HerttaÄssä

Jatkoa tarinaan Elämäni Pera, aiemmat osat 1-8 löytyvät samasta paikasta kuin tämänkin :-) (Jos osaat etsiä..)

Tarinan tämä jakso sisältää yllätyksellisen juonenkäänteen joka nostaa tunnelmaa tulevissa jaksoissa ihan uuteen tasoon.

Lukuiloa!

---

Loppupäivä olikin sitten aika rauhallinen. No, erittäin rauhallinen verrattuna eiliseen menoon. Söimme hiljaa makuuhuoneessa Peran tekemän aamiaisen, joka loppujen lopuksi oli ihan hyvä. Nälkäiselle kelpaa ruoka.. Sitten lepäilimme pitkään sylikkäin sängyssä. Emme sanoneet mitään, hyväilimme toisiamme hiljaa. Peran miehekäs lämmin syli tuntui niin turvalliselta.

Kaikki loppuu aikanaan ja puolenpäivän tienoilla Peran piti lähteä. Hän antoi minulle kuuman, pitkän suudelman ja kuiskasi korvaani ’kiitos kaikesta, tavataanko ensi viikonloppuna?’. Halasin häntä tiukkaan puristaen, suutelin poskea ja korvaa ja kuiskasin ’ihan varmasti, mä kaipaan sua jo nyt’…..

Peran lähtemisen jälkeen jäin sänkyyni lepäilemään. Mietin kokemaani. Minulla oli edelleen eilisen illan ihana, syntisen musta-punainen korsetti päälläni ja se tuntui täysin luonnolliselta. Myös se, että olin äsken kähissyt mahtavan miehen korvaan kiimaisia sanoja, tuntui täysin luonnolliselta. Tunsin myös jotain outoa. Onko niin, että olin alkanut pitää Peraa jo jonain muunakin kuin kiimaisena panoseurana? Seksi oli uskomatonta ja jotain sellaista mitä en ollut koskaan kokenut aiemmin, mutta... Peran ajatteleminen sai jotenkin perhosia vatsanpohjaan ja lämmintä kaipausta. Nappasin viereisen tyynyn jossa tuntui vielä Peran tuoksu. Painoin tyynyn poskelleni ja tunne vain kasvoi.

Tajusin että kaipaan häntä. Ja… että kaipaan häntä muuhunkin kuin pelkkään seksiin. Tunne oli huumaava. Hän tuoksui vielä tyynyssä ja painelin sitä poskeani vasten. Nuuskin tyynyä ja kaipasin häntä.

Tästä tulee rankka viikko.

Jatkoin miettimistä.. tajusin, sen minkä olin jo tiennyt viikon. Halusin olla suhteessamme tyttö. Mutta se vielä mietitytti, että haluanko olla yleisemminkin tyttö. Tarkoitan sitä, että nautin suunnattomasti naiseksi pukeutumisesta myös silloin kuin Pera ei ollut lähimaillakaan. Mallan antamat vaatteet tuntuivat ihanilta. Olin koko viime viikon koti-illat pukeutunut tytöksi ja meikkaillut. Aloin olla siinä jo kohtuullinen, vaikka kaikki tuntui useammin epäonnistuvan kuin onnistuvan.

Mutta … kuitenkin. Tunne oli huumaava. Tunne oli enemmän kuin pelkästään ihana alushameen silkkinen hyväily sileän karvattomille säärilleni tai rintaliivien mahtava puristava tunne. Tai sitten sukkahousujen viileä puristus. Se oli enemmän. Se tuntui oikealta, hyvältä. Lisäksi tunne siitä, että olla tarjolla miehelle, olla kaunis kukkanen, kuin kaunis koriste-esine ja kokea kaikki se ihana huomio joka siitä seuraa. En meikannut Peraa varten, meikkasin itseäni varten, jotta voisin olla kauniimpi Peraa varten. Aika monimutkainen ja epälooginen ajatus, mutta näin se vain oli. Halusin olla nainen. Kaunis, ihana, haluttava nainen.

Tästä tulee tosiaan rankka viikko.

Aamulla soitin Mallalle. Kerroin, että halusin tavata hänet, mieluimmin heti maanantai-iltana. Sehän sopii, Malla kuulosti jännittyneen odottavalta…

Illalla saavuin Mallan kauneussalongin ovelle ja Malla avasi oven. Aivan vaistomaisesti halasimme kuin vanhat ystävät. Malla näytti innostuneelta ja kysyi heti, että miten viikonloppu oli sujunut. Tunsin itseni teinitytöksi joka kertoi kaverilleen miten pojan kanssa oli treffit sujuneet. Kerroin tarkkaan tapahtumista, alkaen valmistautumisesta, pukeutumisesta, kiihkeästä kohtaamisesta viltillä, sitten Peran tuomasta lahjasta, sen kokeilemisesta ja ihanasta rakastelusta illalla, tavasta jolla hänen ryhmyinen kyrpänsä oli painunut peppuuni... Jatkoin kertomalla viipyilevästä, ihanan keinuvasta aamuseksistä. Ja päätin tarinan halailuun ja pohdintaan siitä että mikä olen. Ja pöllämystyneeseen kysymykseen, että miten pestään järkyttävä spermatahra siitä ihanasta mekosta jonka hän oli hankkinut.

Malla kuunteli jännittyneenä ja lopulta hän halasi minua pitkään ja onnitteli. ’Pera on ihana mies ja te sovitte toisillenne täydellisesti’ hän sanoi. ’Minun pitää tehdä pieni tunnustus… meillä, siis minulla ja Peralla oli myös sutinaa vuosia sitten’. ’Olimme silloin pari, aivan kuin sinä ja Pera nyt, ihan täsmälleen samalla tavalla’. Aluksi ymmärsin ensimmäisen tason tiedon, Malla ja Pera olivat olleet rakastavaisia, se nyt ei yllättänyt yhtään. Tuntui jopa lämmittävän ihanalta. Reilulta ja oikealta. Sitten aivoni raksuttivat eteenpäin ja juutuin ilmaisuun ’…täsmälleen samalla tavalla…’.

Avasin silmäni täysin avoimeksi ja otin hiukan etäisyyttä Mallasta. ’Tarkoitatko… mitä?’. Malla hymyili vienosti ja ei sanonut mitään. Sitten katsoin todella tarkkaan häntä. Kun oikein huolellisesti katsoi … hän oli mahtavan näköinen keski-ikäinen nainen. Klassisen kaunis. Mutta silti… kun oikein tarkkaan katsoi jäi miettimään, että …. onko …. onko hän mahdollisesti…. ’Jep, synnyin mieheksi, kuten sinäkin’ vastasi Malla. Tunsin Peran jo opiskeluajoilta ja suhteemme alkoi silloin. Seurustelimme pitkään ja Pera auttoi minua matkallani kohti oikeaa kehoani. Pera tulee erittäin varakkaasta perheestä ja hänellä ei koskaan ole ollut pulaa pikkurahasta. Eikä isommastakaan.

Pera auttoi tämän liikkeen perustamisessa ja … no, elimme pitkään Peran kanssa kuin mies ja vaimo. Mutta aika kului ja tunne haalistui, etäännyimme pikkuhiljaa, vaikka rakastimme toisiamme työt ja kiireet veivät meitä kauemmaksi toisistamme. Sovimme lopulta yhdessä että olemme hyviä ystäviä, mutta emme enää ole asuneet yhdessä. Tapaamme lähes viikottain, käymme kahvilla, lounailla, mutta emme enää nuku samassa sängyssä. Tunnen häntä kohtaan vieläkin suunnatonta lämpöä ja haluan auttaa kaikessa mikä saa hänet ja hänen rakkaansa onnellisemmaksi.

Mallan kertomus vastasi kaikkiin erikoisiin yksityiskohdissa tässä ennestäänkin erikoisessa episodissa. Halasin Mallaa ja tunsin, että hän oli jotenkin.. äh. tämä tuntuu tosi omituiselta, mutta … hän tuntui puuttuvalta sisareltani. Minulla ei ollut siskoja ja vanhemmatkin olivat kuolleet aikoja sitten.

Halailimme pitkään ja suutelin häntä suulle. Hän näytti hiukan liikuttuneelta ja kuivasin pienen kyyneleen hänen poskeltaan. Halasimme vielä ja kuiskasin hänelle ’me ollaan kuin siskokset tai hyvät ystävät, autatko minua olemaan parempi nainen Peraa … ja … itseäni varten? Haluan olla oikea nainen….’. Malla katsoi minua ja nyt oli minun hetkeni olla tunteellinen. Malla pyyhki minulta kyyneleen vastaten ’tottakai Hanna’.. Sitten hän suuteli minua.

Tämä oli lopullinen sinetti tuleville tapahtumille. Nyt kaikki oli avoimena, Malla tiesi minusta enemmän kuin minä itsestäni. Olimme tunnustaneet kaiken toisillemme.

---

Eikä kommentit ole sittenkään pahitteeksi, luovat juonikäänteet otetaan myös vastaan. Voit löytää itsesi seuraavasta osasta :-)