Ystävä hädässä

Tähän mennessä tapahtunut: hyviä ystäviä on autettava, jos kello lapsen saamiseen käy, mutta tulosta ei kuulu. Se voidaan tehdä monella tavalla. Vaikka nappaamalla lomalla oleva kaveri panttivangiksi.

Saunat oli saunottu, lupaukset avusta annettu, iltaa istuttu. Oli kuulemma aika siirtyä seuraavaan vaiheeseen.

- Tulehan vähän tänne niin aloitetaan valmistelut, Seija kehotti. Pöydällä oli pieni pahvilaatikko. Laatikosta paljastui puolenkymmentä eri tavoin kaarevaa osaa, muovisia tappeja ja pieni riippulukko. Käsitin silmänräpäyksessä, että kyseessä oli ”miehen siveysvyö”.

Hetken epäröityäni riisuin Seijan kehotuksesta housuni ja kävin selälleni vuoteelle.

Kestin sen, että Seija hitaasti pujotti ensin kaluni juureen renkaan ja pahemmin varomatta asetteli kivekseni yksitellen oikeaan asentoon. Kalua alaspäin painavan kaaren pujottaminen paikoilleen oli ”tietystä syystä” hankalaa.

Silloin Seija vinkkasi taustalla vaiti seisseelle Mikolle. Kaveri tuli pääpuoleeni ja pyydysti käteni omiinsa, otti tiukan otteen. – Anna anteeksi, mutisi Seija katsoen silmiin ja samassa hänen avokämmenensä heilahti. Sattui saakelisti. Miksi olin tähän ryhtynyt? Mutta stondis oli laskenut.

Seija toimi nyt nopeasti. Kiinnitystapit sujahtivat reikiinsä. Napsahdus. Lukko oli paikoillaan ja kiinni.

Siitä napsahduksesta alkoi viiden päivän vaaleanpunainen helvetti. Sitä luulee tuntevansa ystävänsä, mutta niinä päivinä minä opin Mikosta ja Seijasta ihan uusia puolia. Olin lomalla, mutta lomasta se ei käynyt. Elin jatkuvassa kasvavan panetuksen ja tyytymättömyyden tilassa. Välillä hoidin hankalasti pieniä asioita kaupungilla,mutta enimmäkseen olin mökillä pariskunnan seurassa. Ja millaisessa seurassa!

Nukkumaan mennessä jouduin useana yönä suostumaan silmäsiteeseen ja siihen, että käteni ja jalkani kiinnitettiin sängyn laitoihin. Silloin saatoin olla varma, että jossain vaiheessa yöstä jouduin pitkällisen nuolemisen ja varovaisen puristelun kohteeksi.

Siteen takia en voinut olla edes sataprosenttisen varma kuka sen kulloinkin teki, Seija, Mikko vai tiistaina paikalle saapunut Pirjo. Mutta aina se loppui riittävän ajoissa. Jäljelle jäi vain hirmuinen, turhauttava pakotus.

Silloin, kun minuun ei kajottu, kuuntelin öisin pakosta kolmikon ujostelematonta lemmiskelyä eri kokoonpanoissa. Välillä minua käsiteltiin pienellä hieromasauvalla, jota opin erityisesti pelkäämään silloin, kun se oli Seijan kädessä. Kuinka hirveältä voikaan tuntua muutaman sekunnin kiihotus siveysvyön sallimiin paikkoihin, kun takana on päivien kahlittu odotus.

Kaksi kertaa minut asetettiin polvilleni pää tuoliin laskettuna ja pariskunta hieroi hyvässä yhteisymmärryksessä hyvin varoen eturauhastani. Melkein ulvoin armoa, jota ei kuitenkaan annettu. Ei helpotusta. Tarkoitus oli kuulemma ”volyymin lisääminen”.

Torstaiaamuna tilanne muuttui. Mikkokin saisi pari päivää tottua siveyteen minun ”vankilani” vanhemman version kanssa, jollainen heillä oli lelulaatikossaan ennestään. Naiset lopettivat vaatteiden käytön kokonaan.