Leoora

Little demonin tapaamisesta on vierähtänyt jo pieni ikuisuus, seurustelun viedessä aikani olen jo lähinnä rauhoittunut ja unohtanut nuo uskomattomat, mutta kummalliset yöt.

Istun iltaa baarissa ja toiselta puolelta baaria minua katselee intensiivisesti mies, jota en tunne. Punaiset pitkät kiharat hiuksinen, selkä suorassa, jalat harallaan minuun päin, rennosti nojaten tuolissaan. Hänessä on toki jotain tuttua, mutta näin on käynyt aiemmin, en kiinnitä häneen liiemmin huomiota.

Seuraava bändi alkaa soittaa ihmiset kerääntyvät välillemme niin että menetämme näköyhteyden toisiinsa. Bändi on kova ja meno kiihkeä, se piiskaa katsojansa vauhtiin. Nautin täysin siemauksin lentävästä, piiskaavasta tukkamerestä ympärilläni. Unohdan miehen ja tempaudun osaksi kiihkeää, moshaavaa massaa..

Iskut hiuksista satelevat ympärilläni ja en voi muuta kuin tuntea olevani taivaassa. Tukan sekaan on tosin sekoittunut jokunen piiskakin ja annan sen kohottaa mielialaani. Nautinto ja hetkeksi viivähtävä, viiltävä kipu.. se väistämättä vie ajatukseni takaisin Little Demoniin.. Hetkittäin olen varma aivan kun tunnistaisin tukkamerestä hänen koppavan kauniin vartalonsa ja ruskeat nyt pepun yli ulottuvat hiuksensa, lanteiden kiivauden ja tiukan pepun kaaren.

Bändin lopetettua huohotan hiljaa, olen hikinen, inspiroitunut, onnellinen ja todella janoinen. Horjahtelen kiimaisen, raukean pehmeänä vessaa kohti kun törmään johonkuhun. Katsettani nostamatta pyydän anteeksi ja jatkan.. tempaudun takaisin punosvyöni on jäänyt kiinni törmäämäni miehen vyösolkeen, horjahdan toista miestä päin ja sormeni solahtavat hänen tummien hiusten välitse ennen kuin horjahdan häntä päin astuen samalla varpaille, pyydän anteeksi, punehdun kun hän läksyttää minua ja kohotan katseeni mieheen johon olen jäänyt kiinni…

Mies on hieman itseäni pidempi, hänen vihreitten silmissä on ilkikurinen, mutta varoittava tuike, joka saa minut terästäytymään ja tarkastelemaan häntä paremmin.

Tavassa, jolla hän katsoo minua, on jotain niin tuttua, etten voi kääntää katsettani. Tuijotan häntä samalla kun vapaa käteni on vahingossa laskeutunut tummahiuksisen miehen etumukselle, kun käännyin se oli hänen vatsan kohdallaan sillä olin yrittänyt estää häntä läksyttämästä minua enempää, ainakaan fyysisesti.

Tummahiuksinen mies on tuohtunut hän kokee itsensä loukatuksi, sillä koskettelen häntä ilman hänen suostumustaan. Hän riuhtaisee käteni pois, kohottaen sitä tiukasti ylöspäin vaatien minua katsomaan häntä ja selvittämään asian, antaen lintsarin poskelleni .Hänen lintsarinsa ja puristuksensa saa mieleni liikkumaan jälleen lumouksestaan ja käännän katseeni vaatijan puoleen. Selvitän asian ja samalla selviää päänikin vähän niin että muistan taas tilanteen. Mustahiuksinen mies poistuu kiroten naisia, jotka luulee saavansa jokaisen miehen.

Hänen silmänsä seuraavat miestä pohtien ja hänen kapeiden huulien kaaressa karehtii hymy. Katselen hänen miehekkäitä, mutta pehmeitä kasvoja, kähertynyttä partaa, tiukkoja huulia ja jäyheitä leukoja. Kun hän kääntää katseensa tunnen katseen porautuvan alavatsaani asti. Jämähdyn vastaamaan hänen tuijotukseensa tuntien samalla itseni syylliseksi, nuhdelluksi, vaikka hänen ilmeensä ei sano mitään.

Kiihotun tästä ristiriidasta, kun hänen kätensä tarttuu vyöstäni, nojaudun vaistomaisesti häntä kohden. Hän nostaa toista kulmakarvaansa ja lausahtaa lähemmäs kumartuessaan: "älä nyt innostu, yritän vain irrottaa meidät toisistaan" ja kumartuu katsomaan saako punosvyötäni irrotettua hänen vyösoljestaan. Hänen pitkät punaiset hiuksensa valuvat lähes vartaloani pitkin, hänen katseensa vaeltaa polttavasti alemmas. samanaikaisesti minua yhä vahvemmin kiihottaa ja hävettää. Yritän pysyä tolpillani hänen nykiessä vyötäni ja vastustaa haluani sotkea näppini sekaan (hiusten, avaamiseen).

Hänen saatua meidät lopulta irti, en tiedä kiittääkö, pahoitella vai kadota paikalta. Käännyn vastenhakoisesti vessaan päin kiitettyäni ja pahoiteltuani asiaa. Hänen läheisyys tuntuu kuin hän olisi kiinni minussa, on kovin vaikeaa irtautua, vaikka hän on minusta jo metrin päässä. Hän nyökkää ja lähden. Hänen silmiensä intensiivisyys ei vähene välimatkastakaan, vaan tunnen poltteen selkääni, takapuoltani vasten.

Kun vihdoin pääsen vessaan, tuntuu paino kadonneen yllättäen ja meinaan kaatua kevyttä oloani. Istuessani vessassa voihkin nautinnosta kosketellessani itseäni, kun annan tarpeen tulla, se on kivuliaan suloista, samanaikaisesti päähäni iskeytyy kuvia aikaisemmista seikkailuistani - hämärinä, kiihottavina ja ilmeikkäinä.

Tunnelma on niin vahva, joten en ihmettele, vaikka vessasta tullessani edessäni seisoo Hän ja nainen, joka on kun Little demon. Astelen heitä kohti ja lähden heidän välissään, hieman perässään ulos, aivan kuin niin olisi sovittu jo ennalta käsin. Huolehtimatta siitä kuka näkee minut ja kenen kanssa olen..

Jatkoa seuraa myöhemmin, ettei veny liian pitkäksi. Kommentoikaa, niin tiedän haluatteko kuulla lisää