Woolgear

Kaunis kylmä lauantaiaamu Hesassa oli minulle mieleen. Sain pukea ylleni paksut villavaatteet. Minulla on fetissi kaikkeen villaisiin vaatekappaleisiin.

Katselin vaatekaappini sisältöä ja yritin päättää mitä laittaisin päälleni lähtiessäni ulos pakkaseen. Olin lukenut lehdestä, että kirjastolla on neuletapahtuma, jossa harrastajat esittelevät taitojaan. Otin kaapistani harmaat villahousut ja sukat jotka oli edellinen tyttöystäväni Paula minulle tehnyt. Muistelin lämmöllä hänen uhkeita muotoja jotka hän usein kätki villapaidan sisään minun kiusaksi. Vedin housut jalkaani villan hyväillessä ihoani. Polvipituiset sukat seurasivat heti perässä. Villan kosketus aiheutti pientä liikettä veitikassani. Kaivoin kaappiani ja löysin paksun ja pehmoisen korkeakauluksisen villapaidan. Vedin paidan ylleni ja katselin kaapista toisen paksun islantilaisneuleen jonka vedin myös päälleni.

Katselin itseäni peilistä ja totesin, että muutama kerros lisää ei olisi pahitteeksi. Palasin kaapilleni ja löysin paksuksi huopuneet villahousuni. Vetäisin ne jalkaan ja yläosaan yhden korkeakauluksisen paidan. Nyt veitikkani oli housuissa jo täydessä seisokissa, mutta kukaan ei näkisi sitä usean kerroksen takia.

Komeron periltä kaivoin huopikkaani ja toiset villasukat. laitoin ne jalkaani ja naulakosta etsin toppaliivini ja kypärämyssyni. Kolminkertaiset lapaset löytyi myssyn sisältä.

Katsoin itseäni peilistä ja totesin olevani valmis lähtöön.

Päästyäni ulos tuli naapurin opiskelijaneitokainen vastaan ja hymyili minulle hieman hämillään.

”Sulla on lämpimästi päällä” hän totesi

”Niin tota… olen menossa pitkälle kävelylle ja on aika kylmä ja mulla on kylmänherkkä iho…” Änkytin

”Nuo on makeet kuteet” hän sanoi

”Toivottavasti törmätään vielä, mutta mun täytyy nyt mennä” hän jatkoi ja juoksi omaan rappuunsa.

Olin yllättynyt hänen kommentistaan.

Katselin hänen juoksuaan ja ajattelin kuinka kaunis hän olikaan. En ollut kiinnittänyt siihen ennen huomiota.

Jatkoin matkaani pysäkille jolle ratikka juuri saapui. Hyppäsin kyytiin ja siirryin takaosaan. Joukko nuoria katseli minua ja supisi keskenään jotain arvattavasti minun vaatetuksestani. Sain katseita myös muilta kanssamatkustajilta. Miesten ilmeistä näki selvästi, että pitivät minua kummajaisena, mutta muutama naispuolinen hymyili minulle maireasti. Yksi vanhempi nainen kehui jopa ääneen asusteitani. Mutisi jotain vanhoista hyvistä ajoista.

Saavuin kirjastolle, jossa olikin väkeä ihan kiitettävästi. Sulauduin joukkoon aika hyvin koska kyseessä oli neuletapahtuma ja monet harrastajat olivat pukeutuneet neuleisiin kylmän talvipäivän vuoksi.

Kävelin hetken ympäriinsä ja ajattelin itsekseni, että tämä on neulefriikin paratiisi. Joka puolella oli pöytiä ja esittelijöitä joissa useissa oli käsin neulottuja vaatteita ja asusteita. Katselin veitikka kovana erilaisia villapaitoja, lapasia, villahousuja, pipoja, kaulureita, yms. Veitikkani oli kuin rautakanki ja teki liikkumisen tuskalliseksi ja samalla nautinnolliseksi.

Kuljeskelin käytäviä pitkin ja katselin neulomuksia himoiten. Äkkiä minua vetäistiin hihasta.

”Pasi?” kuulin kysymyksen takaani.

”Joo” sanoin epävarmasti katselin naista kummissani.

”Et taida muistaa minua” hän sanoi

Katselin hänen tutun oloisia kasvojaan.

”Minä ole Karita, entisen tyttöystäväsi serkku” hän sanoi

”Joo niinhän se onkin” sanoin hieman häpeillen. Olin pelännyt että törmäisin johonkin tuttuun ja joutuisin selittelemään asuani.

”Sulla on hyvän näköiset neuleet ylläsi” hän sanoi ” sopii sulle” hän jatkoi.

”Hei tules tänne pöydän ääreen niin opetan sua neulomaan kaulurín. Sulla on varmaan sille käyttöä.” Karita sanoi arvoituksellisesti.

”En mä taida oikein osata…” yritin

”höpö höpö. Käy tohon pöydän ääreen istumaan niin teen sulle lähtösilmukat valmiiksi.” hän sanoi.

Istuin alas ja Karita istui minua vastapäätä ja aloitti luomaan silmukoita paksusta langasta. Katselin hänen työskentelyään lumoutuneena. Hän loi nopeasti silmukat ja ojensi työn minulle.

”Nyt otat näin tämän käteesi ja kierrät langan sormesi ympäri näin” hän selitti innokkaasti ja neuvoi tarkasti miten syntyisi joustinneuletta.

Hetken opastettuaan alkoi homma sujua. Ei se niin vaikeaa ollutkaan.

Karita katseli neulomistani ja puhui kokoajan entisestä tyttöystävästäni Paulasta ja muista yhteisistä tutuista.

Yhtäkkiä tunsin Karitan jalkaterän haaroissani. Hän liikutteli jalkaansa hitaasti löytäen veitikkani joka oli aivan räjähdyspisteessä.

Karita kuiskasi pöydän yli ”tiedän sinun villaharrastuksistasi kaiken. Paula kertoi useasti mitä olette tehneet villavaatteissa.”

Paula oli siis kertonut. Kuinkahan moni tutuistani tiesi taipumuksestani. Katsoin vaivihkaa haaroihini ja näin ihanan villasukan ja säärystimen verhoaman jalkaterän hierovan veitikkaani. Neulomiseni kävi vaikeaksi. ”Perkele, silmukka tipahti puikolta……..” Ähisin

”Nosta se ihan rauhassa takaisin puikolle ja jatka eteenpäin” sanoi Karita hieroen edelleen veitikkaani.

”Lopeta jo” kuiskasin Karitalle ”menee liian herkäksi” Huokasin

”Jatka sinä vain neulomista” Hän sanoi ja hieroi vielä nopeampaa.

Se tuli varoittamatta. Kaluni sykki spermalastiaan housuihini ja löin polveni pöytään jolloin kalusteet kolisivat ja ihmiset katsahtivat minuun päin. Puikoilta karkasi rivi silmukoita. Silmissäni sumeni hetkeksi.

”Nyt tuo neulominen ei taida oikein onnistua” Karita sanoi ja otti tekeleen käsistäni.

”Wc on tuolla käytävässä jossa voit puhdistautua. Tuon tämän kaulurin sinulle joskus kunhan se valmistuu juuri sinun mitoille. Tiedän kyllä missä asut” hän sanoi ilkikurisesti hymyillen.

Katsoin häntä jolloin Karita iski silmää ja sanoi ”moikka”

Menin vessaan hieman oudosti liikkuen ettei lastini leviäisi. Puhdistettuani itseni lähdin kohti kotia ratikalla miettien päivän hienoa antia. Saavuttuani kotipihaan vilkaisin vaistomaisesti tapaamani naapurin neitokaisen ikkunaan. Verhot olivat melkein kiinni ja liikettä ei näkynyt. Menin asuntooni ja sain heitettyä lapaset ja kypärämyssyn pois kun ovikelloni soi. Avasin oven ja siellä seisoi se naapurin tyttö. Hän työnsi itsensä sisään ja tipautti kylpytakkinsa pois jolloin alaston vartalo paljastui.

”Mitä hemmettiä” sanoin ja katselin suloista näkyä. Hänen reiden sisäpinnalla valui kostea viiru joka tuli selvästi hävystä. Mitään selittämättä hän veti useat villahousuni nilkkoihin ja imaisi kaluni suuhunsa.

”Arvasin oikein” hän mumisi imutuksen välissä ”olet villafettari, kun olet lauennut housuusi”

Kaluni oli täydessä seisokissa ja upposi kerta toisensa jälkeen naapurini suuhun.

”Nyt panet minua takaa päin ja heti” hän sanoi

Hän kääntyi ympäri ja nojasi ulko-oveen paljastaen turvonneen vittunsa. Työnsin kaluni sisään todella liukkaaseen häpyyn ja aloitin painamisen. Naapurini työnteli vauhtia ulko-ovesta, niin että kolke kävi väljässä ovessa. Hän laukesi todella nopeasti ja kääntyi saman tien eteeni polvilleen ja imutti lastini suuhunsa.

Vaivuin heikotuksesta polvilleni ja kierähdin makaamaan selälleni lattialle. Naapurini nuolaisi huuliaan ja vetäisi kylpytakin yllensä. Hän kumartui antamaan suukon huulilleni ja nousi mennäkseen ovesta ulos. Avattuaan oven hän huikkasi jälkeensä ” tavataanhan vielä?”

”Ihan varmasti” mumisin hänen jälkeensä.