Markiisi

Hänen huulensa pusertuvat lasin reunaan, kulaus kuplivaa viiniä valuu hänen suuhunsa. Yö on tummunut ja lämpimässä huoneilmassa tuksuvat tarjoilulautasen kypsät, makeat viinirypäleet.

- Minä en oikeastaan edes pidä sinusta niin paljon, hän lausahtaa pitkästyneesti. Hän venyttelee kurottaen taaksepäin, pyöristäen selkänsä, rintakehä nousee eteenpäin ja olkapituiset lainelevat hiukset heilahtavat pois kasvoiltaan. Näen pitkän pätkän kaareutuvaa sileää kaulaa.

-Ah...Mitä jos minä kertoisinkin sinulle jotain? Hän ei vilkaise minua, ei jää odottamaan vastaustani. Katselen tummia ripsiä, jotka hipaisevat silloin tällöin vaaleanpunaisia poskipäitä.

- Katselin silloin ulos ikkunasta. Oli niin kuuma, että hiuksia liimaantui kosteisiin kasvoihini. Minulla ei ollut mukana luettavaa, ei lehteä, kirjaa – ei mitään. Ei musiikkia, mitään. Olin jo ahnaasti nautiskellut kaikki levyni suklaapalat, ja matka oli vasta puolessavälissä, ilta oli hämärtymässä. Siispä kulutin aikaani vakoilemalla kanssamatkustajiani ikkunan heijastuksen kautta. Kello neljässä istui pariskunta: nuori poika ja nuori tyttö. Poika nosti kätensä tyttöä kohti kuin ottaakseen vastaan jotain...

Kihelmöinti lähtee liikkeelle polvistani. Viini, aika, ruoka ovat kaikki turruttaneet ajatuksiani. Olen jäänyt tuijottamaan häntä jonkinlaisessa transsissa. Kädet sivelevät ja pyörittelevät lasia, hänen katseensa seuraa laineta juomassa. Hänen silmänsä kiiltävät hiukan. Havahdun. Nostan katseeni rytmikkäästi liikkuvista käsistä hänen kasvoihinsa, puhuviin huuliinsa.

- ...mutta laskikin kätensä tytön reidelle. Ei se ole mitenkään harvinaista. En kiinnittänyt siihen erityistä huomiota. Seuraavaksi tämä teini-ikäinen poika alkoi hellästi silitellä tytön reittä. Samaan aikaan edessäni oleva lapsi äitinsä seurassa alkoi kitistä ”ollaanko jo perillä” –mantraansa. Pienen tytön äiti päätti vastata vaatimukseen kuvakirjalla. Saadakseni ajatukseni pois hälisevistä matkakumppaneistani keskityin seuraamaan poikaa ja tyttöä. Kun pojan käsi alkoi siirtyä silittelyissään lähemmäs tytön haarojenväliä, minun olisi ollut korrektia kääntää katseeni pois. Mutta..niin, sinähän tiedät...kuinka korrekti minä olen.

Kihelmöinti siirtyy jaloista käsiini ja sydämeeni, jonka lyöntitiheys kasvaa. Tunnen levottomuutta, jota hälventääkseni vaihdan hieman asentoa. Ravistelisin päätäni, jos se ei tuntuisi niin kertakaikkisen sopimattomalta. Hän kumartuu nojaamaan kyynärpäillään polviinsa, kumartuu ihastuttavasti eteenpäin. Näen koko hänen jäntevän selkänsä kaaren.

- Pojan käsi uppoutui katsellessani tytön ohuiden housujen peittämien reisien välissä hieman syvemmälle. Tyttö istui paikallaan hiljaa, hillitysti, välillä katsellen maisemia, välillä lausahdellen merkityksettömyyksiä. Poika katseli käytävälle kommentoiden tytön lausahduksia. Samalla ujuttaen sormensa syvemmälle reisien väliin. Kun tyttö keskittyi täysin mielenkiinnottomien, loputtomiin jatkuvien peltojen katseluun, uskoin pojan käden löytäneen tytön huulet. Kuvittelin kuinka sormet hitaasti silittelivät niitä, painautuen välillä nimenomaiseen kostuvaan kohtaan, lopulta löytävän särkyyn asti herkistyneen klitoriksen... Jostain heidän takaansa nousi mies ja käveli käytävää pitkin ulos vaunuosastolta. Poika siirsi kätensä salamannopeasti takaisin tytön reidelle, ylös jalkovälistä.

Kuvittelen hänet hieman hikisenä, hiukset sekaisena paikalleen vaunussa, katselemaan pojan ja tytön lemmenleikkiä. Nauttimaan tilanteesta, salaisesta katselusta. Kuinka hänen punaiset huulensa venyvät pieneneen, nautinnollisen ilkikuriseen hymyyn. Kihelmöinti, joka alkoi polvistani ja on edennyt ylöspäin, alkaa kerääntyä vatsanpohjaan. Olen jähmettynyt, jokainen lihakseni on viritetty viulunkieli. Hänen rintansa roikkuvat pyöreinä kuin kypsinä poimittaviksi, raskaat kypsät hedelmät... Olen selvästui nauttinut liikaa hedelmää sisältäviä ruoka-aineita.

- Miehen mennessä ohi poika työnsi kätensä nopeammin, kovemmalla voimalla takaisin koskettelemaan tytön häpyhuulia housujen läpi. Tyttö värähti hieman, tuskin silminnähtävästi. Poika aloitti painokkaamman koskettelun. Ajattelin, että tytön täytyy olla jo aivan märkä, sillä tavalla hän katsoi ulos lasittuneilla silmillä. Hänen huulensa ja poskensa alkoivat hieman punehtua. Pojan housujen etumus kohoili sydämenlyöntien tahdissa. Yhtäkkiä tyttö nappasi takkinsa naulakosta ja asetti sen häpynsä ja pojan käden päälle, kuin muka kylmissään. ”Tuosta avonaisesta ikkunasta puhaltaa kylmä tuuli”, hän sanoi pojalle. Hymähdin harmista. Olin nauttinut yksityisestä esityksestäni niin paljon, että jalkovälissäni hikeeni sekoittui jotain ihan muuta. Arvasin pojan avanneen tytön housut ja jokseenkin väkivalloin löytäneen tiensä pikkuhousujen alle – mikäli tytöllä sellaiset oli, ehkei ollut, tai ehkä hänellä oli vain pienempääkin pienemmät stringit nuorien naisenpakaroidensa välissä. Kuvittelin mielessäni, kuinka pojan pitkät sormet kurottivat tytön liukkaasta pimpistä ulos ja taas sisään, kiduttavan hitaasti ja varovasti. Lisäävän silloin tällöin yhden sormen, toisen. Kuinka häpeä ja nautinto kietoutuivat kiduttavaksi vyyhdiksi.

Kaikki veri, mikä minussa on koskaan virrannut on varmasti alkanut kerääntyä yhteen kohtaan minussa. Kaikki sekin veri, jonka olen lapsena vuodattanut veitsihaavoista, soratiehen nirhityistä polvista, on varmasti tullut takaisin kuin taikaiskusta ja alkanut pakkautua penikseeni. Yritän turhaan peitellä housunetumuksen läpi pyrkivää elintäni istumalla jalat ristissä. En voi enää olla huomaamatta hänen jokaista varpaiden liikettään, kapenevaa uumaa, pyöreää lantiota, tuolilla levähtävää takamusta...jokainen liike huulten muodostaessa sanoja saa minut hengittämään raskaammin. Päätän kiinteästi tuijottaa katon rumaa plafondia. Hän ei huomaa, sittenkään.

Äkkiä hän nousee, kävelee muutaman askeleen ja jää seisomaan selkä minuun päin.

- Poika ja tyttö jävät pois seuraavalla asemalla. Tyttö ei ehtinyt saada orgasmiaan. Vain lyhyt katsahdus toistensa silmiin, ja pian he olivat poissa. Turhauduin todella. En nähnyt esitystäni loppuun, melkein kuin olisin maksanut lipun nähdäkseni myös loppuhuipennuksen, ja sitten tyytymätön esityksen keskeytymisestä. Olin kiihdyksissäni, en voinut ajatella mitään muuta kuin...

Hän kääntyy yllättäen, kävelee minua kohti välinpitämättömästi, lantio keinuen puolelta toiselle. Hän seisahtaa sohvan viereen ja lopulta istuutuu. Yritän yhä peitelle kovana seisovaa penistäni, vaikka hän ei varsinaisesti katsokaan minua.

- Minun vieressäni oleva istuin oli vapaa. Toivoin, että joku huomaisi turvonneet huuleni, kiihkeät silmäni ja himon vartalostani, että joku olisi tullut ja istunut viereeni. Tehnyt minulle samoin...Sivellyt reittäni.

Sen sanottuaan hän on hiljaa. Tykyttävät aivoni vieroksuvat hiljaisuutta. Hän ei katso minua. Istuu vain ja tuijottaa huonetta. Hiljaisuus jatkuu, aivoni alkavat soittaa varoituskelloa. Mitä nyt? Kelaan taaksepäin mielessäni: ”...että joku olisi tullut ja istunut viereeni...tehnyt minulle samoin.” Penikseni tykyttää vaativasti. Hetkinen nyt, pinnistän ymmärtääkseni. Lopulta tartun varovasti ajatukseen. Riski on riski, mutta hiljaisuudesta on päästävä eroon. Hän istuu yhä ilmettömänä ja sanomattomana. Nostan hitusen oikeaa kättäni, kadun ja lasken sen alas. Sekunnin kuluttua nostan taas ja ihmeekseni se laskeutuu hänen reidelleen, vähän polven yläpuolelle. Kuuntelen. Ei ärähdystä, eikä hän siirry. Kokeilen kepillä jäätä ja silitän hyvin hellästi ja hitaasti hänen reittään. Hän kääntää päätään ja katselee ripsien reunustamilla silmillään ulos ikkunasta. Sydämeni hakkaa niin nopeasti, että pelkään kuolevani. Voi luoja, voi luoja...toistelen mielessäni.

Astentoni käy ahdistavaksi ja lasken toisenkin jalkani maahan, vaikka se paljastaakin kaiken. Lähes vapisten himosta käteni etenenee mekon helman peittävällä reidellä, sujautan käteni helman alle. Kuuma iho tuntuu tappavan pehmeältä käteni alla. Ähkäisen tahtomattani. En enää katso häntä, tuijotan vain eteeni. Käteni saavuttaa pikkuhousujen reunan – tai siis saavuttaisi jos hänellä olisi sellaiset. Mielessäni räjähtää sata kysymystä. Onko hän suunnitellut koko jutun? Mistä lähtien? Minun kanssani, vai jonkun toisen? Olenko minä vain korvike, kun ketään muutakaan ei ollut saatavilla? Ärryn ajatuksesta, viha ja adrenaliini saavat minut vapisemaan ennestäänkin. Kulmani painuvat ärtymyksestä. Minä olen odottanut häntä, liian kauan odottanut häntä.

Ärtymyksestäni huolimatta jatkan sivelyä, saavutan karvoituksen ja silittelen sitä. Asetan käteni häpykummulle, liutan sormiani alaspäin häpyhuulten molemmin puolin. Alas ja takaisin ylös. Kuulen kuinka hiljainen hengityksesi tihenee hiukan. Mitä minä teen? kysyn itseltäni. Mitä ihmettä minä todellakin teen? Siirrän käteni reidelle, nopeasti nousen ylös. Yllätyksen antaman etulyöntiaseman avustuksella kiskaisen reidet erilleen, asetun polvilleni niiden väliin, ja ennen kuin hän ehtii kovin paljon vastustella, otan hänen kätensä tiukkaan otteeseen. Suutelen häntä suoraan huulille, tukahduttaen hänen vastalauseensa. Työnnän kieleni hänen suuhunsa kuin janoon kuoleva mies. Hän puraisee huultani kipeästi, mutta en välitä. Irrotan huuleni hänen huulistaan ja siirryn suutelemaan hänen leukaansa. Hän vastustelee hieman, heiluttaa päätään. Siirryn suutelemaan hänen kaulaansa korvan alta. Hänen kaulansa taipuu kaarelle, suutelen uudestaan hänen huuliaan, pehmeitä ja upottavia. Hänen kuuman hengityksensä tuulahdus käy kasvoillani. Tällä kertaa suutelen viivyttelevämmin, imen hänen alahuultaan, nuolaisen. Viimein hän avaa suunsa minulle, antaa minun leikitellä kielensä kanssa. Maistaa hedelmäistä makua, tutkia.

- Voinko nyt päästää käsistäsi irti? Kuulen itseni kysyvän jostain sumun takaa. Hän nyökkää, sulkee jumalaiset silmänsä. Hengittää tiheästi. Lasken irti hänen käsistään. Hän nojaa selkänojaan pää taipuneena taakse. Tajuan tilanteen niin selvästi, etten usko koskaan olleeni missään tilanteessa yhtä hereillä, yhtä paikalla kuin juuri nyt. Mekon helma on kohonnut ylös, reidet ovat avonaisina, minun lantioni hävyn korkeudella. Otan kiinni hänen polvitaipeistaan nostaen jalkoja ilmaan, ylös. Eteeni avautuu rentojen jalkojen, pyöreiden reisien, väliin hänen kosteudesta kimaltava pimppinsä, kuten hän itse ilmaisi. Punehtuneiden, turvonneiden häpyhuulten ympyröimä. Melkein saatan tuntea sen katsellessani sitä. Pitelen jalkoja ja lasken kasvoni alas tuoksuun, lähemmäs. En voi odottaa. Nuolaisen heti painolla alhaalta ylös. Hän värähtää, muttei päästä äännähdystäkään. Nuolaisen uudestaan ja uudestaan. Pyörittelen kieltäni klitoriksen ympärillä. Penikseni hiertyy ahtaudessaan housujani vasten, jo se tuntuu melkein itsetyydytykseltä. Avaan tien kielelläni hänen häpyaukkoonsa, pilluunsa. Työnnän kieleni niin syvälle kuin saan. Uudestaan, pyörittelen. Hän huohottaa hiljaa. Miten olenkaan kuvitellut, uneksinut. Viikkokausia olen nähnyt hänestä kiduttavia unia, joista aina herään yhtä tyydyttämättömänä. Vaikka tyydyttäisin itseni, halu ei lähde pois tai se palaa liian pian. Voi luoja, voi luoja, ajattelen, kun nuolen painokkaasti hänen paisunutta klitoristaan. Huokaukset ovat muuttuneet äänekkäämiksi.

Nostan kasvoni hänen haaroistaan.

- Otan mekkosi pois, ilmoitan. Hän auttaa minua nostamalla peppuaan. Mekko luiskahtaa pois, hänellä on yllään vain pitsiset rintaliivit, joista löydän hakasen takaa. Näen hänen rintansa ensimmäista kertaa. Katselen niitä kuin rintoja ensimmäistä kertaa. Minut täyttää hurja halu omistaa ne, pitää ne. Suudella ne mustelmille. Otan ne hellästi käsiini, puristan niitä ja otan toisen nännin suudellakseni sitä. Imaisen, hän voihkaisee. Hän nostaa kätensä ja sivelee kylkiäni, niitä kihelmöi. Imen vähän kovempaa, hän huokaisee. Toistan saman toiselle nännille, ja uudestaan toiselle. Hän kiemurtelee, huohottaa: ”Aah, ah...” Hyvä on, minun tilanteeni on kohta katkeamispitseessä. Olen hiessä. Päätän, että nyt tai ei koskaan. Kiskon housut vaivalloisesti jalastani, seipääksi kovettunut penikseni sojottaa suoraan kohteeseensa. Katson hänen kasvojaan. Silmät katsovat minua ensimmäisen kerran. Ne ovat odottavat, himokkaat. Sellaisina en ole nähnyt niitä koskaan ennen. Hänen huulensa puoliavoinna...kumarrun suutelemaan niitä ahnaasti. Koskettelen hänen uumaansa. Keksin jotain!

- Tule! vaadin. Tällä kertaa hän seuraa minua turhautunut ilme kasvoillaan. Minä en näe mitään, kiihko tykyttää suonissani. Löydän ihmeen kaupalla oven ja talutan meidät vessaan. Suljen oven.

- Täällä kukaan ei näe meitä. Sinun pitää olla hiljaa etteivät muut matkustajat kuule, ymmärrätkö, kuiskaan hänen korvaansa rutistaen häntä itseäni vasten. Suutelen häntä hellästi, pieni hymynkare käväisee hänen punoittavilla huulillaan. Asetan hänet polvilleen vessan kannelle, hän tukee itsensä vesisäiliöön. Katselen hänen sopusuhtaista vartaloaan hetken, täyteläisiä pakaroita. Sitten minulle riittää, hetken jaksan sivella terskallani häpyaukon suuta, sitten työnnyn hänen sisälleen sentti sentiltä. Aivoni sumenevat. Ehdin työntää muutaman kerran. Saan orgasmin niin nopeasti, että yllätyn ja petyn itsekin. Olen paikallani, penis hänen sisällään.

- Anna minulle jotain, sanon.

- Alakaapissa, alahyllyllä, hän kuiskaa eikä katso minua. Luiskautan penikseni hänen liukkaasta, valuvasta pillustaan. Avaan kaapin ja löydän pehmeän dildon. Nyt minulla on enemmän aikaa.

- Koska meillä on vielä reilusti matkaa päätepysäkille, ajattelin, että meillä on aikaa. Mutta muista, pysytään hissukseen, sanon. Työnnän dildon hitaasti hänen avoimeen pimppiinsä. Hän äännähtää.

- Hys! kuiskaan. Hän puree hampaansa yhteen. Liikuttelen dildoa hitaanlaisesti edestakaisin. Äännähdykset kuuluvat tyntöjen tahtiin. Hän vaikertaa hiljaa halusta.

- Hiljaa! Joku tulee! huudahdan, vedän dildon ulos ja muka kuulostelen. Haluan kokeilla kuinka monipuolinen hän on, kuinka korrekti. Imaisen sormiani, vien ne hänen takareiälleen ja työnnän hitaasti yhden sormen sisään. Ei vastustelua. Työnnän toisenkin sormen, peppu rentoutuu, työnnän kolmannen. Työnnän dildon sisään pimppiin samalla kun toisen käden sormet ovat pepussa. En voi olla ihailematta työntöjeni tahdittamaa keinuntaa. Hän voihkii jo ääneen. Joudun hyssyttelemään hieman. Penikseni on alkanut saada eloa jälleen. Otan liukkaan dildon ulos ja vien sen toiselle reiälle. Työnnän sitä hitaasti sisään. Hän vaikertaa hieman. Työnnän nyt sormeni häpyreikään hitaasti niitä liikutellen. Hän työntää lantiotaan vastaan, annan dildon liukua hieman nopeammin. Näky kiihottaa minua. Hän on ollut minulle koskematon, ja nyt koskettelen hänen intiimeimpiä paikkojaan. Oloni on kuin voittajalla. Penikseni on samaa mieltä.

Otan dildon ulos ja lasken sen käsistäni. Jos tämä on viimeinen kerta, jos nautin tästä vain kerran, vaikken näkisi häntä enää koskaan...Nöyryyttä tuntien, juhlallisesti, asetan penikseni häpyaukon suulle. Työnnän penikseni rukouksen hartaudella häneen. Hän on liukas, lämmin, kaikennielevä...uskomaton. Irrottaudun hänestä vielä hetkeksi, asetan hänet selkä ovea vasten, jalan lepäämään ammeen reunalle. Asetan penikseni häneen, otan hänen huulensa. Rypäleet maistuvat yhä hänen suussaan. Auliisti, kiihkeästi hän vastaa suudelmiini. Työnnyn yhä uudelleen...kovennan tahtia, syvemmälle. Kunnes hän kirkaisee ja avaa silmänsä ammolleen. Hetken on hiljaista, sitten hänen suustaan purkautuu sarja äännähdyksiä, pieniä huutoja, kun hän tärisee orgasmissa päästä varpaisiin. Hiukset hiestä kasvoihin tarttuneina niin kuin silloin junassa. Orgasmin jälkeen hän nojaa seinään voipuneena. Pidän häntä pystyssä jatkaen työntöjäni hitaammalla tahdilla. Jumalaiset huulet tyydytettyinä raollaan, paljaat rinnat kohoillen, puoliavoimet silmät. Hän on äärettömän seksikäs juuri tällaisena. Ylpeys täyttää minut, ja silloin saan oman voimakkaan orgasmini. Spermani pumppaantuu voimakkaasti hänen sisälleen, hän pitelee minua viimeiseen värähdykseen asti. Hän suutelee olkapäätäni. Kun hengityksemme viimein tasaantuvat hän sanoo:

- Minä valehtelin. Minä pidän sinusta juuri niin paljon.