m-22

Ajelen helteisenä kesäkuun päivänä natisevalla polkupyörälläni kohti terveyskeskusta. Muutaman päivän oli saanut käydä kusella tämän tästä. Ja vatsaankin koski. Siis virtsatietulehdus, siihenhän kaikki viittaa. Ja tiedän mistä se on seurausta.

Kaksi viikkoa aikaisemmin olin tavannut netissä Lady D:n. Hän oli valtiatar, alistaja, kurittaja, nöyryyttäjä. 22-v sinkkumiehenä olin muutaman sähköpostin vaihdon jälkeen päätynyt orjaksi, uhriksi, ”sylkykupiksi” hänen mökilleen. Siellä olin ollut käytännössä vuorokauden ulkona aivan alasti, eikä yöllä ollut kovin lämmin. Siitähän tämä oli seurausta.

Polkiessani mietin kuinka kuuma keli oli saanut minut suureen kiimaan. Niin kävi aina lämpötilan noustessa. Lisäksi olin ajellut kehoni täysin karvattomaksi, mikä perinteisesti oli saanut minut entisestään kiihottumaan. Sääriin olin jättänyt sen hennon vaalean karvan mitä ne kasvoi, mutta rintakarvani ja alapään edestä ja takaa olin sheivannut viimeistä karvaa myöten.

Terveyskeskukseen saapuessa minut ohjataan virtsakokeeseen. Hoitaja tarkastaa tietoni ja antaa purkin näytettä varten. Sitten minut ohjattaan Wc:hen antamaan näytettä. Pesen terskan seinällä olevien ohjeiden mukaan. Sitten pääsenkin valuttamaan kellertävää virtsaani.

Mieleeni palaa tapahtumat Lady D:n mökin tapahtumat. Kuinka tuon viisikymppisen naisen keltainen kulta oli räiskynyt päälleni ja miltä se oli maistunut kun kieltäni käytettiin vessapaperin korvikkeena aina hänen suihkunsa jälkeen.

Sain annettua näytteen. Katseeni juuttuu paljaaseen kaluuni. Vedän muutaman kerran esinahkaa terskan yli. Kaluni reagoi heti ja alkaa jäykistymään. Sileä makkarani kera kahden paksun suonen näyttää puolijäykkänä omasta mielestäni todella komealta, vaikka itse sanonkin.

Kaksi viikkoa aikaisemmin penikseni näytti ennemminkin auton alle jääneeltä. Sen verran runtua se oli Lady D:ltä saanut. Piiskaniskuja, puristusta ja lopulta peittävän steariinikuorrutteen, kuten lähes koko muukin vartalo.

En taida kuitenkaan kehdata täällä viedä nautintoa loppuun asti. Vaikka kovasti mieli tekisikin. Tässä tilassa saatan runkata 3-4 kertaa päivässä ja nyt edellisestä kerrasta on jo 24 tuntia. Odotan kaluni asettumista ja laitan näytteen sille osoitettuun paikkaan ja poistun Wc:stä. Näytteen analysointi kestää 20 minuuttia ja sen ajan kulutan aikaa lukemalla lehtiä. Lehden yli vilkuilen ilmoitusluukulla seisoskelevaa naista, jonka valkoisten housujen läpi erottaa tummat pitsiset pikkuhousut.

Ne muistuttaa Lady D:n pikkuhousuja, joita oli hierottu naamalleni, haarakiilan sisäpuolelta tietenkin. Ja niiden yksilöiden viime pesusta oli ollut aikaa. Ja suuni tukkeeksi olin saanut rullalle käärityn terveyssiteen, eikä sekään tietysti pakettipuhdas ollut.

Ajan täyttyessä kysyn hoitajalta tuloksia. Yllätyksekseni saan kuulla näytteen olevan kaikilta osin negatiivinen. Kyse ei siis olekaan normi tulehduksesta. Hoitaja hieman kyselee oireita ja suosittelee lääkärin kanssa juttelemista. Lääkärillä olisi pian aikaa ottaa minut vastaan, jos odotan hetken. Palaan odotusaulaan. En ehdikään odottaa kauan, kun n. nelivitonen vaalea nainen kutsuu minua nimeltä. Tämä lääkäri esittäytyy Eevaksi. Kerron oireista Eevalle. Keskustelemme muutaman minuutin. – Voisit käydä selällesi tuohon tutkimuspöydälle, niin tutkin vatsaasi, Eeva ohjeistaa. Heitän paitani pois ja käyn rennosti makuulle rapisevan paperin päälle. Eeva paina sormenpäillään vatsaani eri kohdista. Mikään kohta ei arista. Eeva liu’uttaa hieman shortsieni nyöriä ja tajuan karvattomuuteni olevan vaarassa paljastua. Kriittinen raja ei kuitenkaan onneksi ylity. Eeva tutkii vielä hiukan ja perääntyy sitten. – Heitätkö housut pois, niin tutkitaan hieman sieltäkin, vatsakipusi saattaa säteillä alempaa, Eeva sanoo. Voi ei! Kuinka noloa! Eihän tässä näin pitänyt käydä! Emmin hieman mutta Eevan odottava tuijotus ei jätä vaihtoehtoja ja nostan lantiotani pujottaakseni shortsit pois. Ne putoavat vielä nolosti nilkoistani lattialle. Koko paljas salaisuuteni paljastuu kertaheitolla. Eevan katse hieman muuttuu, sanoisinko hämmästyneeksi. – Levitä hieman jalkojasi, Eeva vielä ohjeistaa ennen kuin kumartuu jalkoväliini. – Kokeillaan nivusiasi.

Mieleeni välähtää säälimätön Lady D, joka osana täydellistä sitomistani oli vetänyt piikkilangat nivusistani ja osin niiden varassa olin roikkunut siinä puussa.

- Ei taida aristaa mitenkään, Eeva toteaa. Hän ottaa laatikosta parin valkeita kumihanskoja. Vedettyään ne napakasti käsiinsä hän ottaa varovaisen peukalo-etusormi otteen peniksestäni, ohjaten sitä hieman sivuun päästäkseen käsiksi kiveksiin. Eeva kevyesti tunnustelee roikkuvia pallejani. – Tuntuuko mitään kipua?

Ei tunnu mutta kysymys on hieman ironinen. Kuinka olinkaan seissyt tiukassa asennossa kuin paraskin sotilas Lady D:n edessä. Sitten hän oli antanut käskyn, jonka mukaan minun piti sormilla kiinni pitäen nostaa penis suoraan ylöspäin, pois edestä. Tarkka raipan isku suojattomille kasseille sai minut putoamaan maahan.

- Okei, koska mitään ei ilmennyt voit kääntyä kyljellesi, Eeva sanoi. Totta kai tiesin, mistä hän aikoo seuraavaksi tutkia. Pahamaineinen tuubi olikin jo Eevan kädessä. – Tämä on ainoa tapa päästä käsiksi eturauhaseen, joten yritä olla niin rennosti kuin voit, Eeva ohjeistaa myötätuntoisesti. Käännän jalkani koukkuun, kun jo tunnen sormen paljaassa vaossani. Sormi tunkeutuu väkisin läpi lihakseni.

Yksi naisen sormi ei ole mitään suhteutettuna siihen mitä suoleni oli joutunut kestämään. Tappeja, dildoja, banaani, kurkku ja kruununa ”harjoitettuun” suoleeni oli Lady D:n toimesta painettu kesäkurpitsa.

- Aristaako? Eeva tiedustelee koskettaessaan eturauhastani. – Ehkä vähän, vastaan. Eeva tutkii vielä hetken, kunnes vetäytyy suolestani. – Voit nousta ja pukea yllesi, kuulen osin helpottavat sanat. Puen ylleni ja samalla Eeva miettii selaten tietokonettaan. – Todennäköisintä on, että eturauhanen on lievästi tulehtunut. Se menee ohi itsestään tai voit ottaa perus särkylääkettä, jos haluat, Eeva kertoo jatkaen vielä yksityiskohtiin.

Kiitän ja poistun. Vasta astuessani ulos terveyskeskuksesta havahdun ihmettelemään, kuinka rauhallinen kaluni oli ollut lääkärin käsittelyssä. Saman tien se herääkin henkiin ja pakottaa minut kiirehtimään kohti kotia. En millään jaksa kotia asti, vaan sujahdan metsikköön, jossa riisun itseni alasti, asetun selälleni mättäälle ja lämpimän kesätuulen hivellessä lypsän itseltäni paineella ulos purkautuvan puuron.