apainster

"Istuin hänen viereen, kehotin katsomaan kaunista näkyä kun aurinko katoaa horisonttiin tehden taivaanrannan oranssihehkuiseksi mereksi. Näystä teki vielä paremman pienen matkan takana näkyvä välkehtivä sinertävä meri, joka sekin sai erilaisen sävyn laskevasta auringosta. Pidimme toisiamme kiinni, halasimme, suutelimme, vaivuimme makaamaan selällemme, suutelimme lisää....lisää... lisää...

Hyväilimme toisiamme, pidimme kädet vaatteiden päällä, nautimme toistemme seurasta, ymmärtämättä ajan kulua kunnes yhtäkkiä huomasimme olevan liki pilkkopimeää. Katuvalot olivat sammuneet, aurinko laskenut jo aikoja sitten, me nautinnosta humaltuneina, ymmärtämättä ajankulkua, tajuamatta ympäröivästä maailmasta mitään. Olimme kuin yhtä, elimme toisiamme varten sinä lyhyenä hetkenä. Suutelimme lisää, nautimme lämpöisestä kesäyöstä, nautimme toisistamme, ihastuimme, emme voineet uskoa tätä todeksi, joten suutelimme lisää...

.....Suutelimme tajuamatta, että yö on jo pitkällä kunnes jossain kohtaa nukahdimme puistoon. Heräsimme aamulla kauniiseen auringonnousuun, katsoimme toisiamme molemmat todeten edellisen olleen siis täyttä totta, ei unta, ei toivetta vaan täyttä todellisuutta..."



UUTTA OSAA

Olimme edelleen kietoutuneina toisiimme, huulet millimetrien päässä toisistaan katsoimme toisiamme silmiin, tuijotimme, näimme.... Vai toivoimme... Pikemminkin halusimme tulevaisuuden. Kummankaan sitä uskaltamatta ääneen sanoa. Katsoimme vain toisiamme, tuntien läheisyyden toistemme lämmön, käsivarsien puristuksen vartaloillamme. Me nautimme.

Silitin Iitun hiuksia, suutelin häntä hennosti, nousin Polvilleni ja ojensin käteni. Hän tarttui siihen ja nousimme. Mitään sanomatta lähdimme kävelemään, laskeutumaan kukkulalta puiston reunamia kohti aamuauringonsäteiden helliessä kasvojamme. Tuulenvireiden silittäessä ihojamme, tehden elämää Iitun kauniille blondeille hiuksille saaden ne välillä vallattomaan tuulahdukseen. Tuulahdukseen, joka värisytti koko vartaloani, näky oli ehkä seksikkäintä mitä olin koskaan ennen nähnyt.

Iitulla oli silmät kiinni, pää takakenossa, tuulenvireen helliessä hänen kasvojaan hiuksiaan, kasvot kertoen nautinnosta, en voinut kuin katsoa... katsoa ja tuntea perhoset pitämässä orgioitaan vatsassani, kunnes menetin malttini...

Nappasin Iitun syliini, katsoin häntä silmiin, hänen hiustensa hulmutessa tuulessa, suutelin hoita pehmeitä, täyteläisiä huulia, poskia, otsaa huulia, naista, joka oli kaikki mitä pystyin näkemään ympärilläni, mitä toivoin näkeväni elämässäni, tulevaisuudessani.

Laskin hänet varovasti alas, minulle suotiin hymy ja katsoin kun hän nosti kättään, avasi kämmenensä, suuteli etusormeaan ja kosketti sillä huuliani. Tunsin kuinka värähdin jälleen. Mitä minulle oli tapahtumassa?

Iitu ehdotti, että kävelisimme jonnekin, hän tarjosi kättään minulle. Tartuin siihen, tunsin voimakkaan puristuksen, omistavan, välittävän... Kysyin saanko viedä hänet rentoutumaan seuraavaan paikkaan? Iitu katsoi minua silmiin sanoen, "Sinä, kaunis sinisilmäinen ritarini, saat viedä minut minne vain, kantaa laskuun auringon, kuljettaa tulevaisuuteen, viedä ja pitää minut..." Sitten lauseen loputtua kuin puolitiehen hän vinkkasi silmäänsä. Olin hämilläni, myytynä ymmälläni kauniin ja ihanan naisen avoimuudesta, salaperäisyydestä, tietämättä meneekö jossain tässä vitsin raja vai onko hän täysin tosissaan.

Oli asia miten vain, minulla ei ollut vaihtoehtoa kuin taluttaa maailman kauneinta langennutta enkeliä kohti tervasaarta, kohti rantaa, kohti ravintolaa, kohti yhteistä aikaa, kohti loppuelämiemme ensimmäisiä hetkiä ...?

Kysyin häneltä haluaisiko hän aamupalaa. Kauniisti kieltäytyen hän ilmaisi asian kertoen olevansa vielä täysin humalassa, ilmaisten samalla tarvitsevansa jotain muuta kuin ruokaa. Katsoin häntä ja mietin, että emmehän me ottaneet tippaakaan alkoholia. Iitu vaistosi tilanteen ja lisäsi, "humalassa... täysin humaltuneena sinusta, hetkestä tulevaisuudesta ja toivosta" Hymyilin.

Jatkoimme matkaa kohti rantaa. Katselimme ympärillemme, nähden vain muutaman linnun kaartelemassa meriläisen perän yllä, kyttäämässä potkurin virran aiheuttamien kalojen pintaan nousemista. Kävelimme, tarkkailimme ympäristöä, vaiko todetaksemme olevamme aivan kaksistaan. Aamuaurinko oli vasta alkamassa lämmittää, oli tulossa kaunis kesäpäivä. Muutama vene menossa merelle, saaden aikaiseksi suloisia säveliä aalloista niiden osuessa rantaan.

Istuimme jälleen hupparini päälle, katsoimme toisiamme, suutelimme ja kaaduimme makaamaan, suutelimme, tunsimme halua, kiihkoa. Tunsin kuinka pulssini kiihtyi, nousi uusiin mittoihin, kuinka housuni kiristyivät, kuinka Iitun käsi hyväili selkääni, haroi hiuksiani antoi kätensä vaeltaa pitkin vartaloani.

Silitin hänen poskeaan, lähdin kuljettamaan kättäni kasvoilta alemmaksi, leualle, kaulalle, rintojen päältä vatsalle... Pysähdyin, nostin paitaa hieman, annoin muutaman suukon masulle, navan ympärille käteni samalla vaeltaessa Iitun reisillä, hyväillen tätä miehekkäällä puristavalla mutta hellällä otteella....

:) Semmoinen pätkä tällä kertaa ennen nukkumaanmenoa. Mitäs sitten tehtäisiin jatkon kanssa? :) Lisää ehdotuksia mitä tahtoisitte kuulla? :) Tässä on ainekset viedä vaikka mihin. :) Rohkeasti vain palautetta. :)