Saku

Lokakuun lopun päivät ovat joko kuivia ja kuulaita - tai sitten pimeitä ja märkiä. No tänä syksynä pimeä ja märkä on tullut tutuksi, mutta se kyseinen lokakuun perjantai oli kuiva ja kuulas. Vaimoni Anneli juoksi edelläni metsäpolulla ja huusi minulle: "Mennään vielä pari kilometriä - tuosta moottoritien ali ja sitten sillalta takaisin." Minä olen edelleen huonossa juoksukunnossa, eikä polveni tahtonut kestää hiekkapolun kovia osuuksia... mutta lenkillä oltiin. "Aah, kohta saunaan!" ajattelin alituiseen.

Tämä viikonloppu oli anoppini 60-vuotisjuhlien ajankohta, ja hän oli järjestänyt tilaisuuden Tampereen keskustan tuntumaan. Saimme viettää viikonlopun anopin kodissa Pirkkalassa hänen lähtiessä miesystävänsä kanssa Espanjaan suoraa juhlista, ja juhlavastaanotto olisi 19.00. "Hei, meillä on sitten 4 tuntia aikaa ennen tilaisuutta, ja minä otan olutta saunassa - muistathan että lupasit ajaa" huikkasin Annelille ennen saunaan menoa. Anneli tuli saunaan ja seiso edessäni hymyillen: "Ota oluesi, minä otan sinulta suihin.." Samassa vaimoni käsi oli reisieni välissä ja viritti mutteriani kuntoon. Pian olinkin olutpullo toisessa kädessä ja toinen käteni Annelin takaraivolla hellästi silittäen edestakaisin ahnaasti liikkuvaa päätä. - En tiedä miksi vaimoni haluaa tehdä tämän aina saunassa ja anoppilassa, mutta näin kävi nytkin. Juuri kun olin saapumassa räjähdyspisteeseen puhelin soi takkahuoneessa: "Se on Pirkko! Perhana ne kukat ja koristeet! Nyt tuli kiire!"

Jäin lauteille kuin nalli kalliolle olutpullo lohtuna. Anneli oli luvannut järjestää juhlatilan kukat ja koristelut siskonsa kanssa, siis minun orkkuni oli siinä mittakaavassa 5 sentin arvoinen. Saunoin, pesin ja otin toisen tölkin. Palleihini jäi turruttava pakotus ja kullini turvotus jäi valmiustilaan - ikään kuin odottamaan sitä jotakin. "Hei vaan - mä meen ny - muista sitten ottaa se lahja" vaimoni huusi eteisestä ja teki lähtöä. "Tuu hei ovelle täällä on joku taloyhtiöstä!" Anneli huusi vielä lähteissään ja kävelin pyyhkeeni kanssa ovelle.

Edessäni seisoi Mirja K., lukioaikainen englannin maikkani. Anneli juoksi jo pihalla ja huusin: "Nähdään!" "- niin, anteeksi, Päivää vain." Maisteri eteisessä laittoi oven kiinni ikään kuin häveliäisyyttään. "Päivää... hei, mutta sinähän olet Pertti!" tuo oletettavasti Mirjaksi muistamani nainen naurahti ovelta. Siinä sitä tervehdittiin tuota lukioajan nuorta opettajaa, joka nyt olikin jo lähes 50 vuotta ja edelleen jotenkin puoleensa vetävä. Seisoin siinä muistamatta, että etumukseni oli jokseenkin paksunoloinen ja vartaloni märkä.

Mirja oli taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja ja tuli näyttämään korjaussuunnitelmaa, josta anoppini oli minulle maininnut ja pyytänyt kommentteja - rakennusinsinööri kun olen. "Niin, oli tarkoitus tulla huomenna, mutta olen silloin matkoilla, ja Pirkon hyväksyntä pitäisi saada" tivasi Mirja arasti hiljaa. "Hmm - no tule tuonne takkahuoneeseen niin katsotaan" vastasin ja avasin olut-tölkin.

Mirjalla oli yllään punavalkoiset lenkkikuteet, ja hän oli ilmiselvästi tullut lenkiltä kun hiukset olivat märät ja pipon alle litistyneet. "Hei, olitko säkin lenkillä?" hakiessani lasia hyllyltä. "Kyllä ja pitäisi saunaan päästä. Katsottaisiko nyt nämä...?!" hänen lauseensa keskeytyi ja tapahtui se mitä elokuvissakin. Anopin pellavapyyhe soljahti lattialle pidellessäni tuoppia ja tölkkiä käsissäni. Terhakka patukkani katseli kysyvästi uutta vierastaan ja ryntäsin sohvapöydälle saamaan vapaata kättä peitoksi.

Kääntyessäni nolona nostamaan pyyhettä kuulin hiljaisen ja rauhallisen äänen sanovan: "Sinähän olet kuin lukiossa, pippeli hieman etukenossa aina..." Nyt punastun ja käänsin katseeni Mirjaan, sanomatta sanaakaan. Pienen hetken jälkeen katsottuamme toisiamme Mirja katkaisi hiljaisuuden: "Mennään saunaan." No, tuohon en halunnut vastustavia aivosolujani sotkemaan, vaan tokaisin matalalla äänellä: "Tätä mä oon aina halunnut".

Päästyäni pesuhuoneeseen ei mennyt aikaakaan, kun Mirja tuli perässäni suihkuun aivan iholleni ja vei kätensä sojottavaan pamppuuni. "Se on siis tällainen - täytyy myöntää että mielessä kävi silloin -89..." Mirja flirttaili rauhallisesti. Tunsin kun penikseni pintasuonet pullistuivat nyt koviksi. Mirja jatkoi silittäen ja hieroen vuoronperään. "Hei mä haluun antaa sulle kunnon nautinnon, jos tuut meille seuraavalla kerralla" hän lasketteli kuiskaten korvaani.

Mirja työnsi mut pesuhuoneen puiselle nojatuolille avaten samalla saunan oven. Hän haki anoppini suuren rasvapurkin ja levitti sitä kädelleen suuren määrän. Tunsin hänen toisen kätensä liukuvan pallieni lomitse kohti anusaukkoa ja takaisin hellin liikkein toisen käden painaessa minua selkänojaa vasten. Liikkeet tulivat painavammiksi ja hänen toinen kätensä alkoi edestakaisen liikkeen kullini varressa pienin kiertävin liikkein. Olin täysin pakahduksissa tajuamatta kuinka pitkälle asiat olivat kehittyneet salamannopeasti kiiman kasvaessa molempien silmillä. "Nyt saat sellaisen suihinoton että anopin 60-vuotisjuhlat ovat ikimuistoiset" Mirja tokaisi itsevarmasti ja kiihottavasti. Hän työnsi suunsa terskalleni ja tunnusteli sitä huulillaan nopeutuvin liikkein. Samalla toisen käden liikkeet välilihassani olivat kuin keinosiementäjän tehostusliikkeitä, jotka vuoroin pysäyttivät haluani purkautua ja välillä salamoivat vastustamattomasti silmissäni. Koko haarojenvälini oli tasaisessa rasvassa ja kullini syvällä Mirjan suussa hänen molempien käsien tehdessä lemmentöitä. Liikkeet nopeutuivat ja lattialla kyykyssä olevan naisen reisien välissä oleva tuhero oli puhjennut raolleen kutsuvasti ja märkänä. Nuo kerran jumalaiset rinnat pomppivat vieläkin rytmikkäästi kuin kypsät hedelmät. Tajusin, että nyt tullaan - ja silloin kuin tuo jumalatar jalkojeni välissä määrää.

Samassa Mirjan toisen käden kaksi sormea tunki häpeilemättä anukseni sisään peukalon pyöriessä välilihalla. Tunsin hallinnan häviävän otteistani ja laukesin kovaan huutoon ja rytisevään siemensyöksyyn, joka löysi kohteensa Mirjan suusta. Hän imi nesteeni hitain nielaisuin ja piteli kulliani hellästi suun lämpimässä. Minä itse tajusin purskahtavani itkuun kaiken keskellä - ilman mitään syytä - silkasta mielihyvästä. Jäin paikoilleni istumaan pitkäksi aikaa Mirjan mentyä suihkuun ja saunaan.

"Muistathan sitten ensi kerralla tulla minun luo" määritteli Mirja ovella kummankin kasvojen vielä heleästi hehkuen. "Eiköhän tämä ole sovittu" totesin ja jäin miettimään mitäs tästä oikeastaan on tulossa.

Juhlassa illalla onnittelimme Annelin äitiä, joka halasi minua riemuissaan ja kuiskasi korvaani: "Mitäs te siellä mun kotonani oikein Annelin kanssa teitte, kun sun poskes vieläkin hehkuu". "Noh - öh, mitäpä me..." takeltelin hämilläni hymyillen.

---

Nyt joulukuussa odottelen joulun välipäiviä tietoisena siitä, että Mirja vahvisti minulle olevansa kotona kun menemme taas anoppilaan. Tällä kertaa innokkaampana kuin koskaan.