Whipper

”Senkin kurja pikku horo!” sähähdän hampaideni välistä vihaisena ja sivallan piiskalla kylkeesi. Säpsähdät. Tiedät nolona riippuessasi sidottuna mistä puhun. Liiankin hyvin. ”Yksi ainoa, yksinkertainen tehtävä ja sinä pystyt senkin mokaamaan ennen kuin pääset edes alkuun!” Katsot hämilläsi lattiaan ja mietit vain kuumeisesti, hieman peloissasikin, mitä Valtiattarellasi on mielessä. Vain hetkeä aikaisemmin olit saapunut valmiina palvelukseen. Olin käskenyt sinun riisuutua ja pukeutua pieneen, valkoiseen essuun. Olin komentanut sinut tiskaamaan kurjilla pikku kätösilläsi. Jäin taaksesi tarkkailemaan työsi jälkeä ja ilmeisesti läsnäoloni sai sinut kiihottumaan ja laukeamaan heti alkuunsa. Ilman mitään varoitusta…lupaa….mitään…. Olit saanut jo paljaalle, kurjalle orjan perseelle piiskan sivalluksia, mutta tiesit ettei se tähän päättyisi. Valtiattaresi oli kuin myrskynmerkki.

Katsot varovasti alta kulmain, kun kävelen vihaisena edestakaisin makuhuoneessani. Tukala paikka riippua katosta tuo pieni vaatehuone, johon olin sinut sitonut suutuspäissäni. Vaaleat kiharaiset hiukseni leijuvat pilvenä astellessani mustissa teräskorkosaappaissani ympäriinsä. Verkkosukat verhoavat jalkojani, pieni musta pvc-hame juuri ja juuri peittää naiseuteni. Musta korsetti korostaa uumaani ja kiinteitä rintojani. Käsissäni minulla on pitkät, mustat hanskat ja toisessa kädessä piiskani. Sinun kätesi alkavat puutua pääsi yläpuolella ja jalkasi väsyvät. Olen sitonut sinut tukalasti lähes varpailleen. Pysähdyn oven eteen pää hieman kallellaan, siniset silmät säkenöiden. Värähdät ja piiska kirpaisee tällä kertaa reittäsi. ”Saatanan tunari!” kivahdan ja potkaisen oven kiinni. Jäät pimeään yksin. Kuulet korkojen kopinan loittonevan.

Pimeässä ahtaassa komerossa muut aistisi terävöityvät. Kuulet minun puhuvan hiljaa puhelimeen, kävelevän korkokengissäni ympäriinsä, kilistelevän astioita…

Jatkanko?