Noir

Heitin päällystakin käsivarsiltani takapenkille, huokaisin syvään ja käynnistin auton. Kolmen päivän mittainen "kalastusretki" asiakkaiden ja pomojen kanssa oli osaltani ohi. Muut jäivät vielä ryypiskelemään, itse piti lähteä takaisin Tampereelle, minulla kun oli tiedossa kaverin polttarit, enkä niitäkään kehtaisin väliin jättää, bestman kun olin. Eipä tuota ryypiskelyä ja sikailua olisi jaksanut pidempään jatkaakaan, joten kotiinpaluu ei haitannut yhtään.

Oli kaunis keskikesän päivä, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, lämpötila tosin jäi alle kahdenkymmenen, joten ei se ilmastonmuutos vielä ainakaan hirveästi lämmittänyt.

Ensimmäinen tunti monituntisessa ajomatkassani meni kuten yleensä, radiokanavia selaillen ja paikallisia maisemia ihmetellen, kunnes vastaan tuli kyltti, joka kertoi Ouluun saapumisesta. Näin kyltin jälkeisellä bussipysäkillä liftarin. Mustat aurinkolasit päässä, musta hame, musta pitkä nahkatakki päällä ja olemus muutenkin viestitti goottihenkisyydestä. Meinasin ajaa ohi, niin kuin olen monesti tehnyt liftareita kohdatessa, mutta tämä tyttö teki vaikutuksen heilutellessaan kädessään paperia, jossa luki yksinkertaisesti "Etelä". Ilmeisestikin vielä huulipunalla kirjoitettuna. Hymähdin itsekseni ja vastoin tapojani poimin vapaamatkustajan kyytiin.

Tyttö kiipesi kyytiin ja tervehti. Kiitti vielä siitä, että olin pysähtynyt, jonka jälkeen alkoikin melkoinen sadattelu siitä, miten kusipäitä keski-ikäiset ukot ovat. Edellinen kyyditsijä oli ottanut tytön kyytiin lähtöpaikastaan Kemistä, mutta aikansa matkaa taivallettuaan oli alkanut ehdottelemaan tuolle nuorelle goottineidolle miten bensarahat voisi hoitaa luonnossa. Eikä ollu edes uskonut, kun neito oli kieltäytynyt, vaan oli tuo mokoma sika vielä alkanut hyväilemään tyttöä. Eikä ollut meinannut edes päästää gootitarta edes kyydistä, ennen kuin tyttö oli kaivanut puhelimensa ja soittanut kaverilleen. Ukko oli pelästynyt sitä ja tiputti tytön tuolle bussipysäkille, josta hänet poimin kyytiini.

Kun hän oli saanut suurimmat höyryt tuuletettua, hän kiitti vielä kerran pysähtymisestäni ja kertoi olevansa Tanja. Sanoin olevani Mika, enkä läheskään sellainen irstas vanha ukko, joka oli ollut edellinen kyydittäjä. Kysyin, että minne matka, etelä kun on käsitteenä aika laaja. Tanja kertoi olevansa matkalla Turkuun, Ruisrockiin, kuten parina edellisenäkin vuonna.

Ihmettelin, että liftaamallako hän ajatteli sinne mennä, matkaa kun on kuitenkin satoja kilometrejä. Vastausta en saanut, vaan hän kysyi, että mihin olen itse matkalla.

-Tampereelle. Se poikkeaa vähän sun suunnasta, mutta Tampereelle asti pääset, jos vaan haluat.

-Joo, sopii.

Matka jatkui kohti etelää. Tanja oli ihan nätti nainen, jotenkin samalla surullisen ja iloisen näköinen. Vihreänharmaat silmät, arpi poskessa ja koru hampaassa. Ikää arviolta 18-19. Minua siis kymmenisen vuotta nuorempi.

Hän kertoi tarinaa elämästään. Väkivaltaisesta isästään, kesken jääneestä lukiostaan, päättyneistä ihmissuhteista, ainaisesta rahapulasta. Mutta hän ei vaikeuksistaan nyt liiemmin välittänyt, hänhän oli menossa festareille, elämää voi murehtia festareiden jälkeenkin, nyt oli tarkoitus pitää hauskaa.

Kovan elämän hän oli tähän mennessä läpikäynyt, eikä ikää ollut vielä edes kahtakymppiä. Jotenkin säälitti hänen tarinansa, mutta en sanonut sitä ääneen, Tanja kun vaikutti sellaiselta että kaikkein vähiten hän kaipaa sääliä.

Tanja vaikutti olevan täynnä nuorta angstia ja tuntui olevan hyvin perillä maailmanmenosta ja haukkui koko ihmiskunnan. Ihminen tappaa luonnon, lähimmäisistä ei huolehdita, halpoja asuntoja ei saa mistään ja kapitalismi on perseestä. Minua alkoi jo harmittamaan, että yleensä poimin koko naista kyytiin. Olin ollut kolme päivää remuamassa pohjoisessa, enkä nyt jaksaisi kuunnella mitään paasausta.

Mutta silloin Tanja teki jotain, jota en olisi uskonut: Hän nauroi. Ei mitään pilkallista naurua, vaan vilpitöntä ja iloista naurua ja silloin huomasin tuon uskomattoman kauniin hymyn. Tanja näytti nauraessaan äärettömän suloiselta, jotenkin joltain jumalattarelta.

Pysähdyimme tankkaamaan ja Tanja haki samalla itselleen muutaman siiderin. Ennen kuin jatkoimme taas matkaa, poltimme röökit vielä auton ulkopuolella. Katselin Tanjaa siinä tarkemmin. Hän oli lyhyt, mittaa tuskin edes 160 senttiä. Lantio oli hieman levinnyt, mutta kasvoissa oli jotain äärettömän suloista. Hymy vain kruunasi sen suloisuuden. Samalla riisuin häntä silmilläni minkä vaan pystyin, kuitenkin koitin välttää etten jäisi siitä kiinni, olinhan kuitenkin luvannut olla olematta mikään pervo. Mielessäni kuitenkin kävi se edellinen kyydittäjä, se mokoma irstas sika. Voisin minäkin Tanjaan koskea, mutta se tuntuisi typerältä, sen verran käytöstapoja on minullekin joskus opetettu. Mutta silti alkoi hieman panettamaan ja nousin takaisin autoon ennen kuin Tanja huomaisi panetukseni.

Jatkoimme matkaa, Tanja kumosi siidereitään ja ohitimme Jyväskylän. Tanja kysyi, että onnistuuko mitenkään, että heittäisin hänet Turkuun asti. Sanoin etten mä niin pitkälle heitä. Kello lähenteli jo kuitenkin iltakymmentä ja aamulla minun piti olla valmis polttareihin. Tanja kysyi, että jos hän nätisti pyytää, niin eikö mitenkään onnistuisi kuitenkin. Sanoin ettei se vaan onnistu, mulla on aamulla aikainen herätys, en millään vaan ehdi.

Tähän mennessä olin ollut mukamas herrasmies, mutta pienessä panetuksessani pieni piru istui olkapäälläni ja kun en kuitenkaan Tanjaa sen paremmin tuntenut, enkä sen koommin näkisi, niin tein ehdotukseni:

- Pääset Tampereelta niin pitkälle Turun suuntaan, kun vaan kehtaat olla yläosattomissa.

Häpesin jo itsekin ehdotustani.

Tanja katsoi ihmeissään. Kysyi, että vitsailenko. Vastasin, että en. Tanja näytti selvästikin mietteliäältä, mutta suostui sillä ehdolla, että maksan hänelle siitä vielä viisikymppiä ja hän saa pitää takkinsa päällään, jotta saa tarvittaessa rintansa piiloon jottei kaikki vastaantulijat näkisi niitä.

Hymähdin itsekseni, että yhtäkkiä ollaankin siinä tilanteessa, että minun pitää maksaa liftarille, mutta ajatus kiihotti valtavasti, joten suostuin.

Jatkoimme matkaa ohi Tampereen. Kuten oli sovittu, hän alkoi kuoriutua vaatteistaan. Ensiksi lähti punainen t-paita, jolloin näin vilaukselta myös punaiset rintsikat. Hän laittoi takkinsa kiinni ja riisui takin alla liivinsä ja heitti ne jalkatilaan. Hän katsoi arvelevan näköisenä suoraan eteen ja odotti ettei vastaan tulisi autoja. Pitkä autojono tuli vastaan, mutta kun se oli mennyt, hän avasi takkinsa. Siellä ne olivat. Kaksi kaunokaista, ehkä B-kuppia, pikkuisen nöpöttävät nännit ja pienet nänninpihat. Hieman roikkuivat, mutta vähemmän kun odotin. Mutta siinä tilanteessa, siinä minun kiimaisessa tilassani, ne olivat maailman kauneimmat rinnat. Kuin maailman ainoat rinnat. Ihan kuin kosketusta odottavina.

Autojono lähestyi taas ja nahkatakki otti ne kaunokaiset taas peittoonsa. Perkele, tuntui kuin autojonot tulisivat vastaan ihan vain minun kiusakseni. Panetti niin että suorastaan hävetti.

Kysyin Tanjalta, että kaduttaako, johon hän pienessä hiprakassaan sanoi, että ei, päinvastoin ennemminkin kiihottaa.

Autoja tuli välillä vastaan, välillä ei, olihan kuitenkin jo iltamyöhä. Piti pariin otteeseen oikein hidastaa, jotta saisin paremmin katsottua niitä palleroita.

Mutta sitten tuo irstas pieni goottineitonen ehdotti lisää.

-Toisesta viiskymppisestä otan hameen ja pikkaritkin pois.

Tunsin kuinka housuni kastuivat kiimatipoista, tuo ajatus kun hakkasi kiihottavuudessaan jo kaiken tähän mennessä tapahtuneen. Suostuin. Olisin suostunut, vaikka hän olisi pyytänyt satasen.

Niin lähti takin alta ensin pikkarit, jotka hän pudotti jalkatilaansa. Hetken päästä jalkatilaan putosi myöskin hame. Kaivoin lompsastani lupaamani satasen ja annoin sen Tanjalle.

Odotin vielä että vastaan ei tulisi yhtään autoa ja kun tie oli vapaa, Tanja avasi takkinsa. Ensin silmiini osuivat nuo ihanat rinnat, joita olin jo ihaillut pitkin matkaa, sen jälkeen annoin katseeni valua alemmas, kunne näin häpykummun. Tanja oli ajanut itsensä muuten paljaaksi, mutta kummulle oli jätetty pieni kiitorata.

Mietin itsekseni, että voiko tää olla edes totta, miten ihmistä edes voi panettaa näin paljon. Minun oli pakko avata omaa vetskariani, että kyrvälleni jäisi edes vähän tilaa housujen sisään.

Autoja tuli taas vastaan ja Tanja peitteli itsensä niinkuin oli tehnyt jo monta kertaa tuon matkan aikana. Sanoin aivan suoraan, että mua panettaa ihan perkeleesti, johon Tanja sanoi, että niin häntäkin.

Tie oli taas vapaa ja Tanja avasi takkinsa. Levitti vielä hiukan jalkojaan, kutiti sormellaan pientä karvaviivaansa, laski sormea sitten vähän alemmas ja alkoi hyväilemään itseään.

Ei jumalauta, eihän tätä kestä enää kukaan! Pysäytin autoni bussipysäkille ja katsoin tuota Tanjan esittämää showta. Tanja ei enää välittänyt vastaantulevista autoista, vaan antoi palaa. Mahtoi vastaantulevilla rekkakuskeilla olla hauskaa katsoa kun bussipysäkillä, vaikkakin autossa, oli puolialaston nainen sormettamassa itseään. Yritin koskea Tanjan rintoihin, mutta Tanja torjui yritykseni ja sanoi, että koskemisesta ei ollut mitään puhetta.

- Ellei sit...., Tanja sopersi.

- Niin?, kysyin.

- Satanen lisää, niin saat panna.

Olin täysin kiimani vietävänä ja hyvät tavat ja herrasmiesmäisyyteni, sekä myöskin lupaukseni olla olematta vanha irstas ukko, olivat jääneet jo kymmenien kilometrien päähän.

- Vielä satanen siihen päälle, niin saan persettä?, kysyin mitään sen ajattelematta, silmissäni vain tuo Tanjan haaroissa vilisevä käsi.

Tanjaa ajatus kiihotti. En tiedä miksi, mutta häntä ei tuntunut haittaavan perseen antaminen rahasta, vaan sopersi hiljaa ähisten "Okei". Maksoin samantien sen enempää miettimättä ja toivoin, ettei Tanja lähtisi juoksemaan saman tien rahani mukanaan. Mutta Tanja ymmärsi, että sopimus oli tehty ja rahalle pitää antaa vastinetta.

Ajoimme metsätielle. Löysimme suojaisan paikan ja nousimme ulos autosta. Siinä ei puheita tarvittu, Tanja nojasi auton konepeltiin ja levitti jalkojaan. Liukkaria ei ollut tietenkään mukana, mutta sitä valui kullini nupista nyt jo jatkuvana vanana. Levitin sitä huolella hänen pepulleen. Menin hänen taakseen ja totesin, että tämä 30 sentin pituusero tekee hommasta kovin hankalaa.

Hain auton kontista reppuni ja pyysin Tanjaa nousemaan sen päälle seisomaan.

Repussa oli jotain särkyvää, mutta tässä tilanteessa se oli sivuseikka, järkeni kun muutenkin oli jäänyt jonnekin Tampereen liepeille ja nyt piti vain päästä panemaan.

En tiedä, että oliko minulla vieläkään sen kummempaa lupaa koskea, mutta otin kuitenkin takaapäin rinnoista kiinni ja puristin kunnolla. Tanja huokaisi. Kovät nännit tuntuivat kämmenpohjiani vasten ja huomasin Tanjan selvästikin pitävän käsittelystäni. Aloin sovittamaan heppiä reiälle. Ei meinannut mennä millään sisään, mutta kun Tanja vähän rentoutui, niin pikkuhiljaa tunsin ympäristön kullini ympärillä kuumenevan ja kiristyvän.

Se meni sisään. Tanja inahti hiljaa. Hitaasti liikuttelin kyrpääni ees-taas koittaen samalla olla satuttamatta tuota lemmen jumalatarta. Kysyin että sattuuko, johon Tanja vaan puisteli päätään, vaikka selvästikin puri samalla hammastaan.

Hänen peppunsa oli todella tiukka. Tuntui kuin olisi koko ajan ollut jatkuva lisätarve liukkarille, mutta mistäs sitä keskellä metsää hommaat. Mutta tilanne oli niin kiihottava, etten antanut asian koommin häiritä, vaan keskityin vaan panemiseen.

Kauaa en kestänyt. Ei mennyt kuin ehkä kaks minuuttia, kun tiesin mitä tapahtuu. Mokoma kullini halusi sylkäistä loputkin siemenensä ulos. Aloin ajattelemaan työasioita, kaverin äitiä, kuuraketin toimintaperiaatetta, mutta tilanne oli toivoton. Siinä vaiheessa en enää pystynyt purkaustani estämään. Tuntui kuin pallit olisivat tärähtäneet kyrvän varteen, kunnes räjähti. Syöksin spermani tuon goottiprinsessan suoleen.

Puuskutin kuin höyryveturi ja kyrpäni valui velttona ulos perseestä. Otin talouspaperia matkatavaroistani ja annoin rullan Tanjalle, jotta saisi siistittyä paikkojaan. Sanoin Tanjalle, että enää hänen ei tarvitse esitellä itseään, vien hänet Turkuun joka tapauksessa. Tanja puki päälleen, poltimme tupakat ja jatkoimme matkaa.

Joskus myöhään aamuyön puolella olimme Turussa. Jätin Tanjan keskustaan ja lähdin ajamaan kotiin.

Kotimatkalla mietin Tanjaa. En tiedä mitä hän Turun keskustassa teki siihen aikaan. En tiedä kauanko Tanja aikoi Turussa olla. En tiennyt mihin hän Turusta lähti. Enkä sitä, millä hän Turusta lähti.

Tiesin vain millä hän oli sinne mennyt.

Minun kyydissäni.