Jenni

Olin aamusta tullut paikkakunnallesi bussilla, kävin ostoksilla ja tekstasin sinulle kun olin valmis lähtemään takaisin kotiinpäin. Odottelin kadun varrella ja tunnistin autosi kun ajoit parkkiin, kävelin autollesi takaviistosta ja laitoin ostokseni takapenkille nousten sitten normaaleissa vaatteissani takapenkille. Lähdet liikkeelle minun vaihtaessa vaatteitani, riisuin takkini ja puin peruukin, musta puseroni on napittamatta ja tiukka toppi näyttää alla olevien rintsikoiden ääriviivat. Riisun housuni paljastaen sukkahousut sekä lyhyen minihameen, olen ottanut korkokenkäni mukaan ja vaihdan ne kenkieni tilalle. Vaikka on pilvinen päivä pistän kuitenkin aurinkolasit päähäni, tulipunaista huulipunaa huuliin vielä ja annan sitten vasta luvan kääntää taustapeili oikeaan asentoon että voit katsella minua. Nautin kun saan istua sinun ja myös muiden ohikulkijoiden katseltavana, en luultavasti herätä ihmeempää huomiota mutta silti minua jännittää. Ajat kuitenkin rauhallisesti keskustan läpi ja suuntaat minun kotia kohti, sinulla on tosin muita suunnitelmia koska kurvaat väärään suuntaan ja alan miettimään mitä oikein meinaat.

Hiljainen tie mutkittelee ja käännyt risteyksistä niin että menetän suuntavaistoni kohta kokonaan, en tiedä missä olemme mutta sinä tiedät koska ajat autosi parkkiin syrjäiselle metsätielle. Hymyilen varovasti ja pyydät minua nousemaan autosta, yritän sanoa että vähäinen vaatetukseni ei oikein sovi näin kylmälle ilmalle mutta turhaan, sanot vain että ei ole pitkä matka käveltävänä. Kun nousen autosta tunnen savunhajua ja huomaan parin sadan metrin päässä puiden takana pilkottavan mökin, olet siis laittanut mökkiin tulen lämmittämään ja kävelen edelläsi kohti sitä.

Vaikka matka ei ole pitkä niin hieman hytisen kylmästä ja olen onnellinen kun pääsen lämpimään mökkiin sisälle...

Jatkoa?