Morgonstjärn

Olin mukana eräällä ammatillis-aatteellisen yhdistyksen tutustumismatkalla Lappeenrannassa eräänä kesänä. Reissun virallinen tarkoitus oli tutustua kollegoiden työskentelyyn ja heidän ajatuksiinsa muuttuvassa työelämässä. Oma epävirallinen tavoitteeni oli saada vihdoin viimein vierasta, sillä oman suhteeni seksielämä ei todellakaan ole ollut tyydyttävää viimeiseen pariin vuoteen. Silti olen pysynyt uskollisena, mutta tällä reissulla päätin unohtaa vihkivalan pyhän lupauksen jonnekin Kuopion ja Leppävirran välille.

Saavuimme torstai-iltana kaupunkiin, majoituimme Patriaan ja jollain verukkeella pääsin livahtamaan muun ryhmän matkasta kylää katsastamaan. En todellakaan halunnut jäädä kuuntelemaan ukkojen jorinoita siitä, miten hommat tehtiin joskus sotien jälkeen ja halusin myös välttää eräiden yhdistykseen kuuluvien munahaukkojen iskuyritykset. Siitähän sitä vierasta olisi saanut kylläkin melko helpolla, mutta jotenkin tuntui riskaabelilta ruveta touhuamaan tuttujen kanssa. Paljastuminen olisi ollut enemmän kuin todennäköistä. Toisaalta he nussivat vaikka lenkkimakkaraa, jos niikseen tulee.

Suuntasin askeleeni vakaasti keskikaupungille. Tunsin kaupungin jotenkuten yhden siellä viettämäni kesän jälkeen ja muistin melko hyvinkin missä eronneet ja karanneet kohtaavat. Nautin pari olusta keskustan kuppiloissa, tuntui olevan hiton hiljaista. Mietin, että ovatko lappeenrantalaiset todella raitistumaan päin, vai mistä johtuu ettei liikkeellä ole ketään. Noh, totta kai arki-ilta vähän hillitsee, mutta siltikin.

Vähän pohjia nappailtuani menin Monreposiin ja päätin, että jos siellä ei ole ketään, niin menen kiltisti hotelliin itkemään itseni uneen. Väkeä oli hieman enemmän kaikki noin neljästä kympistä ylöspäin. Tunsin itseni vähän poikaseksi, mutta vain vähän. Tiskillä tilasin olutta ja puoliväliin päästyäni viereiselle jakkaralle istahti nätinnäköinen tapaus. Naisella olivat vaaleat puolipitkät hiukset, pituudeltaan hän oli itseni luokkaa, ja hänellä oli naisellisia muotoja ihan mukavasti ja oikeissa paikoissa. Kasvoiltaan hän oli siro ja Iältään arvioin hänet itseäni noin kymmenen vuotta vanhemmaksi. Hän oli pukeutunut tummaan jakkupukuun ja hänen silmänsä olivat niin itkettyneet ja punaiset. Luonnollisesti empaattisena, joviaalina ja lähimmäisen tuskan tuntevana ihmisenä aloin juttelemaan ja kyselemään häneltä että mistä on tullut suru puseroon? Aluksi hän katsoi minuun niin tiukasti, että voin selvästi aistia hänen halveksuntansa koko miessukua vastaan. Näin jo sieluni silmin, miten katseesta kehittyvät jääpuikot seivästävät minut jakkaraani ja kärvennyn hitaasti ylenkatseen, vihan ja ironian muodostamassa kiirastulessa kunnes selkärankani ja itsetuntoni ovat kutistuneet kuin viinirypäleet auringossa. Yllättäen hänen ilmeensä lämpeni ja hän vastasi, ettei syy kiinnostaisi minua. Sanoin edes teeskenteleväni kiinnostusta, että anna palaa vain.

Jutustellessamme kävi ilmi muutama kiinnostava seikka. Ensinnäkin hänen nimensä oli Sanna, (tai niin hän ainakin väitti), hän oli työmatkalla ja aiheena oli jonkin firman vienti Venäjälle. Kotoisin hän oli Tampereelta (murre kuulosti oululaiselta), hän oli naimisissa ja syy itkemiseen oli hänen ystävättärensä tunnustus kiihkeästä suhteestaan Sannan siippaan. Suhde oli kuulemma jatkunut muutaman vuoden ja nyt viimein ystävätär oli kasvattanut itselleen soimaavan omantunnon ja alkanut katumaan.

Puhuimme paljon (tai hän puhui, kuuntelin sujuvasti) hän vyörytti niskaani kaiken paskan mikä sisällään velloi ja hän vannoi kostavansa miehelleen. Sitten päätimme ihan yhteisesti, että nyt ryypätään. Kumpaakaan ei kiinnostanut Montun humpat vaan vaihdoimme paikkaa erääseen yökerhoon. Siellä valtasimme kauimmaisen nurkkapöydän ja jossain kännin vaiheessa aloimme pelaamaan et uskalla -peliä. Tehtävät liittyivät tavalla tai toisella viinaan ja sen juomiseen. Aikamme juotuamme ja ihmeteltyäni Sannan kestävyyttä ja häpyä suorittaa keksimiäni tehtäviä sain siinä vaiheessa ihan järkevältä kuulostavan ajatuksen.

- Et varmaan uskalla ottaa pikkareita pois!

Hän katsoi minuun hieman hölmistyneenä mutta näin selvästi uhon hänen katseestaan.

- Kyllä mä uskaltaisin, mutku mullei oo niitä!

Ei vittu. Bluffaa varmana. Näytin vuorostani hölmistyneeltä, kerroin etten uskonut häntä ja vaadin saada todisteita. Hän nappasi kädestäni kiinni ja kuljetti sen hitaasti hameensa alle. Hän päästi kädestäni irti mutta sormeni jatkoivat kuin itsekseen matkaansa kohti hänen pyhintään kosketellen sukkahousujen sileää pintaa. Katsoin häntä silmiin ja hän katsoi minua takaisin rävähtämättömin silmin. Sormeni löysivät sukkien ylärajan (stay-upit!) ja hänen reitensä lämpimän ja sileän ihon. Viimein herkät sormeni päät kulkivat vääjäämättä hänen kuumaa kosteuttaan kohti ja tekivät ensimmäiset hellät kosketukset hänen pillullaan. Sannan vartalo värähti koskettaessani häntä ja hän inahti hiljaa kun sormeni löysivät tiensä hänen häpyhuulilleen. Tässä vaiheessa hermoratani muuttuivat elohopeaksi ja kullini heräsi hieman myöhästyneenä todellisuuteen. Pelkäsin pöytälevyn halkeavan, niin rajusti kaveri pullisteli housuissani ja löi päänsä pöytään. Liikuttelin sormeani hänen emättimelleen, hain sieltä hänen kiihottavaa kosteuttaan ja levitin sen hänen klitorikselleen. Sanna vei kätensä pullistumani päälle ja kysyi käheällä äänellä voisiko nuori mies olla vähän tuhma Sanna-tädin kanssa.

- En kai mie ennää nuori ole, neljäskymppi jo pitkälä, yritin olla coolina. Sanna tiukensi otettaan kyrvälläni niin että se teki jo kipeää.

- Joskus on vaan hyvä olla hiljaa ja antaa tädin vähän huvitella, hän sanoi kiima äänessään ja halu silmissään

- Hjoo, ynähdin. Sattui.

Hän hellitti otteensa ja hieroi kaluani hellästi samalla kun koskettelin keskisormellani hänen klittaansa. Asentoni oli vähän hankala ja hän helpotti sitä nojautumalla taaksepäin ja levittämällä reitensä niin, että hame nousi sukkien rajan yläpuolelle. Sieraimiini tulvahti kiimaisen vitun tuoksu. En enää välittänyt muusta, kuin siitä, että saisin tuon naisen laukeamaan sormiini. Olisin niin mielelläni nuollut hänet orkkuun, mutta se kai olisi ollut liikaa jopa tämän yökerhon pokelle. Laiton sormeni hänen kuumaan luolaansa ja liikuttelin sitä hitaasti tunnustellen hänen emättimensä liukkaita seinämiä. Sanna sulki silmänsä ja huokaili. Hänen lantionsa liikkui hitaasti ja myötäili käteni liikkeitä. Aikani kiusattuani Sannaa, lisäsin toisen sormeni hänen tiukkaan vittuunsa ja aloin hieroa hänen emättimensä ylälaidassa olevaa taikakohtaa. Hänen hengityksensä nopeutui ja lisäsin painetta. Hän puri huultaan ja hänen lanteensa liikkui nopeammin ja voimakkaammin. Juuri kun Sanna alkoi saamaan orkkuaan, hän räväytti silmänsä auki ja katsoi minuun hengittämättä. Tunsin sormieni ympärillä hänen vaginansa supistelun ja hän huokaisi syvään ja sulki silmänsä. Hän istui raukeana ja otin sormeni hitaasti hänen sisältään. Palattuaan tähän maailmaan hän suuteli minua suulle ja katsoi hämmentyneenä pöytäämme istumaan tullutta miestä.

- Ei siis vittu, otitsie just orkut tuossa. Ei saatana, se oli helvetin kiihottavan näköstä. Tarttisitteks työ apurii?

Emme todellakaan. Kerroimme pärjäävämme ihan hyvin keskenämme ja lähdimme punastellen ja kiireesti pois paikalta. Kai meilläkin joku häpy on sentään.

Kävelimme rinnakkain viilenneessä yössä. Tunsin hänen lämpönsä vartaloani vasten ja askeleemme suuntasivat kohti hänen hotelliaan. Onneksi hän oli yksin reissussa, omassa huoneessani olisi ollut vain känninen kaveri kuorsaamassa. Pikaisesti luikimme hotelliin sisään ja hississä päästimme himomme valloilleen. Suutelimme, kielemme tutustuivat toisiinsa ja hampaisiin, hieroin hänen persettään ja rintojaan. Hän kuljetti käsiään pakaroillani ja puristeli niskasta.

Hotellihuoneen ovella ei lukko tahtonut millään aueta, vetoketjuni aukaisemisessa Sannalla ei ollut mitään ongelmia. Kun yritin vuorostani räplätä ovea auki, hän kumartui suutelemaan bokserieni peittämää sykkivää lihaa. Viimein ovi aukesi ennen kuin olisimme sortuneet haureuteen julkisella paikalla ja hän konttasi perässäni sisään. Vedin oven kiinni ja rojahdin hänen viereensä lattialle. Hotellihuone oli norminmukainen yhden hengen huone.

- Oleks aivan varma tästä? kysyin, ihan vaan pitääkseni rippeet herrasmiesmäisyydestäni.

Kai hän oli, sillä hänen vikkelät ja ihanat kätensä olivat jo etsineet tiensä vyölleni ja housuni olivat jo matkalla kohti nilkkoja. Hän painoi suunsa terskaani vasten ja ahmaisi sen huultensa kuumaan syleilyyn. Hän kiusasi kielellään terskan alaosaa ja tunsin kudin kohta lähtevän. Nousin kaiken tahtoni ponnistaen ylös ja vedin hänet mukaani. Vaikka olinkin kännissä, ajatukseni kulkivat kirkkaina, ainakin niiltä osin kuin ne liittyivät tähän ihanaan naiseen ja hänen ’viattomuutensa’ viemiseen. Riisuin takkini pois ja samoin teki Sannakin. Lisäksi hän paljasti paitansa alta mahtavan täyteläiset rintaliivien peittämät rintansa. Ne kohoilivat hänen hengityksensä tahdissa.

Hän nosti hameen lanteilleen, meni kontalleen sängylle, käänsi herrrrkullisen pyllynsä minua kohti ja kehotti antamaan Sannalle kyrpää ja paljon. Minulla seisoi kuin toteemipaalu. Onneksi olin varannut mukaani pari kumia ja rullasin sen kaluni päälle. Reilu peli, Sanna ei tiedä missä olen kaluani uittanut ja minä en tiedä mitä hänessä on viimeaikoina vieraillut.

Työnnyin hitaasti hänen sisäänsä. Tarrasin hänen lantioonsa ja aloin työntelemään voimakkaita työntöjä. Sanna huokaili ja ähki. Hän heitteli päätään ylös ja alas, puolelta toiselle.

- Ai saatana…..jos se huoripukki…….. näkis miten pikkurouva….aaa…. saa kyrpää niiiiiiiiiinnnaaaaaaaaaaa… Sanna huokaili työntöjeni tahtiin.

Ok, olin kännissä, ja pieni piru sai seuraavan tuntumaan erittäin toteuttamiskelpoiselta ajatukselta.

- Et varmana uskalla soittaa ukolles!

Lopetin työntöni, kun hän käänsi päänsä minuun päin. Säikähdin menneeni liian pitkälle ja aktin olevan siinä, mutta hän hymyili riettaasti, kurotti yöpöydällä olevan puhelimensa ja alkoi soittamaan.

- Moi! Arvaatkos kultapieni mitä touhuilen täällä? Juu, mutta en yksin, mua nussii todella rajusti yks mies jonka iskin….

Kumma kyllä kaluni koveni entisestään ja aloitin entistäkin rajummat työnnöt hänen vittuunsa. Tavoitteeni oli mitä ilmeisemmin saada hänet kahtia niin kovasti taoin kiilaa halkeamaan. Sanna käänsi puhelimen kaiuttimen päälle ja kuulin kuinka ukkonsa huusi ja kiroili.

-Saatana pukki, perkele mä tapan sut jos sä tuut mua joskus vastaan, perkele huora mä otan eron jumalauta helvetti… mies huusi ja meuhkasi kaikkea hyvinkin sivistynyttä.

- Painu äijä nushiin vaikka poroja Namphaan, huusin miehelle ja Sanna pisti puhelimen pois päältä.

Vaihdoimme asentoa niin, että menin makaamaan sängylle ja hän tuli ratsastamaan päälleni. Hänen ihanat rintansa pomppivat ratsastuksen tahtiin ja huoneen täytti hänen vittunsa litinä ja meidän molempien huokailut ja voihkinnat. Sänky jyskytti seinää ja naapureille ei varmaankaan jäänyt epäselväksi että lemmentöitähän siellä tehtiin. Ja tosissaan.

Olen ollut aina huono laukeamaan kumin kanssa ja niinpä pyysin Sannaa ottamaan kumin pois ja laukaisemaan minut suullaan. Hän oli kontallaan jalkojeni välissä, otti räjähtämispisteessä olevan kaluni käsittelyynsä ja alkoi antaumuksella nussimaan suullaan. Kurkotin Sannan puhelimen käteeni ja aloin kuvaamaan kuinka tämä hillittynä esiintyvä lutka otti kova kyrpää suuhunsa ja nautti siitä. Ei mennyt kauaakaan, kun tunsin huipun lähenevän ja varoitin Sannaa laukeavani. Hän ei välittänyt siitä vaan antoi minun laueta suuhunsa ja kasvoilleen. Kuvasin samalla, miten hän hymyili kameralle, valkoinen spermani norui hänen huuliltaan ja kasvoiltaan. Hän antoi minulle melko miehekkään makuisen pusun.

Lepäsin raukeana ja Sanna oli käpertyneenä viereeni. Kello lähenteli jo kuutta, kun minun täytyi lähteä omaan hotelliini, ja Sannakin kertoi haluavansa nukkua edes tunnin ennen tämän päivän neuvotteluja. Sen jälkeen hän lähtisi Tampereelle, emmekä enää ehtisi nähdä. Pyysin hänen puhelinnumeroaan, mutta hänen mielestään se ei olsi järkevää. Olin myös huolissani hänen miehestään ja hänen reaktiostaan kohdatessaan Sannan. Hän vakuutti pärjäävänsä, että ’älä enää siinä välitä vaan häivy yöhön niin kuin kunnon panon pitääkin’.

Ehdin hotelliini sopivasti aamupalalle, ja se perjantaipäivä kuluikin puolinukuksissa torkkuessa, krapulaa potiessa, mutta morkkista ei liiemmin ollut. Munahaukat näyttivät vähän hapanta naamaa, en tiedä mistä johtui. Onneksi ajatukseni selvisivät ennen kotiin pääsyäni ja muistin ottaa myös sen pyhän lupauksen jättämästäni paikasta taas mukaani.

Eräänä viikonloppuna olin perheeni kanssa kotikaupungin keskustassa, vaimoni shoppaili ja katosi aina silloin tällöin rekkien väliin. Yhtäkkiä huomasin Sannan olevan Stockan alakerran kahvilassa jonkin vaalean miehen kanssa. Aikomuksenani oli pikaisesti iskeä silmää ohi mennessäni, mutta Sanna huomasikin minut, nykäisi miestä hihasta ja kumpikin katsoi minua. He hymyilivät. Ei vittu…sen sortin leikkijöitä.

Katosin ihmisvilinään vaunuineni.