Konsultti

Oli helmikuun viimeinen viikko. Kävelin Yliopistonkatua harmillisen tietoisena siitä, että talvilomani oli jo puolivälissä. Pomo oli juoksuttanut minua koko talven kuin väkkärää ja olisin mielestäni ansainnut mukavamman loman. Nälkäkin alkoi kurista vatsassani. Muistin hyvin, että jääkaappini oli aivan tyhjä. Kaivoin taskunpohjalta kolme euron kolikkoa sekä ryppyisen alennuskupongin ja päätin suunnistaa lähimmälle Heselle. Hampurilaista ahmiessani tuskailin, että eipä ole naisseuraakaan ollut kahteen viikkoon.

Heitin vielä viimeiset ranskalaiset suuhuni, kippasin roskat roskikseen ja astuin takaisin ulos kadulle. Juuri silloin havaitsin kauempaa kadulla Iian, Heidin ja Katjan kävelevän minua vastaan. Reilu kolmekymppisiä tyttöjä kaikki, tuttuja työkavereita yliopistolta. Tietääkseni missikilpailuihinkin osallistunut Iia oli omien puheidensa mukaan varattu, mutta ”Tissi” Heidi ja korkeushyppyä harrastava Katja olivat vieläkin vapaalla jalalla. Kaikki olivat paitsi nättejä muutenkin aivan mukiinmeneviä tyttöjä. Paitsi että Iia osasi toisinaan olla todella ärsyttävä. Hän halusi aina olla tunkion katolla kuin hemmoteltu kakara ja päättämässä kaikesta.

- Mitäs friidut?, moikkasin tyttöjä hymyillen. Iia alkoi kertoa, että he olivat huomenna aamulla lähdössä kolmestaan Rovaniemelle hiihtolomaa viettämään. Ikävää oli, että Sanna oli keuhkokuumeessa eikä pääsisi mitenkään tulemaan, vaikka kaikki oli sovittu jo monta viikkoa sitten ja matkatkin on maksettu.

- Paska tuuri, totesin osaa ottavasti, - vaan kai te hiihtolomaviikolla saatte porukan helposti täydennettyä?

- Arvaa vaan, me ollaan jo soitettu kaikille tutuille, mutta kukaan ei pääse lähtemään näin lyhyellä varoitusajalla.

- Ai jaa, no kyllä minä voisin tietää yhden, joka olisi heti valmis lähtemään, heitin huvikseni takaisin.

- Jaa-a, onko se meidän tuttuja?

- No ei tarvi edes soittaa, se henkilö on aivan lähellä, vastasin virne naamallani.

- Joo joo, Markku, me ollaan kyllä menossa ihan tyttöporukalla, Sanna tyrmäsi minut heti.

- Hmm, voidaan me vähän miettiä, Sanna, Iia sanoi.

- Sannanhan piti majoittua siihen yhden hengen mökkiin, eikö niin, eli oikeastaan, miksei Markku voisi ihan hyvin tulla katsomaan kun me pidetään hauskaa? Ja kyllähän Markulla juttua piisaa. Tytöt katsoivat toisiinsa, käänsivät minulle selkänsä ja supattivat hetken keskenään. Äänensävy oli lupaava.

- Okei Markku, me otetaan sut mukaan, vaikkakin ihan pelkästä säälistä, Iia totesi hieman ylimielisesti. Soitamme matkatoimistoon ja muutamme sinut mukaan lennolle. Tule lentoasemalle kello 18, niin saat meiltä sitten lentoliput.

Näin sovittiin ja olin aivan ällikällä lyöty. Voi pyhä jysäys, mikä mahtava tuuri. Seuravana päivänä tapasimme lentokentän terminaalissa. Tytöt olivat tosi hyvänäköisiä tiukoissa vesirajan paljastavissa farkuissaan. Juttelimme siinä niitä näitä, kunnes kuulutus kehotti meitä siirtymään koneeseen. Kone oli aikamoinen mopo, pieni ja ahdas potkurikone. Koko matkan ajan kohdallani ollut pelastusovi rämisi ikään kuin olisi ollut irtoamassa millä hetkellä hyvänsä. Mukavammassakin kyydissä olin ollut. Rovaniemelle kuitenkin päästiin ehjin nahoin. Otimme kentältä taksin ja pääsimme vartissa lomamökeille. Herrasmiehenä maksoin kyydin, totta kai. Asetuimme taloksi, minä omaan mökkiin ja tytöt ahtautuivat kaikki toiseen mökkiin. Mökit olivat pieniä yksiöitä, mutta pini takka oli kuitenkin saatu mahtumaan tunnelmaa antamaan.

Lomakylän vahtimestari tuli kertomaan, että saunakin olisi heti valmiina. Oikein kunnon tilava puulämmitteinen sauna.

- Mitäs tässä ujostellaan, kai me mennään porukassa saunaan. Olen minä ennenkin näh-nyt tyttöjä alasti, ehdotin heille kiusallani.

- Niin varmaan, Markku, me kyllä mennään sitten sinun jälkeesi, Iia sanoi topakasti tyylinsä mukaan.

Minä menin sitten saunaan yksin. Hieno sauna olikin. Leveille haapalauteille olisi todellakin mahtunut isompikin porukka, mutta ei kun ei. En viihtynyt saunassa yksin kovinkaan pitkään, vaikka kaljaa ja siideriä oli kokonainen koppa pukuhuoneen puolella. Olihan kyllä erikoinen tilanne, mietin. Hieno homma päästä reissuun, mutta samperi kolme kaunista naista eikä koskea saa, henkistä tuskaa se aiheutti.

Kolmen oluen ja kipakkojen löylyjen jälkeen kävelin pyyhe lanteillani lumisen ja pimeän pihan poikki mökkiin, josta tyttöjen nauru kuului ulos asti. Jaaha, tytöt olivat sillä aikaa tehneet näköjään muutakin kuin puhuneet syvällisiä. Tyhjä likööripullo pöydällä todisti juoman maistuneen. Iia, Heidi ja Katja lähtivät nyt saunaan yhdessä.

- Me ei sitten pidetä mitään kiirettä, Markku, me laitetaan sitten purtavaa kun tullaan saunasta, Iia huikkasi minulle. Mikäpä siinä, vaikka olisinhan minäkin sen voinut tehdä. Löhösin sohvalla telkkaria katsellen ja siemailin olutta tasaiseen tahtiin. Kaikkea sitä sattuma teettää, enpä oli vielä eilen tyhjätaskuna voinut kuvitella itseäni Lapissa tällaisessa paikassa.

Viimein tytöt tulivat saunasta luonnonkauniina ja tukka märkänä. Tytöt alkoivat olla jo selvästi hipakassa. Olivat näköjään löytäneet hekin sen juomakorin.

- Me mennään pukemaan jotain mukavampaa päälle, Katja sanoi, ja kaikki katosivat mökin yläkertaan. Kohta he kuitenkin jo palasivat ja ryhtyivät tekemään voileipiä. Katselin tyttöjä työn touhussa ja huomasin, että yhdelläkään tytöllä ei ollut rintaliivejä. Varsinkin Iian kiinteät rinnat pomppivat poolopuseron alla niin mielenkiintoisesti, että tunsin vaistomaisesti eloa jalkojeni välissä. Oloani eivät mitenkään helpottaneet ohuet vartalon-myötäiset mustat pöksyt, jotka paljastivat kaikki pakaroiden jumalaiset yksityiskohdat. Lohivoileivät kuitenkin valmistuivat siinä heitä ihastellessani ja nehän jo maistuivatkin tähän aikaan illasta.

Istuimme takan ja telkkarin ääressä pöydän ympärillä syöden ja nappaillen välillä lisää juomaa.

- Mitäs sitte tehdään, pelataanko korttia?, Katja katkaisi hiljaisuuden.

- Kai me pelataan jonkinlaisilla panoksilla jännityksen nostamiseksi, heitin takaisin.

Eipä sitä rahaa minulla todellakaan ollut liiemmälti, mutta en koskaan pelannut korttia ilman panoksia.

Alettiin sitten läiskimään pokeria. Nopeasti peli alkoi karata käsistä niin, että minä olin jo aika paljon voitolla. Lisäksi panokset kasvoivat koko ajan lähinnä Katjan ehdotuksesta. Lopulta oltiin tilanteessa, jossa minä olin Katjaa lukuun ottamatta kynimässä koko porukan, vaikka muutkaan tytöt eivät olleet korttipelissä ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Iia oli minulle jo lähes kolmesataa euroa auki ja Heidi sata euroa. Sitten Heidi ja Katja luopuivat leikistä ja heittivät kortit pöytään luovutuksen merkiksi. Iia halusi katsoa viimeisen pelin loppuun asti, ja katsoi minua suoraan silmiini arvoituksellisesti hymyillen.

- Tehdäänkö Markku niin, että jos minä häviän, mä maksan sulle luonnossa, mutta jos sä, meidän velkamme muuttuvat saataviksi?



Olin ihan oikeasti tipahtaa tuoliltani. Voihan vittu, ajattelin mielessäni. Taas Iia keksi jotain, jolla kiusata. Eikä minulla ei todellakaan olisi varaa viidensadan euron pelivelkaan. Opintolainan maksu oli ensi kuussa eikä säästössä ollut sentin hyrrää. Empien lähdin kuitenkin mukaan, mutta pidin parhaana taktiikkana lisätä vettä myllyyn.

- Ja jos sinä taas koitat venkuloida saat varmasti selkääsi, heitin takaisin.

- Niin tietysti, valmistaudu sinä vaan tappioon, surkimus, Iia sanoi ja vilkaisi minua nopeasti arvioiden.

Pyysin Heidiä jakamaan meille uudet kortit. Nostin omat korttini hitaasti pöydältä ja puhuin mielessäni, että nyt täytyy pitää pokka aivan peruslukemilla, tuli mitä tuli.

Jess!, yksi rouva lisää, jo kolme rouvaa kädessä, ei lainkaan hullumpaa, riemuitsin mielessäni. Katsoin nyt Iiaa silmiin ja koitin arvata hänen korttejaan. Nostettuaan tasaiseen tahtiin kaikki uudet kortit käteensä Iian silmät olivat hetken ilmeettömät, kunnes hän siirsi katseensa minuun.

- No se ei pelaa joka pelkää. Jätkäpari?, Iia lausui hitaasti.

Heitin rouvaparini voitonriemuisena pöydälle Iian nenän eteen. En yrittänytkään estää naamani leviävää itsetyytyväistä hymyä.

- Sä taisit Iia just hävitä, totesin lakonisesti. - Onneksi on tässä kaksi todistajaa paikalla, jatkoin ja otin uuden huikan lasista. Katsoin hymyillen vuorotellen Katjaa ja Heidiä, jotka eivät tienneet miten suhtautua asiaan.

- Hah, hah, katsokaa Markun naamaa. Luulitko sä, että mä oli ihan vakavissani! - Iia ilkamoi ja alkoi nauraa kippurassa.

- Markku sä et ikinä voita mua!, Iia pilkkasi hohottaen. Katja ja Heidi yhtyivät Iian nauruun.

Nyt minä ärsyynnyin, sillä tämä oli aivan tyypillistä Iiaa. En kuitenkaan näyttänyt kiukkuani mitenkään vaan näyttelin tyynen rauhallista. Iia yritti taas kerran olla tilanteen herra. Päätin mielessäni, että tällä kertaa annan ylimieliselle Iialle pienen opetuksen, jota hän ei ihan heti unohtaisi.

Olin aivan varma, että voittaessaan Iia ei olisi antanut minulle mitään armoa. Suunnitelma selkeni mielessäni nopeasti.

- Kuule Iia, jalomielinen voittaja tarjoaa häviäjälle yhden lonkeron toisessa mökissä, sanoin.

Iia kuuli tämän, mutta ei vieläkään ei tahtonut saada nauruaan katki.

- No eikö prinsessalle kelpaa?, yllytin.

- Markku, sä et koskaan opi - mutta mikäs siinä, mennään vaan, Iia vastasi ja kömpi tuolista ylös.

Avasin oven ja kävelimme lumista kapeaa polkua pitkin kohti toista mökkiä. Lumen narskumista ei juuri kuulunut, sillä musiikki kuului nyt yhä lujempaa, Heidi oli varmaankin kääntänyt volyymit kaakkoon. Varmaankin koko kylä kuulisi tuon metelin.

Kiersin avainta lukossa ja avasin toisen mökin oven.

- Sinun jälkeesi, arvon uhkapeluri, sanoin varmalla äänellä katsoen Iian silmiin.

- Joo joo, kaiva ne lonkerot nyt vaan nopeasti esille, Iia tiuskaisi.

Astuimme pieneen eteiseen.

- Mennään tuonne makuuhuoneeseen, pullot on mun repussani, sanoin.

Iia meni istumaan sängyn reunalle ja minä kaivoin pullot repusta. Nostin pullot pöydälle. Istuin sitten sängylle Iian viereen.

- Kuule Iia, sä oot nyt ansainnut pienen opetuksen, sanoin lakonisesti ja tarkoituksellisen uhkaavasti.

Iia säpsähti.

- Mitä sä Markku taas höpötät, mä lähden pois, Iia sanoi pelästyneenä. Hän yritti nousta ylös sängyltä.

Estin Iian aikeen. Nyt Iia saisi kurinpalautuksen, jota oli kerjännyt jo pitkään.

Tartuin Iiaa nopeasti hartioista ja vedin Iian vatsalleen reisieni päälle. Nopealla otteella nykäisin Iian housut alas.

- Mitä sä hullu teet?, Iia huusi.

Yllätys oli täydellinen, vasta nyt Iia alkoi rimpuilla pois. Se ei kuitenkaan onnistunut, vaan painoin vasemmalla kädellä hänen hartiansa sänkyyn. Iia huusi ja yritti lyödä, mutta mikään ei auttanut. Iia pysyi tiukasti pylly paljaana reisieni päällä.

- Ihan turha yrittää karkuun, kukaan ei kuule, nyt saat isän kädestä, vastasin päättäväisellä äänellä.

Läiskäytin ensimmäisen terävän lyönnin Iian paljaille pakaroille. Iian kiljahti. Se selvästikin sattui. Tarkoituksena ei kuitenkaan ollut vahingoittaa, vaan antaa kunnon opetus. Toinen lyönti osui keskelle pakaranpäitä, kolmas sivulle, ja vähitellen joka puolelle. Pehmeät naisen pakarat saivat joka puolelta kunnon kyytiä.

Lopeta heti, saatanan idiootti, tämän minä vielä kostan… Iia huusi. Kymmenen lyönnin jälkeen Iian pylly alkoi punottaa tasaisesti. Läiskäytykset pakaroille jatkuivat kuuluvasti läiskähtäen. Kahdenkymmenen lyönnin jälkeen Iia tuntui alistuneen selkäsaunalle. Pyöreät pakarat alkoivat hehkua kauttaaltaan helakanpunaisina.

Lopetin kurituksen ja vedin Iian housut ylös. Yllätyksekseni Iia ei kuitenkaan itse tehnyt elettäkään noustakseen.

- Nouse, olet kärsinyt rangaistuksesi, sanoin isällisen lempeästi.

Iia kierähti pois reisiltäni sängylle. Yllätyksekseni Iia alkoi nyt riisua uudestaan housujaan sekä poolopaitaa päältään. Iian paidan alta paljastuivat paljaat rinnat nännit ylöspäin nöpöttäen. Iia riisui myös nilkkoihin vedetyt pöksyt, kunnes hän oli aivan paljaana. Ymmärsin, että kuritus oli saanut Iian kiihottumaan. Tunsin kaluni heräävän.

- Pane mua, Markku, Iia pyysi katsoen minua kosteilla silmillään.

- Mene sitten kontallesi sängylle, käskin. Iia teki työtä käskettyä.

Otin sängyltä ison tyynyn ja asetin sen kontallaan olevan Iian lantion alle.

- Laskeudu makuulle, käskin.

Iia makasi sängyllä paljas pylly pystyssä tyynyn nostamana. Menin sängyn päädyn luota Iian haarojen väliin. Työnsin käsilläni Iia haaroja enemmän auki, jotta häpy paljastuisi paremmin nuoltavaksi. Näin heti, että Iian jalkoväli oli aivan märkä. Aloin kuljettaa kieltäni reisiä pitkin ylöspäin kohti avointa jalkoväliä. Aloin maistella kielelläni litimärkää vittua kevyesti edestakaisin koko kielen leveydeltä, välillä pelkällä kielen kärjellä nivuksista. Pillu oli aukeamassa yhä enemmän ja enemmän, kuin ruusunnuppu. Hän oli nopeasti lähestymässä laukeamista.

Yhtäkkiä Iia nousi takaisin kontalleen, ja laski päänsä peiton päälle, ja nosti persettään ylös seivästettäväksi. Häpyneste valui valtoimenaan pitkin reisiä.

Aukaisin vyöni ja otin suonikkaan kaluni esille. Asetuin kalu tanassa kohti märkää avointa vakoa. Noston nostin tykkini odottavien häpyhuulten väliin.

Vedin kaluani pitkin vedoin liukkaiden häpyhuulien välissä aina klittaan asti kiusatakseni häntä yhä enemmän. Iian lantio alkoi hiljalleen nykiä. Otin kaluni varresta kiinni ja asetin kaluni pään aukon suulle. Tartuin hänen vyötäröönsä kiinni molemmilla käsillä. Ryhdyin tunkeutumaan hitaasti Iian sisälle… puoli mittaa …. ja vielä syvemmälle aina loppuun asti kunnes kivespussini koskettivat märkiä häpyhuulia. Tuntuma oli tiukka, märkä ja kuuma. Annoin kaluni jäädä paikoilleen hetkeksi, mutta pian aloin hitaasti pumpata lantiotani. Runnoin ja hinkkasin kuumaa ja kovaa kaluani yhä nopeammin ja rajummin pillun seinämiä vasten, sisälle ja ulos. Lantioni lätsähteli yhä kovempaa Iian hikistä ja kuritettua pyllyä vasten.

Kaluni paisui koko ajan suuremmaksi räjähdyksen edellä. Tiesin, etten enää kestäisi pitkään. Uudestaan ja uudestaan hinkkasin ja tönin kaluani sisälle ja ulos. Puristelin hurmiossani Iian hikisiä reisiä. Survoin kovalla kangellani jalkovälissä sivuille ja ylöspäin. Iian kiima yltyi eikä hän pysynyt enää paikallaan.

Iia alkoi hiljaa ynistä. Jatkoin edelleen rytmikkäästi ja Iia ulisi yhä lujempaa. Iian lantio alkoi suunnistaa päin lantiotani kuin kaluani imuroiden. Aika tuntui pysähtyvän samalla kun purkauduin hurjalla paineella.. Vedin heikentyvän kaluni ulos Iian jalkojen välistä.

Keräsin vaatteeni lattialta ja puin ne päälleni.

- Minä menen takaisin isoon mökkiin, tuletko sinä?, sanoin hetken päästä vaisusti Iialle.

- Markku, kiitos, Iia sanoi hiljaa - mä en ole ollut koskaan ollut näin märkä, tämä oli parasta mitä mulle on koskaan tapahtunut.

Kävelin takaisin isoon mökkiin takaisin ja istahdin sohvalle telkkarin eteen. Heidi ja Katja olivat näköjään jo menneet nukkumaan. Hetken siinä istuttuani aloin kerätä pelikortteja pakettiin vieläkin hämmästyneenä asioiden etenemisestä. Joo, kolme rouvaa tosiaan, mietin ja katsoin vielä omia korttejani. Kaksi jätkäähän Iialla oli, tässähän ne sitten on väärinpäin. Mutta mitä helvettiä, eihän näissä Iian korteissa ei ole ensimmäistäkään jätkää vaan kolme ässää….????

THE END