas ja kohottautui ylemmäs. Rafael koukisti hellästi, mutta vaativasti Mian jalat koukkuun ja levitti niitä, asettuen tuon yläpuolelle juuri sopivaan kohtaan. Pieni, tyytyväinen virne kasvoillaan hän asetteli täydessä seisokissa olevan kyrpänsä Mian pilluaukolle. Wickström oli ehkä tunteeton, ehkä vain seksin puutteessa. Joka tapauksessa hän survaisi kerralla suuren kyrpänsä Mian tiukan pillun loppuun asti. Naisen tuskainen, vihainen, ehkä jopa nautinnollinen kirkaisu kaikui huoneessa kun mies aloitti nopean nussimisen lähes säälimättä allaan uikuttavaa Miaa. Hän pani raivokkaasti, tökkäsi pohjalle asti ja veti saman tien lähes ulos asti. Mia ulisi, aneli jotain sekaisesti ja voihki, tuska ja viha sekoittuivat nautintoon joka varisutti jo nyt koko hentoa vartaloa tuoden orgasmin toisensa jälkeen.

Rafael tunsi jo nyt lastin olevan tulossa, joten vetäytyi nopeasti ulos Miasta. Nainen värisi hänen allaan, hiki helmeili tuon otsalla ja viimeisin orkku oli taivuttanut selän karrelle. Tuon kasvoilla oli vihasta ja tuskasta vääristynyt ilme, mutta vartalo kieli nautinnosta jota hän oli myös kokenut. ”En saanut vielä kaikkea haluamaani.” Rafael henkäisi hengästyneenä, saaden Mian voihkaisemaan väsyneenä. Rafael ohjasi suurilla kourillaan Mian kontalleen vuoteelle, peräpää Rafaeliin päin. Mia nojasi uupuneesti kyynärpäihinsä, kun Rafael asettui polviensa varassa hänen taakseen. Toki hän voisi liukastetta käyttää edes anaaliin, mutta maksakoot nyt nainen kunnolla setänsä tekemät virheet. Mian vartalo tärisi pelosta ja jännityksestä, aitona perseneitsyenä häntä kauhistutti, että Rafael oli se ensimmäinen.

Rafael asetti vieläkin täynnä lastia olevan kyrpänsä Mian anaaliaukolle ja olisi ehkä tälläkin kertaa survaissut sen kerralla pohjaan asti, jos se olisi onnistunut. Rafael ei turhia käyttänyt aikaa venytykseen tai mitään, vaan alkoi vaativasti työntää kyrpäänsä nuoren naisen perseeseen. Mia huusi tuskasta, kun Rafael voimalla vain työnsi ja työnsi. Mia yritti kiemurrella pakoon, mutta Rafaelin raudan luja ote pysäytti tuon aikeet. Rafaelilla ei ollut aikomustakaan vetää kulliaan pois, ennen kuin se olisi päässyt pohjaan asti. Hän puristi naisen hennon vartalon paikoilleen ja jatkoi vahvaa työntöä yhä syvemmälle ja syvemmälle.

Mian suusta pääsi nautinnollinen ulina, kun kyrpä lopulta oli kokonaan tuon sisässä. Edelleen Miasta kiinni pitäen Rafael alkoi hiljalleen tehdä pientä edestakaisin liikettä, nopeuttaen vähä vähältä. Mian suusta pääsi pieni uikahdus aina, kun kyrpä iskeytyi juuriaan myöten naisen suoleen. Ihan kuin pienen koiranpennun säälittävät uikutus. Uikutuksen tahti tiheni sitä mukaa, mitä nopeammin Rafael kyrpäänsä liikutti. Hän huohotti hengästyneenä, mutta jatkoi edelleen nopeaa vauhtiaan päästäen myös vihdoin Mian vartalosta irti, tuskin tuo ihan heti karkaisi.

Lopulta Rafael laukesi Mian suoleen karjahtaen. Uikutus lakkasi ja naisen suusta pääsi värisevä huuto, kun jo ties kuinka mones orgasmi valtasi hänen ruumiinsa. Toivuttuaan Rafael veti peiton syrjään ja asettui sängylle makaamaan vetäen Mian kainaloonsa. Hän peitteli heidät molemmat huolellisesti ja Mia oli aivan liian väsynyt estelläkseen.

”Lepää nyt, kaunokainen.” Rafael kuiskasi matalalla äänellä Mian korvaan. Hän katsoi hetken aikaa, kun naisen punertavat ja vetiset silmät sulkeutuivat. Pian hento vartalo rentoutui ja Mia oli nukahtanut Rafaelin kainaloon punaiset kyynelvirrat poskillaan.