Jay Hendriks

Ulkona ulvoi tuuli, vesi rummutti peltikattoa ja syksyinen pimeys tuntui imevän kaiken valon. Löhösin sohvalla katsoen typerää kisailuohjelmaa kun ovikello soi. Ihmettelin myöhäistä vierasta kunnes avatessani oven hämmästyin sitäkin enemmän.

Naapurin rouva seisoi hiukset märkänä viinilasi toisessa kädessä ja tuijotti hieman humalaisin silmin. ”Olethan sinä kotona.”

Rouva näytti nauttineen jonkin verran viiniä, muttei hän ollut liian humalassa.

”Tuletko sisään?”, kysyin.

”En, kun tarvitsisin nyt miehen apua.”

Rouvan silmissä oli hieman utuinen katse ja ennen kuin ehdin vastata, hän jatkoi: ”Pesukoneen hana vuotaa, enkä osaa korjata sitä.”

Sitten hän muistutti minua, että hänen miehensä oli ulkomaan komennuksella.

Lupasin tulla korjaamaan hanan ja pyysin rouvaa odottamaan, että hakisin työkalut.

”Ei kun tuo vaan itsesi, siellä on mieheni työkalut, muttei käyttäjää”, rouva selitti hieman sopertaen ja otti lasista viinihörpyn.

Heitin takkia ylle ja lähdin seuraamaan rouvaa heidän koti-ovelleen. Huomasin, että hän oli pukeutunut huomattavan kevyesti, mutta pidin katseeni kurissa. Kirjoittamaton laki oli olla koskematta naapurin rouviin tai edes ajatella sellaista.

Rouva ohjasi minut pesuhuoneeseen ja ojensi pari jakoavainta. Sitten hän nojautui seinää vasten katselemaan hörppien viiniä.

”Etköhän nyt pärjää, kun on kalut talon puolesta?”

Niskaani kuumotti. Millaista peliä oikein rouva pelasi? Kunhan hoitaisin vuotavan hanan ja poistuisin tiukasti takavasemmistoon, niin hommasta selviäisi jalkoja kastelematta.

Huomasin heti että pesukoneen liitin oli vain löysä ja kevyt kiristys sai sen pitämään. Liittimessä oli muutama jälki jakoavaimen jäljiltä, mutta oli mahdoton sanoa, oliko se rouvan jäljiltä.

Käännyin ja rouva seisoi edessäni huomattavan lähellä.

”Sepä kävi nopeasti. Ottaisitko viiniä?”

”En kiitos, kun – ”

”Mutta täytyyhän minun jotenkin kiittää sinua.”

Rouva painautui lähemmäs ja saatoin haistaa hajuveden ja viinin tuoksun.

”Sitä paitsi, kun nyt on mies talossa, niin olisi jotain muutakin korjattavaa.”

Olin pesukoneen ja seinän välissä pääsemättömissä. Molemmissa käsissäni oli jako-avaimet ja pohdin kiivaasti jotain keinoa keplotella tilanteesta pois. Rouvan täytyi olla enemmän humalassa kuin aluksi kuvittelin. Kiusallisen selvästi tiedostin, kuinka rouvan nännit törröttivät ohuen paidan alla.

”Katsotaanpa, mitä työkaluja täältä löytyy”, rouva henkäisi tuijottaen silmiini.

Hänen kätensä tunnustelivat housujeni etumusta. Mumisin jotain hänelle, ettei tämä oikein käynyt.

”Ei niin, kun täällä ei pullistele”, rouva sanoi ja painoi suudelman suulle.

Käsi avasi housujeni vetoketjun ja löysi tiensä perille. Kaluni ei voinut olla reagoimatta siihen.

”Ei kuule – ”

”Shhh! Anna kun kiitän sinua”, rouva painoi sormen huulilleni.

Sitten hän polvistui eteeni ja laski housujani alas. Puolijäykkä kalu ponnahti vapauteen aivan rouvan kasvojen edessä. Seisoin edelleen jako-avaimet käsissäni ja laskin ne lähimmälle tasolle. En osannut sanoa mitään.

Rouva runkkasi pari kertaa kalua ja veti esinahan taakse.

”Hmmm…nythän tämä alkaa näyttää sellaiselta jolle löytyy käyttöä.”

Rouva hipelöi toisella kädellä kiveksiä ja runkkasi hitaasti kalun suonikasta vartta. Kielen kärki kosketti terskan herkkää alapintaa, joka sai minut haukkomaan henkeä.

Hän katsoi silmiini ja livutti kieltä kalun varrella. Kieli kiusasi terskan alapintaa ja sai minut voihkimaan. Lopulta terska liukui huulten väliin kielen kiihottaessa sen päätä.

Nojasin vasten seinää ja voihkin nautinnosta. Nyt oli myöhäistä katua, täytyi vain katsoa mitä tuleman pitää.

Nautinnollisen hitaasti toinen käsi liikkui edestakaisin kalun varrella terskan sukeltaessa yhä uudelleen rouvan suuhun. Kieli pyöri terskan ympärillä ja tunsin kuinka laukeaminen lähestyi.

Rouva katsoi punehtuneita kasvojani ja hidasti tahtia. Hän hymyili ja selvästi nautti siitä, että sai minut lankeamaan.

”Ensin työ ja sitten huvi vai mitä?”, rouva sanoi. ”Sinun vuorosi.”

Hän riisui housunsa ja nousi pesukoneen päälle istumaan sekä levitti reidet. ”Nuolisitko minua, olen koko illan ollut kiimainen.”

Polvistuin hänen eteensä ja levitin kosteita häpyhuulia. Kieleni liukui hitaasti alhaalta ylös levittäen kosteutta pienelle nipukalle. Painoin huuleni vasten häpykumpua ja työnsin yhtä sormeani hitaasti sisään ja ulos. Rouva voihkaisi ääneen ja mumisi epäselvästi, että oli odottanut tätä niin kauan.

Pumppasin hiljaa sormea sisään ulos ja pyöritin kielen kärkeä klitoriksen ympärillä. Tunsin kuinka rouva hyväili käsillään hiuksiani ja vuoroin painoi kasvojani vasten itseään ja vuoroin ohjasi hieman kauemmaksi.

”Nyt riittää tämä”, murahdin ja nousin sovittamaan terskaa liukkaiden häpyhuulten väliin. Voitelin terskan rouvan nesteillä ja työnnyin hitaasti hänen pilluun.

Kannattelin rouvan jalkoja ja aloitin hitaan nautinnollisen liikkeen.

”Oh…juuri…noin…juuri…noin.”

Katselin rouvan nautintoa. Pumppasi nopeammin pitkin työnnöin. Kalu sukelsi yhä uudelleen pilluun. Näin kuinka varsi kiilteli rouvan nesteistä.

”Tätäkö…rouva…oli..uh...vailla”, murahtelin.

”Tätä…oh…tätä.”

Työntelin vielä hetken ja sitten käänsin ympäri siten, että takamus oli edessäni.

Ihailin rouvan laajaa takamusta ja ohjasi kalun takaapäin sisään. Hän seisoi osittain ja makasi pesukoneen päällä. Pillu puristi kalua saaden minut voihkimaan nautinnosta.

Hivelin takapuolta ja pumppasi kalua sisään ja ulos.

Otin häntä tukevasti lanteilta kiinni ja liikutin hitaasti kalua sisällä.

Rouva notkisti selkää ja hiveli kädellään häpykumpua. ”Nussi nyt.”

Aloin naida kiihtyvään tahtiin samalla kun rouvan vartalo tärisi orgasmin lähestyessä. Etsin sormella klitoriksen jonka nipukka oli kova. Kosketus sai rouvan huudahtamaan huipun tullessa. Kiihdytin tahtia vielä hiukan, kunnes vedin kalun hänen sisältään.

Spermaa roiskuin pitkin rouvan takapuolta.

Rouva ojensi toisen kätensä ottamaan liukkaan kalun käteensä ja runkkasi viimeisiä pisaroita ja hieroi sitä sekä levitti nesteitä pitkin takapuolta.

”Hmmm…helpotti vähän vai mitä?”

”Onko sinulla vielä muita töitä?”

Rouva katsoi taaksepäin minua ja hymyili: ”Vielä on pari työtä sinulle ja tälle työkalullesi.”

”Tuota – ”, yritin sanoa.

Hän polvistui eteeni ja hyväili hellän varovaisesti kalun vartta.

”Enköhän saa sinut puhuttua ympäri, vai mitä?”