Yksinäinen...

Tuuli lounaalta, rannan kaislikko taipui tuulen voimasta vasten aaltojen pärskeissä kastuneita kiviä, istuin rannalla ja tuijotin laskevaa aurinkoa kun se ”kosketti” merenselkää lännellä!

Kaikki tuntui jotenkin tyhjälle ja aavalle, meri edessäni näytti kaikista vaahtopäistään huolimatta tyhjältä ja jotenkin loputtomalta, sama loputtomuuden tunne velloi vaahtopäiden lailla sisintäni.

Suhteemme vaimoni kanssa oli ohi, peruuttamattomasti! Mitään korjaavia toimenpiteitä ei ollut enää tehtävissä…

Takautuma:

Ensimmäinen kokouspäivä oli takana, vaihdoin hotellihuoneessani hieman rennompaa ylleni ja suuntasin alakerran baariin tarkoituksenani ottaa pari viskipaukkua rentoutukseksi!

Huomasin naisen heti baariin tullessani, pitkä hoikka vartalo, paksu musta pitkä kihara tukka reunusti todella kauniita kapeita kasvoja, tummat silmät katselivat arvoituksellisesti ympäristöä, naisen kädet lepäsivät hänen hyvin muodostuneilla reisillään, jalassa hänellä näytti olevan korkeakorkoiset kengät jotka toki sopivat täydellisesti yhteen tiukan vartalonmyötäisen lyhyen mekon kanssa!

Vain yksi silmäys riitti minulle kertomaan että nainen oli tavoittelemisen arvoinen!

Istuin baarijakkaralle muutaman metrin päähän hänestä, tilasin viskini ja annoin vuorostaan hänelle mahdollisuuden arvioiva uutta tulokasta!

Tunsin katseen kehollani, en kääntänyt päätäni enää hänen suuntaansa, hän katselee aikansa ja tekee siirtonsa jos katsoo sen tarpeelliseksi!

Melkein jo ehdin unohtaa hänet vaivuttuani päivän tapahtumien kuljettamiin ajatuksiini, kun havahduin rykäisyyn vierelläni!

Katsoin äänen suuntaan ja äsken huomioni kiinnittänyt nainen seisoi vierelläni kädessään tupakka.

- Onko sinulla tulta?

- Katsoin häntä, hymyilin hieman ja pyysin baarimikolta tikkuja.

Tarjosin hänelle tulen sekä kehotin häntä liittymään seuraani, hän vilkaisi olemustani ylhäältä alas ja ilmeisesti läpäisin hyväksynnän koskapa hän istuutui viereiseen tuoliin!

Ojensin käteni hänelle todeten - Eric

- Mirri… tai oikeastaan olen Miranda mutta minua kutsutaan Mirriksi!

Nainen vastasi samettisen pehmeällä äänellä!

Katsoin nyt häntä ensimmäisen kerran todella silmiin eikä hän väistänyt katsetta, yön tummat lumoavan kauniit silmät katsoivat edelleen arvoituksellisesti takaisin!

- Aloitetaanko tavallisella ”jonninjoutavalla” vai?... katoin häntä kysyvästi!

- Ellei sillä, mitä parempaa sinulla on ehdottaa!... nainen sanoi nyt hymynkare suupielissään!

- Kuvitellaan että haluaisin viettää rentouttavan hetken kanssasi, missä vaiheessa minun on syytä ruveta katselemaan ympärilleni siltä varalta että sinun puolen ”häiriötekijöitä” astuu kuvaan mukaan?

Pitkä hiljaisuus, arvelin jo menneeni asioiden edelle… kunnes hän naurahti vapautuneesti ja sanoi!

- Ei, olen täällä ihan yksin vaikka muuten en toki yksinäinen olekaan sanan varsinaisessa merkityksessä!

- Ahaa, hyvä!... sitten voimme keskittyä siihen miksi emme viettäisi jonkin aikaa keskenämmekin!

Sen minä toki uskon että sinun ei varmaan tarvitse olla yksinäinen!, mitä muuta sinun iltaohjelmaan on tarkoitus kuulua kuin täällä baarissa olo?... kysyin häneltä katsoen häntä tarkasti silmiin!

- Oikeastaan minulla ei ole suunnitelmia, minulla on huone tässä hotellissa enkä tunne muutenkaan kaupunkia niin että tietäisin minne täällä kannattaa mennä ellei jää tähän baariin!

- Oikeastaan Hesassa on kyllä yhtä ja toista nähtävää ja miksei koettavaakin, toinen asia on onko ne sen arvoisia ja korvaako ne mitään muuta ajanvietettä!

- Mikä sinut sai tänne jäämään jos ja kun kerran tunnet kaupunkia?

- Itse asiassa en ollut alunperinkään menossa muualle kuin tänne parille drinkille pitkän tylsän kokouspäivän jälkeen, varasin huoneeseeni muutaman hyvän kaljan sitä varten että lähden jonkin ajan kuluttua huoneeseeni vaahtokylpyyn!... odottelen vain ensin että kaljat ehtivät kunnolla jäähtyä pakastelokerossa!

- Aaah… kuuma vaahtokylpy ja kylmä kalja kuulostaa tosi rentouttavalle!

- No, onko jokin syy joka estää sinua tulemasta mukaan, mielestäni se amme on sen verran kookas että kyllä me siihen yhdessä sovitaan varsinkin kun sinä olet noin hoikkakin!

- Ohhoh!... sepäs oli suora kysymys!

- Jos se kerran minulla mieleen tuli niin miksi sitä ei voisi suoraan kysyä, sinulla on täysi oikeus vastata siten kuin itse haluat!

- Niin… niinpä kai… toisaalta on minulla omakin amme huoneessani!

- No sittenhän asia on selvä, voimme kait me jutustella kuitenkin niitä näitä sillä aikaa kun olueni jäähtyvät?

- Äläpäs nyt hosu, sanoin että minulla on kyllä omakin amme mutta en puhunut mitään oluista huoneessani, niitä minulla ei ole!

- No mutta sittenhän asia on selvä, lähde mukaani niin jaetaan minun oluet ja amme!.. eiköhän me kahden saada ilta rattoisasti kulumaan!

Hän katseli minua pää kallellaan selvästi arvioiden kuulemaansa!... - Kyllä varmaan, en epäile sitä ollenkaan, puntaroin vain tässä vaihtoehtojani, haluanko sitä samaa mitä sinä ehdotat vai tyydynkö kylpyyn ilman olutta ja seuraa!

- Ai, no sen sinä tietenkin joudut itse päättämään, kyllä minä toki yksinkin pärjään mutta noin viehättävä seura olisi kyllä kivaa!

Siemaisin loput viskini lasista, viittilöin baarimikon luokseni sekä tilasin toisen samanlaisen, sitten kysyin ”Mirriltä” haluaako hän jotain ja yllätyksekseni hän halusi samanlaisen paukun kuin omanikin!

Saimme juomamme, skoolasimme ja otimme ryypyt yhtä aikaa!

- Selvä, sait ylipuhutuksi, tulen kanssasi!

Katsoin häntä hetken hämmästyneenä, ajattelin itsekseni että kappas vain mutta sanoin hänelle kuin itsestään selvyytenä!.. - Hyvä, juodaan nämä ja mennään sitten, uskon että oluet ovat jo jäähtyneet!

Huoneessani sitten kaikki tapahtui suurin piirtein seuraavan kaavan mukaisesti:

Vietimme ammeessa varmaan pari tuntia jutustellen ja toisiamme pesten, nainen oli todella upea näky, täydellinen vartalo, aivan ihanan tuntuinen ja hän todella nautti kylvystä niin kuin tietenkin minäkin.

Loppuyö kuluikin sitten yhdessä huoneessani rakastellen ja aamuyöstä jopa pari tuntia nukkuenkin sylikkäin, aamulla sitten menin kokoukseen rentona mutta ymmärrettävästi väsyneenä!

Viimeisen illan sitten vietin tämän naisen huoneessa!

Ja olisiko korjaavista toimenpiteistä loppupeleissä enää ollut sanottavaa apuakaan, joka tapauksessa työreissulta kotiin palattuani sain kuunnella moraalisaarnaa ”riettaista menoista työkeikoilla” ja että tietenkin lankesin heti ensimmäisen naisen jalkojen väliin joka kohdalle sattui!

Yritin aluksi selitellä ettei se nyt noin kyllä mene eikä kaikki vastaan kävelevät naiset levitä haarojaan jokaiselle miehelle joita kohtaavat mutta Helsingin ”huorat” kuulemma tunnetaan!

Keskustelun sävy meni lopulta huutamiseksi puolin ja toisin ja minä hermostuksissani sanoin miten illan kulku ”oikeasti” meni, ensin sitä ei luonnollisesti uskottu vaan pidettiin ”vittuiluna” ja itsekehuna mutta sitten lopulta meni rouvallekin jakeluun että tottahan tuo saatanan sonni puhuukin ja sitten loppu onkin historiaa!

Katselin aaltojen rikkoutumista karikkoon, näinhän monessa parisuhteessakin valitettavasti käy ellei osaa hoitaa omaa tai yhteistä hommaa kunnolla, olipa sitten kyse itsestä eli puolisosta tahi molemmista.

Naurulokki kirkui jossain kaislikossa rannan tuntumassa, ilmeisesti se oli onnistunut metsästyksessään!

Mietin omaa menestystäni taikka tässä tapauksessa lienee menetystäni!

Aurinko oli jo painunut horisontin taa, loppukesän ilta alkoi jo hämärtää, ilma oli edelleen päivän paahteen takia lämmintä, jostain syystä lämpö vain ei yltänyt ihan syvimpään sisimpääni, yksinäisyyden tuuli sinne kyllä pääsi puhaltamaan!

Naurulokki lensi ylitseni kala suussaan, se katsoi alas minua, heilautin sille kättäni, minä maan vanki, sinä vapaa lentämään!