Minä olen Vampirella. Sisälläni hehkuu ja palaa ja repii. Minulla on mustat suorat hiukset ja valkoiset kasvot. Minulla on vihreät silmät ja verenpunaiset huulet. Minulla on pitkät sievät hampaat. Minä en ole tuhma, minä en ole julma. Minä olen Vampirella.
Minusta tuli Vampirella vahingossa. Minä vain kutsuin tyttövampyyria ja antauduin. Hän puri minua. Pelkäsin tuskaa. Ja purema sattui. Mutta minusta tuli Vampirella. Omituiset ulokkeet katosivat jalkojeni välistä. Minulle kasvoi pienet, kiinteät rinnat. Valkeat rinnat, mustat nännit. Niistä olen ylpeä. Pyöristyin muualtakin. Sisälläni hehkuu ja palaa ja repii mutta samalta minusta tuntui ennen puremaakin. Nyt olen sentään Vampirella.
Minusta on ihana antautua. Minusta on ihanaa, että minua purraan. Ensin se sattuu. Sitten tunnen, miten veri alkaa virrata minusta. Voimat lähtevät, raukeus lisääntyy. Ensin sormet alkavat kihelmöidä, sitten jalat menevät voimattomiksi. Lopulta vaivun horrokseen, jossa maailma on väreileviä värejä ja minä olen väreissä leijuva vaikerrus, olen sähkökitaran soolo, olen viulun kieli, olen luisella huilulla soitettu skaala.
Minä olen Vampirella ja minusta on ihana antautua. Tyttövampyyrini antaa minulle muutakin kuin pureman. Hänen kielensä piirtelee ikoneja rinnoilleni. Hänen huulensa värjäävät napani punaiseksi. Hänen kasvonsa tunkeutuvat jälkojeni väliin ja minä saan valuttaa viimeiset voimani, meteni hänen imevään suuhunsa.
Minäkin puren. Juovun tyttövampyyrini verestä. Hän on minun viinini ja leipäni. Me olemme kaksi mustaa enkeliä, jotka tanssimme pimeydessä tangoa läpi toistemme raajojen, ruumiin ja sielun, joka hehkuu ja palaa ja repii.
Kauan sitten yritin jaksaa elämää. Sitten antauduin ja minusta tuli Vampirella. Nyt minun ei enää tarvitse jaksaa. Olen raukea repivä nautinto, olen itseäni polttava tuli.
Joskus laskeudun maan päälle. Tanssin valkoisten enkeleiden kanssa. Katson heitä kaukaa silmieni takaa. Heillä on vaaleanpunaiset kiiltävät huulet ja siniset silmät. En ymmärrä heidän helinäänsä, mutta katselen heitä ja tanssin heidän kanssaan hitaita, kiihkeitä tansseja. Annan sormieni hyväillä heitä kaikkialta, ja kuuntelen heidän uikutustaan, huokailujaan, höperöitä sanojaan. Annan kieleni etsiä heistä kosteat sopukat, huulieni näykkiä heidän ihoaan ja nännejään. Istun heidän rinnoillaan, annan oman kiihkeyteni kostuttaa heidän rintansa kiiltäviksi. Istun heidän kasvoillaan ja annan heidän kielensä kiemurtelun ravistella minut takaisin mustaan taivaaseeni.
Minä en pure valkoista enkeliä, joka ei puremaa halua. Minä en halua tartuttaa hehkua, paloa ja repivää tuskaa. Silti minä haluan olla Vampirella.