Jay Hendriks

Viittä minuuttia vaille yhdeksän arviolta hiukan yli nelikymppinen mies astui kioskiin.
”Ehdinpäs”, mies virkkoi ja nouti hyllystä pari pakettia einesruokaa ja sixpackin olutta. Mies oli pukeutunut farkkuihin ja T-paitaan. Hän kantoi ostokset tiskille ja Saila otti viivakoodilukijan käteensä kun sähköt katkesivat.

”Voi ei”, Saila voihkaisi.
”No voi hitto”, mies lausahti. ”Jääkö tässä ilman illallista?”
”Olen pahoillani, mutta eiköhän nämä ostokset saada kuitenkin tilitettyä”, Saila vastasi. ”Jos vain sähköt eivät ole kauaa pois.”
Mies katsoi nuorta hieman yli kaksikymppistä naista. ”Ikävää jos työpäiväsi venyy, kun sinullakin on varmaan menoja.”
”Noh, ei tässä ole niin kiirettä.”

He seisoivat hetken hiljaa hämärässä ja odottivat valojen syttymistä.
”Voit ottaa kahvia odotellessasi”, Saila sanoi rikkoen hiljaisuuden.
”Kiitos.”
”Minun täytyy laittaa liikkeen ovi lukkoon, kun kello on jo yli yhdeksän.”
”Aiotko lukita minut tänne?”, mies kysyi hymyillen ja kaatoi pahvimukiin kahvia. ”Toisaalta täällä riittää evästä, lukemista ja seuraa ihan talon puolesta.”
”Ei nyt sentään ketään ole vangiksi tarkoitus ottaa”, Saila hymyili.
”Ei minulla olisi mitään sitä vastaan”, mies jatkoi. ”Otatko kahvia?”

Saila mietti hetken ja kun sähköt eivät olleet vielä palautuneet, hän päätti liittyä miehen seuraksi. Hän katseli miestä tarkemmin. Mies huomasi sen ja esitteli itsensä Tapaniksi.
He joivat kahvia jutellen niitä ja näitä.
”Sähköt eivät ihan heti taida tulla takaisin”, Tapani totesi.
”En pysty tilittämään ostoksiasi”, Saila pahoitteli.
”Jäädään sitten tänne”, Tapani naurahti. ”Ollaan kuin kaksi haaksirikkoista autiolla saarella.”
”Eikä…”, Saila hymyili.
”Kyllä, kyllä…jaettaisiin ihan kaikki keskenään.”
”Höpö, höpö.”
”Eikö?…taidan olla vain liian vanha sinulle?”
”En minä sitä, vaan…”
”Vaan?”

Saila katsoi hymyilevää miestä silmiin. Hän jostain syystä piti itseään vanhemmista miehistä ja poskille nousi lievä puna. Hän yhtäkkiä tajusi tilanteen, että oli ennestään tuntemattoman miehen kanssa lukitussa kioskissa hämärässä.
”Anteeksi jos vitsini oli mauton”, Tapani sanoi nähdessään Sailan hämmennyksen.
”Ei se ollut mauton”, Saila vastasi. ”Tarkoititko…tai siis…että et kai sinä tosissaan…olisit…jossain aitiolla saarella…”
”Sinun kanssasiko?”, jatkoi Tapani Sailan kysymyksen loppuun. ”Miksen olisi? Nuoren nätin kauniin naisen kanssa. Sehän olisi kuin lottovoitto.”
”Ihan totta?”
Tapani nyökkäsi: ”Entä sinä?”
”Minäkö?”, Saila häkeltyi, mutta peitti sen parhaimman mukaan.
”Ei täällä muitakaan ole”, Tapani hymyili. ”Eli…haluaisitko olla?”

Yhtäkkiä Sailalla oli kuuma, mutta hän sai nyökättyä. Tapani siirtyi hieman lähemmäs Sailaa ja kumartui suutelemaan häntä kevyen tunnustelevasti. Miehen suudelma lämmitti Sailaa ja sai hengityksen kiihtymään.
”Haluaisitko?”, Tapani kysyi kuiskaten nojaten otsaa Sailan otsaa vasten. ”Jos haluat niin suutele minua.”

Sailan huulet hakeutuivat miehen huulille ja hän avasi suunsa tunnustellakseen miehen kieltä, joka tunnustellen lipaisi huulia. Pitkän suudelman jälkeen Tapani suuteli Sailan kaulaa ja kuiskasi: ”Onko takahuoneessa sopivaa paikkaa meille?”
”Tule”, Saila sai sanottua ja johdatti Tapanin ovelle, johon oli sijoitettu peili. Saila sai kädet täristen sovitettua oikean avaimen lukkoon ja pian he olivat takahuoneen puolella.

Tapani käänsi Sailan itseään vasten ja suuteli huulia, kaulaa ja poskia. Miehen kädet vaelsivat ja tunnustelivat Sailan vartaloa. Saila veti miestä itseään vasten:
”Ota minut. Tässä ja nyt.”
Mies avasi Sailan puseron napit ja siirsi rintaliivejä siten että sai toisen rinnan esiin. Tapanin huulet poimivat hellästi toisen nännin suuhun. Kieli pyöri hellästi nipukan ympärillä ja se sai Sailan haukkomaan henkeä.

Sailan hame liukui lattialle ja samoin pikkuhousut. Tapani ohjasi Sailan tuolille istumaan ja levitti reisiä. Hän kumartui suutelemaan sisäreisiä. Sitten miehen huulet painuivat vasten kosteaa pillua. Kieli löysi vaivatta herkät kohdat ja sai Sailan voihkimaan.
Tapani työnsi yhtä sormea hitaasti edestakaisin vaginassa ja pyöritti kieltä hellästi klitoriksen ympärillä.

”En kestä enää”, Saila huudahti, mutta Tapani ei lopettanut. Kieli pyöri villimmin ja sormi pumppasi sisään ja ulos. Sailan vartalo jännittyi.
”En…eih…pysty…ihanaa…sinä…teet….noin…”
Sailan suusta purkautui tukahtunut huuto kun hän laukesi vasten Tapanin suuta. Mies jatkoi varovasti kielikylpyä ja huomioi herkän klitoriksen, joka sai Sailan vavahtamaan jokaisesta pienestä kosketuksesta.

Tapani nosti päänsä jonkin ajan kuluttua ja hänen leukansa ja poskensa kiilsi Sailan nesteistä. Nopeasti mies avasi puristavien farkkujen sepaluksen ja kova kalu ponnahti vapauteen. Muhkea sinipunainen terska sojotti kuin osoittaen Sailaa.
Mies sovitti kalua pillunhuulille kostuttaen sitä liikuttamalla ylösalas. Sitten hän hitaasti työntyi sisään täyttäen Sailan. Tapani ähkäisi tyytyväisesti ja alkoi hitaasti liikutella elintään Sailan sisällä.

Mies kumartui suutelemaan Sallan huulia ja poimi välillä nännin suuhunsa. Tapani huohotti ja kuiskaili, kuinka ihana nainen Saila on. Kalu pumppasi välillä nopeaa tahtia ja välillä hiljaa. Saila tarttui miehen hiuksista ja veti tätä vasten itseään.
”En kestä kauaa”, voihki Tapani. ”Mihin laukaisen?”
”Älä sisälle.”

Mies vetäytyi naisen sisältä ja Saila kumartui eteenpäin. Hän otti suonikkaan elimen juuresta kiinni ja livutti huulten välistä terskaa suuhunsa. Sailan liikutti kieltä terskan herkällä alapinnalla saaden miehen voihkimaan mielihyvästä. Hän puristi huuliaan hieman yhteen ja terska liukui edestakaisin huulten muodostamassa välissä.
Toisella kädellä Saila hyväili kiveksiä. Sitten Tapanin vartalo jännittyi.
”Nyt…saat…kaiken…Oh…Ouhhh.”
Sailan toinen käsi hipelöi miehen pusseja ja toinen käsi liikkui edestakaisin suonikkaalla kiiltävällä varrella. Saila lipaisi kielellä vielä kerran terskaa ja vetäytyi hieman taaksepäin katselemaan kasvojen edessä olevaa elintä.

Tapani huudahti huipun tullessa. Nesteet roiskuivat Sailan poskelle, kaulalle ja rinnoille. Käsi hidasti tahtia, mutta lypsi uusia ryöpsähdyksiä. Tapani voihki ja veti henkeä.
”Maista sen päätä”, mies pyysi. ”Mutta käänny, että voin samalla nuolla ihanaa pilluasi.”
He kääntyivät 69-asentoon lattialle ja Saila huokaisi, kun tunsi miehen kielen alapäässään. Kalu värähti kun Saila herätteli sitä uuteen taistoon.
Ja valot syttyivät…

”Onko jokin hullusti?”, mies kysyi.
”Anteeksi, ei tämä mitään”, havahtui Salla.
”Ihan varmastiko?”, mies maksoi ostokset ja katsoi hieman hämillisenä Sallan punehtuneita kasvoja. ”Onneksi sähkökatko ei kestänyt minuuttia pidempään.”
”Niinpä”, Salla hymähti.
Mies kääntyi lähteäkseen.
”Anteeksi”, Salla kysyi.
”Niin”, mies kääntyi puolittain Sallan puoleen.
”Tämä kuulostaa hieman…mutta onko nimesi Tapani?”
”Ei”, mies hymähti. ”Muistutanko jotakuta?”
”Kyllä.”
”Ei ole ensimmäinen kerta.”
Mies astui ulos kioskista ja Salla huokaisi katsellessa miehen perään. Työvuoro oli päättymässä ja kioski täytyi sulkea. Kello oli minuuttia vaille yhdeksän.