-KissaNainen-

Pieni kuvaus itsestäni: olen tumma, isotissinen, pyöreäpeppuinen, 34-vuotias, ja kauniiksi kehuttu...

Olen ollut naimisissa 9 vuotta, ihanan miehen kanssa. Mutta niin kuin kaikkiin liittoihin kuuluu ylä- ja alamäkiä niin myös meidän liittoon. Tästä tapahtumasta on reilu vuosi aikaa ja tulen sitä ikuisesti muistelemaan kiihkeästi. Olimme mieheni kanssa jo pidemmän aikaa viettänet viileää kautta, ei oikein juttu luistanut, molemmilla oli töissä paineita ja ne tulivat väliimme.

Taas yhden kiivaan riidan päätteeksi otin auton alleni ja päätin lähteä tien päälle purkamaan kiukkuani... Oli terapeuttista pistää musat soimaan lujaa, kaiuttimien kalvot kiljumaan ja painaa moottoritietä eteenpäin.

Kumma juttu, mutta aina kun olen suuttunut minulla on kamalan kiihottunut olo, usein olen ajanut johonkin piiloon ja sormeillut itselleni ihanat orgasmit. Niin päätin tehdä nytkin. Ajoin yhdelle levähdyspaikalle ja sinne hieman pusikon suojaan ettei näy tielle. Musa soi ja kallistin penkin hieman taaksepäin, nostin minihameen ylös ja otin pikkarit jalastani.

Aloin hieromaan turvonnutta klitoristani ja suljin silmät, upotin toisen käden sormet koloon ja hyväilin syvältä juuri oikeasta paikasta... Ei hitto, kuulin auton äänen ihan vierestä ja huomasin jonkun tulleen häiritsemään hetkeäni. Onneksi ei ollut nähnyt mitä tein. En voinut enää jatkaa puuhiani.

Hetken päästä lähdin ajamaan eteenpäin ja kiukku oli jo hiukan helpottanut mutta kiima ei tuntunut helpottaneen... Mulla oli sellainen olo että voisin nussia ensimmäistä miestä joka vastaani tulisi.

Sitten varmaan kohtalo puuttui peliin, kun siinä ajellessani eteenpäin, rupesi autoni moottorista kuulumaan omituista ääntä, ja hetken päästä se sammui. Rullasin tien sivuun ja laitoin hätävilkut päälle. Yritin startata moottoria mutta se ei käynnistynyt, ei millään. Kirosin ääneen ja mietin että mitä pitäisi tehdä. Miehelleni en soita se saisi olla viimeinen juttu mitä tekisin.

Ajattelin kurkata konepellin alle, vaikken todellakaan mitään ymmärrä moottoreista. Avasin luukun ja siinä pyllistelin sinne kurkkien. Ihan kuin elokuvissa tapahtuu, kuulin kuinka rekka jyristi ohitseni ja tööttäsi minulle, jarrutti ja pysähtyi vähän matkan päähän. Sieltä hyppäsi ulos raavaan näköinen rahtari ja lähti kävelemään kohti minua.

Otin sellaisen naisellisen viattoman ja avuttoman näköisen ilmeen, levitin käsiäni ja sanoin autoni menneen rikki. Ja mies tietysti hellyttävän ylpeänä lupasi katsoa mitä oli tehtävissä... Ja eihän hänkään sitä käyntiin saanut, vaikka kaikkensa yritti. Eli mitäs nyt, kysyin? No, jos kyyti kelpaa niin vien sut takas kaupunkiin, lupasi rahtarini. Ja eiku rekan kyytiin. Juttelimme niitä näitä ja siitä minne olin matkalla ja kerroin, etten itse asiassa mihinkään kunhan ajelin kiukkuani pois.

Hiukan häntä hymyilytti kun kerroin tarinaani. Tajusin jossain vaiheessa että en ollut laittanut pikkareitani takaisin jalkaan, ja sekös minua rupesi taas kiihottamaan. Olin jo hetkeksi sen tunteen unohtanut kun autoni oli mut pettänyt. Nyt kun siinä komean miehen vieressä massiivisessa rekassa istuin ilman pikkareita minihameessa, rupesi levottomat ajatukset pyörimään päässäni. Varmaan poskilleni nousi punaa, kun hänkin minuun vilkaisi ja hieman ilkikurisesti hymyili. Kertoi että oli vielä pitkä reissu edessä ja jos haluaisin voisin olla kyydissä vielä vähän pidempäänkin, jos haluaisin.

No mikäs siinä, tuumin. En minä kotiin vielä halua mennä, antaa sen ukon siellä kiukutella rauhassa,ihmetellä mihin olen kadonnut. Kävimme huoltamolla kahvilla ja sovin paikallisen korjaamon jannun kanssa että hän käy hinaamassa autoni sieltä tieltä ja tuo sen korjattavaksi, lupasi soittaa kun jotain saa selville sen kohtalosta. Ja ei kun matkaan, oli olo kuin teinitytöllä jännittynyt ja vapaa...

Rekka jylisti tiellä ja juttu luisti meillä mukavasti, huumori lensi ja vitsit meni jo tuhmemmiksi. No sit tuli tää lakisääteinen pakollinen lepotauko ja rahtarini ajoi rekan levähdyspaikalle ja sammutti auton. Sitten hän kysyi, et mitäs sit tehdään? Vastasin, etten minä vaan tiedä, mutta ihan mitä vaan.

Hän sanoi huomanneensa jossain vaiheessa,ettei mulla ollut pikkareita jalassa, ja kysyi pitääkö paikkaansa? Ja pakkohan mun oli tunnustaa, et ei oo ei ne jäi sinne autoon. No tietenkin hän ihmetteli, että miten jäi? Kerroin hänelle punottaen, runkanneeni aikaisemmin ja ne unohtui jalasta. Hänen silmiinsä syttyi himo ja kun hän pyysi minua levittämään jalkani, että hän näkisi kunnolla mitä hameen alla oli piilossa. Ja niin minä kiltisti tein. Kiimani oli jo kympissä ja olin valmis ihan mihin vaan.

Hän pyysi minua näyttämään että miten hyväilen itseäni, ja upottamaan sormet litisevään pilluun. Aih, ihanaa tuntui niin hyvältä, sormetin ja hän katseli. Rahtarini aukoi housunsa ja kaivoi sieltä jo komeana seisovan aseen esiin, kysyi että tekisikö yhtään mieli? Ja arvasi varmaan vastauksen kun kumarruin ahmaisemaan sen suuhuni, imin ja lutkutin tuota ihanaa patukkaa. Kohta tunsin kuinka se kasvoi vielä hiukan ja kovettui, kuunnes se sykkien laski lastit kurkkuuni...

Nam, tykkään sitteb niin paljon niellä herkut kurkkuun. Hän tuuppasi mut selälleen siihen penkille ja nosti käsillään jalkani kohti kattoa. Sanoi, että on hänen vuoronsa maistaa herkkua. Ihanaa kun hän sänkisellä leulaan ja kielellään latki kiimasta valuvaa vakoani, en kauaa kestänyt vaan huutaen laukesin käsittelyssä.

Hänen tykkinsä oli jo sen verran herännyt ja saanut voimaa että sen pystyi upottamaan vielä sykkivään kolooni. Nousin ratsastamaan hänen syliinsä ja heitin paitani pois, upotin hänen kasvonsa rintoihini ja hän puristeli ja näykki niitä himokkaana.

Alapääni oli taas tulessa ja tiesin rähähtäväni kohta, kiihdytin tahtia ja huippu tuli siinä samalla kun hänenkin murinansa muuttui huudoksi kun laava lähti kohti sisintäni... Hikisinä ja onnellisina huohotimme sylikkäin, ei siinä saanut mitään sanottua,olin ihan sekaisin päästäni ja kömmin siihen omalle penkilleni. Spermat vitusta valuen polttelin savut ja mietin, mitä rakas mieheni sanoisi nyt, jos tietäisi missä olen?

Piru minuun meni kun päätin pistää hänelle tekstiviestin ja kertoa... Ja kohta tuli viesti takaisin että, Huora! Kerroin rahtarilleni, hän nauraen kommentoi että, huorille maksetaan ja hän ei aio minulle mitään maksaa, koska olin niin huippu huora ettei hänellä ois minuun varaa, Hehehee. Hiukan minun omaatuntoa kirpaisi, mutta päätin unohtaa sen ja antaa palaa nyt kunnolla.

Sain paperi pyyhkeen häneltä johon pyyhin isoimmat liemet jalkojeni välistä. Ja matka jatkui... Päätin olla hänen huoranaan seuraavaan päivään, kunnes reissu olisi tehty ja hän palaisi takaisin sinne mistä minut kyytiin otti.

Kävimme välillä syömässä jossain pikku kuppilassa, jossa oli muitakin rahtareita ja muutama oli hänen tuttujaan. Kun kävin vessassa pesulla ja palasin pöytään takaisin, sain sellaisia katseita, että tajusin hänen kertoneen mikä on homman nimi. Mut ei haitannu, oikeastaan vaan kiihotti lisää ajatus, että olisin yleinen rekka-lutka.

Matkan varrella nussimme vielä muutaman kerran ja hän oli aivan mahtava, sain sellaista kyytiä etten pitkään aikaan kävelisi kunnolla. Mutta paluu todellisuuteen oli edessä ja kotikaupunki tuli vastaan pakosti. Hän jätti minut kotini lähelle, kävelymatkan päähän. Yritin kerätä rohkeutta mennä kotiin, ja mietin millaisen vastaanoton saisin?

Kädet vavisten avasin oven. Mieheni oli olohuoneessa, ja tuijotti telkkaria. Menin istumaan häntä vastapäätä, ensin hän ei sanonut mitään. Hetken päästä Kysyin,ihan rauhallisella äänellä häneltä, oliko hän vihainen? Tyhmä kysymys, hän vain vastasi. Ja jatkoi kysymällä, oliko minulla ollut mukavaakin? Vastasin että, oli totta kai.

Sitten hän teki jotain mitä en odottanut... Pyysi minua kertomaan kaiken mitä olin kokenut. Ja kun olin saanut kerrottua, hän käski minut riisuutumaan. Hän kävi aivan kuumana, kun hän vapisevin käsin rupesi kopeloimaan minua jalkojen välistä ja kysyi, vieläkö huoralle kelpaa kulli? Emme ikinä ennen tai jälkeen ole nussineet niin kiimaisina kuin silloin. Jälkeen päin olemme puhuneet asiat selviksi, eikä mikään jäänyt painamaan mieliin.

Mutta rahtariani en ole tavannut sen jälkeen vain muistellut ja joskus yksin ajellessani toivonut, että auto menisi rikki taas ja kokisin jotain samanlaista... Lupaan kertoa teillekin jos niin käy!