heikoin lenkki

Naiset hehkuivat lähtöintoa ja Niina kehui kuinka ymmärtäväisesti olin suhtautunut heidän matkaansa; hänen ukkonsa oli uhannut lähteä äijäporukalla Tallinnaan vastavetona naisten Afrikan matkaan. "Tietäähän sen mitä ukot Tallinnasta hakee", sanoi Niina närkästyneenä. "Me lähdemme vain nauttimaan auringon paisteesta ja ei kai se silmänruokakaan pahitteeksi ole vai mitä", hän kysyi ilkikurisesti vaimoltani. Tämä kietoi kätensä kaulalleni. "Me olemme ainakin puhuneet nämä asiat selväksi", hän sanoi ja katsoi minua suoraan silmiin. Vaimo oli jo pienessä hiprakassa joten huolimatta ystävättärensä läsnäolosta hän veti minut pitkään kosteaan suudelman työntäen lantionsa omaani vasten.

Mieleeni palasi edellinen ilta; kuinka olin yrittänyt vielä illalla sängyssä saada vaimon mielen muuttumaan, kuinka kauniita sanoja olinkaan hänelle lausunut. Kuinka olin luvannut helliä ja hieroa häntä, käsitellä kuin prinsessaa. Ja kuinka hän oli ensin kuin vain ohimennen - kokeillen, sitten jo rohkeammin ja lopulta vaativasti lutkuttaen vastannut herkkään suudelmaani. Hän oli työntänyt pääni haarojensa väliin ja heittänyt pikkarinsa lattialle. Vaimoni kuumat huulet yhdessä eilisten tapahtumien kanssa tekivät oloni tuskaisen kiimaiseksi. Antauduin edellisen illan muistojen vietäväksi:

"Kieli ulos", hän komensi ja puristi poskistani suun auki. Työnsin kielen niin pitkälle kuin se ulottui ja myötäilin vaimon pohkeita jotka selkäni takaa rytmittivät pääni liikettä. Hapan mahla valui pitkin leukojani ja karvat työntyivät kitalakeen saakka mutta tein parhaani jotta edes näin voisin antaa naiselleni seksuaalisin tyydytyksen. "Anna! Nai! Kieli kyrpä vittu työnnä kieli kyrpä!", hän voihki ja työnteli häpyään suuhuni. Niskaani pakotti ja leukaperiäni kivisti mutta orgasmi ei vain ottanut tullakseen. Vaimo piti molemmin käsin takaraivostani kiinni ja kiskoi minua yhä kovempaan tahtiin. Kielestäni tuli runkkutappi josta vaimo kiiman tuskissaan yritti ottaa orgasmin. Tunsin kuinka se puutui, menetin sen hallinnan ja siitä tuli yhtä hyödytön kuin kalustani.

"Sauva! Hae sauva!", vaimoni huusi ja potkaisi minut vihaisesti lattialle. Konttasin kaapille ja otin sieltä kauniin kiiltävän, normimittaisen hieromasauvan jonka olin hänelle fyysisen hellyyden osoituksena ostanut. "Ei, ei, ei sitä. Haluan ison kyrvän!", hän huusi. Tiesin mitä hän tarkoitti; tuota mustaa, paksua sauvaa jonka Niina oli hänelle pari kuukautta aiemmin "ennenaikaisena ystävänpäivänlahjana" antanut. Yli kakskytä senttiä luonnollisen käyrää ja suonikasta keinokyrpää kädessä konttasin takaisin ja jäin polvilleen sängyn reunalle katsomaan kuinka vaimo painoi tuon jättikyrvän sisäänsä. Musta, värisevä aisa ryhtyi toimeen johon en enää kyennyt. Vaimoni työnteli sitä edestakaisin samalla kun puristeli toisella kädellä rintojaan. "Aah, aah, aaahh, ihanan iso, jäykkä, jäykkä, jäykkäää...", purkautui valitus hänen suusta. Ne minuutit olin kuin vieras omassa talossani; kuin kärpänen jonka annettiin surista katossa isäntäväen keskittyessä muihin puuhiin.

"Nyt irti, teillä on aikaa jatkaa sitten kun palaamme", Niina naurahti ja hätkähdin muistoistani. Vaimoni työnsi vielä kerran lantionsa voimakkaasti omaani vastaan, veti sitten kosteat huulensa irti ja tuijotti minua hetken puoliavoimien ripsien välistä. Hänen silmiensä loiste poltti kuin tuli.

Olimme sopineet että vaimoni lähettäisi viestin kun he olivat päässeet perille ja ilmoitelisi itsestään päivittäin että tietäisin kaiken olevan kunnossa. En halunnut ahdistukseni yltyvän likaisten yksityiskohtien kuulemisen myötä vaan toivoin että hän vain hoitaisi "asiansa" ja voisimme taas jatkaa eloa kulississa josta halusin pitää kiinni.

Ensimmäinen kuva tuli hotellista. Punaiseen piccoloasuun pukeutunut lyhyt musta mies kaatoi kuohuvaista heidän lasiinsa. Valkoiset hampaat loistivat tämän hieman jo harmaantuneen miehen hilpeän leveässä hymyssä. Naisten matkalukut olivat vielä avaamatta, ilmeisti he olivat juuri saapuneet huoneeseensa. Taustalla näkyi king size-kokoa oleva sänky johon olisi mahtunut kaksikin paria makaamaan. Seinää peitti maalaus mustasta, lannevaatteeseen pukeutuneesta metsästäjästä joka seiväs kohotettuna pään tasolle saalistusasentoon tuijotti kohti hotelliasiakasta.

Toisessa kuvasssa naiset seisoivat hymyillen kuohuvaiset kädessään. Matkalaukut olivat levällään lattialla. Vaimoni oli pukenut pinkin napapaidan ja neonvihreän kietaisuhameen bikiniensä päälle. Hänen kypsän kurvikkaat muodot tulivat oikeuksiinsa tuossa asussa joka jätti hieman myös mielikuvituksen varaan. Missä piccolo säpsähdin kunnes luin tekstin: "Täällä on kauhean kuuma, ilmastointi ei toimi. Suihkusta ei tuu lämmintä vettä. Sam lupasi korjata asian". Suotta säikähdin; piccolo ei ollut sen oloinen että hän hoitelisi turistinaisia itse. Hänen tehtävänsä oli tehdä näiden olo mukavaksi - Valmistella valkoiset naaraat mustien metsästäjien seivästettäväksi.

Kolmanessa kuvassa vaimoni istui aurinkotuolissa ja siemaili halkaistuun kookospähkinään kaadettua drinkkiä jonka taustalla myyntikori kädessä notkuva rastaletti oli ilmeisesti hänelle myynyt. Nautinnollinen ilme kasvoillaan hän lepäsi etelän lämmössä antaen kuumien säteiden korvennetaa vaaleaa ihoa. Vain niukat bikinit suojasivat naistani Afrikan auringolta - ja sen miesten himokkailta katseilta. Normaalisti tiukalle nutturalle sidotut vaaleat hiukset liehuivat vapaasti Atlantin tuulten väreessä. Tropiikki virtasi hänen sisäänsä.

Vaimoni näytti tyypillisen varakkaalta turistilta trendikkäine merkkilaseineen ja rannetta ja kaulaansa koristavine kultaketjuineen. Niina oli ilmeisti kuvaajana, ehkäpä he pitivät näin molemmat kotijoukkonsa ajan tasalla. Niinan miehen kohdalla tämä tosin tarkoitti vaimon liikkeiden mustasukkaista vahtimista. Ukko oli lopulta päästänyt vaimonsa matkaan tämän ensin vannottua uskollisuutta ja luvattua lähettää kuvaviestejä säännöllisin väliajoin. Mutta tuskinpa Niinan miehelleen lähettämät viestit olisivat luonteeltaan näin eroottisia ajattelin kunnes hätkähdin huomatessani puuttuvan yksityiskohdan: Vaimoni vihkisormuksen paikalla näkyi vain valkoinen rengas.

"Ehkäpä hän haluaa rajattoman rusketuksen, ehkäpä hän jätti sormuksen hotellin turvalokeroon, ehkäpä...", uskottelin itselleni mutta hermostuneisuus hiipi mieleeni. Kuin se savannin saalistaja joka tuolla Afrikan rannalla vaani naistani alkoi tietoisuus siitä että olin jättänyt kalleimman aarteeni vapaaksi riistaksi piinata mieltäni. Musta metsästäjä ei tulisi antamaan periksi vaan odottelisi pimeyden laskeutumista jolloin se iskisi. Nivusissani värähti kun aisurin angsti tulvi rintaan ja kurkkuun. Aloin runkata velttoa kaluani.

Neljännessä kuvassa vaimoni makasi mahallaan hiekalle levitetyllä pyyhkeellä. Niukkojen bikinien korostamat muodokkaat pakarat lähettivät houkuttelevia viestejä ympärilleen. Lantion kaari avautui näyteikkunaksi hänen naiseutensa kehtoon; portiksi joka valmistautui ottamaan mustan kiihkon vastaan. Saatoin mielessäni nähdä kuinka rantabulevardilla kulkevien miesten päät kääntyivät valkoisen lihan suuntaan. Kilpa oikeudesta astua heimonsa miesten valvovien silmien alta karannut naaras oli siis alkanut.

"Voi kun vielä pystyisin", ajattelin kiimaisen katkerasti ja kiihdytin runkkausta. Jäntevät pohkeet korostivat nilkkojen siroutta ja sitä naiseutta joka odotti nyt täyttymystään. Tuolla yli neljän tuhannen kilometrin päässä mutta kuitenkin kuin aivan vieressä. Bikinien yläosan vaimo oli riisunut pois, rajaton rakkaus ja rusketus kulkisivat kai käsi kädessä tällä matkalla ajattelin.

Viides viesti oli videoklippi. Mustat vahvat kädet levittivät aurinkovoidetta vaimoni selkään ja hän hymyili silmät kiinni. Taustalla näkyi frisbeetä heitteleviä nuoria uroita. Yksi kiekko oli lentänyt pyyhkeen viereen. Jahas, tälläisella verukkeella paikallinen gigolo oli siis päässyt tekemään lähempää tuttavuutta vaimoni kanssa.

Kädet laskeutuivat alemmaksi pitkin ristiselkää kun mies hieroi valkeaa litkua naiseni iholle. Hän oli polvillaan vaimon vieressä niin että tämä sai vapaasti ihailla miehen uikkareissa pullistelevaa boaa. Sen täytyi olla ainakin yhtä suuri kuin Niinan ostama keinokalu sillä vaikkei se ollut kuin vasta herännyt puristi se uikkareiden etuosaan kunnioitusta herättävän kaaren. Miehen reidet ja pakarat olivat lihaksikkaat ja pyykkilautavatsa kuin taottu muotoonsa. "Hmm... hmm", kuului huokailu naiseni suusta kun mies kuljetti käsiään pitkin pakaroiden yläosaa. Mustan ja valkoisen kontrasti kirkkaassa auringonpaisteessa oli kuin yön ja päivän välinen ero. Päivän joka oli kohta painumassa mailleen herättäen henkiin ne ikiaikaiset henget jotka tuota mannerta vielä hallitsivat.

Mies siirtyi voitelemaan reisiä. Hän siveli kärsivällisesti niitä päältä ja ulkoreunoilta samalla kun lausui Afrikaansin murteella kohteliaisuuksia kaukaa pohjoisesta saapuneelle vieraalle. "So bjuutiful, wite kwiin, wite skin, I lav yoor bodi", kuului vahva matala aksentti. Vaimoni naurahteli miehen jutuille ja jää hänen ympäriltään suli. Hän siirsi kiusoittelevan hitaasti nilkat ja polvet irti toisistaan. Näin kuinka musta boa puristi uikkareiden reunat irti reisistä ja tunnusteleva sively muuttui määrätietoiseksi hieronnaksi. Aurinkovoide kiilsi kuin kuumien öiden nostattama hiki vaimoni selässä. Vaimoni raotti reisiään vielä hieman niin että mustat suonikkaat kädet pääsivät öljyämään myös niidenkin paikkojen liepeitä joihin piti olla oikeus vain minulla, hänen aviomiehellä.

Tätä klippiä kelasin uudestaan ja uudestaan kunnes letkuni ruutasi lastinsa lakanalle. Kiihotus helpotti hetkeksi mutta rintaa polttava ahdistus jäi. Näkisinkö naistani enää ja jos vaikka näkisinkin olisiko hän enää se nainen jonkan tunsin? Kului tunti, toinen, kolmaskin. Minuutit matelivat. Yritin lukea lehteä ja katsella telkkaria mutta kuvat vaimostani mustan miehen käsittelyssä eivät antaneet rauhaa. Mies olisi kyvykäs ja vahva. Hän tietäisi mitä tekee. Ajatus vaimostani levittämässä reitensä hänen lihaksikkaan kropan alla herätti mustasukkaisen himon ja kiihkon. Minun oli taas pakko runkata. Otin meidän vihkikuvan käteen ja katselin valkoiseen harsoon puettua morsianta joka katsoi luottavaisin silmin tuoretta siippaansa - Miestä joka ei voinut vielä edes aavistaa mitä sana "tahdon" saattoikaan pitää sisällään.