uskallanko?

Olin äskettäin tullut kaupunkiin ja töihin erääseen tavarataloon. Työkaverinani oli seksikäs vaalea blondi.

Pyrin aina kuin mahdollista hänen juttusilleen. Ainoa mieliharmini oli se, että hän oli ruotsinkielinen ja minä osasin vain suomea.

Yllättäen selvisi, että asuimme samassa talossa.

Mietin uskaltaisinko pyytää häntä kylään ja viimein voitin estoni, sanoin " minulla olisi pari kaljaa, tuletko seurakseni? "

" Tottakai", hän vastasi ja sovittuna aikana hän soitti ovikelloani.

Kyrpäni taisi hieman pompahtaa housuissani kuullessani kellon äänen. Menin avaamaan, hän käveli sisään kevyessä kesämekossaan ja ohi kulkiessaan hipaisi poskeani. Kyrpäni koveni entisestään mutta piilotin sen lahkeeseen ja aloin jutella niitä näitä. Tunnin ainakin juttelin ja tarjosin kahvia joka ei kelvannut. Enää en voinut hillitä itseäni vaan tartuin häntä olkapäistä kiinni ja suutelin suoraan suulle. " Vihdoinkin… luulin että et alkaisi koskaan", hän sanoi. Hänen kätensä etsi kyrpäni ja puristi sitä kiimaisesti. Etsin hänen tissinsä käsiini. Vasen oli hieman pienenpi kuin oikea mutta ei se merkannut mitään. Nännit olivat todella koholla ja kovat.

Kohta olimme alasti ja kyrpäni haki hänen kiimaista vittuaan. " Älä vain vedä kesken pois", hän huokaisi ja kysyin käyttääkö hän pillereitä tai jotain. "Ehkä käytän, ehkä en mutta haluan kunnon spermaruiskeen" hän vaati. MIKÄS SIINÄ, ANTAA MENNÄ VITUN PERUKOILLE SAAKKA JOS NEITI HALUAA, ajattelin ja samassa kivekseni kertoivat lastin lähteneen. Sitä tulikin todella paljon ja vittu supisteli ruippausteni tahtiin jolloin uskoin kaverinikin saaneen orgasminsa. Makasimme sylikkäin ja spermaa valuva kyrpäni lepäsi vielä hänen vitussaan. Hän painoi huulensa huulilleni ja työnsi kielensä suuhuni. Hetken nuohottuaan hän kuiskasi " vittu, mikä pano, toivottavasti jäät tänne töihin, että tämä ei tähän lopu.

Jäinkin vielä vuodeksi ja olen palannut hänen luokseen vaikka olen jo naimisissa.

Vivan, jos luet tämän tiedät, että olet aarteeni