C. G. Cork

Mustan perhosen lotto

Toimiessani kansainvälisen sähköyhtiön palveluksessa jouduin kerran heitetyksi Curacaoon uudistamaan sikäläisten ikiaikaisten hollantilaisplantaasien sähköistystä. Minulla oli apurina muuan Loberg, laivasta jättäytynyt, kaiken kokenut, arpinen merimies, jonka pestasin saadakseni viidakkoon omakielistäni seuraa. Olin kiinnostunut merimiesjutuista, joiden tuntijana Loberg oli erinomaisen tietorikas.

Kaksi viikkoa maastossa moskiittojen syötävänä kypsytti merimiehen siinä kuin minutkin, joten ajelimme lauantai-iltana lähimpään kaupunkiin. Matalia, valkoiseksi kalkittuja rakennuksia oli vieri vieressä katujen varsilla, valoja tuikki säkkipimeässä yössä ja räikeä musiikki soi. Väkeä oli liikkeellä kuin markkinoilla konsanaan.

Musta perhonen oli paikan nimi, ja jo sisäänpääsy maksoi maltaita. Onneksi meillä oli dollarit. Eivät drinkitkään halpoja olleet, mutta esitykset sykähdyttivät. Olimme viettäneet pari tukalaa, työntäyteistä viikkoa niillä koinsyömillä linjoilla ja hapettuneilla muuntajilla.

Mulattinaiset keinuttivat lavalla lanteitaan. Mitä tummempi oli tanssijatar, sitä alastomampi. Eräällä paikallisella josephine bakerilla oli lopulta yllään pelkät punaiset pikkupökät. Samanvärinen rusetti oli kietaistu päälaelle. Tyttönen pyöritti pulleaa häpykumpuaan miesten taputtaessa. Yleisö oli äveriään näköistä ja kalliisti pukeutunutta. Paksut sikarit kärysivät, kultasormukset välkehtivät.

“Liian siisti paikka“, Loberg tuhisi ärtyneenä mursunviiksiinsä. “Eivät meinaa näyttää pillua.“

Oli alkamassa jonkinlainen huutokauppa, huomasimme. Lavalle oli tuotu yksi äskeisistä lantionpyörittäjistä. Nymfi hymyili yleisölle, näytti tosi nuorelta. Pitkät, kiiltävät hiukset, yönmustat silmät.

Viittasimme tarjoilijan pöytään ja kysyimme, mitä oli tapahtumassa. “Plantaasiherrojen lauantaileikki“, tarjoilija selvitti monikielisellä murteellaan. “Illan tarjous on Elena.“

Lobergin silmissä välähti. Hän nosti lompakkonsa pöydälle, tuuman verran tuuheita kulmakarvojaan ja viimeksi tehtyä tarjousta. Tunnelma tiheni.

“Oikea karnevaaliprinsessa“, hikinen meklari esitteli, tai jotain sinne päin. Paksut tekokäädyt heilahtelivat paidan halkiossa miehen karvaisella rinnalla. “Tanssii kulkueessa tuskin mitään yllään.“

Tyttö heitti näytiksi sorjaa säärtään.

“Ja hyvät on tissit“, mies jatkoi. Neitokainen oli paljastanut rintansa. Olin pannut ne merkille jo esityksen aikana. Laajat nännipihat. Jalassa impyellä oli pelkät pikkiriikkiset narut. Juuri ja juuri peittivät. Kiihkeitä tarjouksia sateli, ja tyttönen keikutti lannettaan.

“Neito on tanssimisesta kostea“, mies esitteli. “Hiessä jo valmiiksi sieltä.“

Rahasta hän sen teki, tyttörukka, ajattelin. Mutta mikäpä minä olin papiksi tai poliisiksi tällä jumalten hylkäämällä maankolkalla. Tyttö oli nätti kuin koru. Ikää en uskaltanut arvailla. Hän pyörähteli edessämme korokkeella, värisytti sulojaan. Silmänluonnit olivat kuin salamaniskuja.

“Terve, tuore pimppi“, meklari kuulutti karkeasti ja yleisön joukosta vislattiin. Tarjous nousi taas.

“Tyttö on helläluontoinen, tullut äitiinsä“, meklari hehkutti ja yleisö naurahteli. Tyttö heitteli lentosuukkoja äänekkäimpiin pöytiin.

“Isästä en uskalla puhua mitään“, meklari innostui. Lisää naurua.

Enää ei Lobergia pidellyt mikään. Häkä oli mennyt päähän ja hän korotti jokaisen tarjouksen jälkeen reilusti omaansa. Vastapuolella, valkopukuisten herrojen pöydässä oli noustu seisomaan. Muut näyttivät luopuvan.

“Varo“, kuiskasin Lobergille. “Voivat olla konnia, mahtimiehiä.“ Mutta Loberg ei kuunnellut. Hän oli kerta kaikkiaan päättänyt voittaa Elenan.

Jouduin lainaamaan Lobergille, ja aikamoisen loven hän tiliin teki ennen kuin pukumiehet istahtivat muristen ja sadatellen paikoilleen. Meklari johdatti meidät yläkertaan, ja Loberg pyysi minut mukaan turvakseen. “Security“, hän selitti ynseästi mulkoilevalle meklarille.

Huoneessa oli leveä sänky ja sen päällä värikäs, intiaanikuvioinen peite. Loberg riisuutui oitis, ja tyttö ohjasi hänet sängylle selälleen, hipaisi varovasti kiveksiä. Jerkku sojotti häpeämättömästi napaa kohti, mortteli punakkana ja pöykeänä.

Elena riisui narunsa. Viettelevästi hän käänsi ne reisilleen ja paljasti pehmeän, ajellun pimpsan. Ei karvan karvaa prinsessan mehupaikassa.

Loberg ähkäisi, ja minullakin jysähti lahkeessa kivikovaksi. “Aiotko tosiaan panna tytön“, kysyin. Selkäpiitä karmaisi.

“Totta kai“, Loberg vastasi ja muljautti tuimasti. “Jos en minä, niin joku muu. On tätä naitu. Akka se on.“

Neito oli noussut hajareisin Lobergin päälle ja heilautti rintojaan tämän kasvojen edessä. Lobergin sormet askaroivat tytön reisien välissä.

“Tu gustos me“, tyttö kysyi pehmeästi, tai jotakin sinne päin. Että ”pidätkö sinä minusta?“

Loberg oli levittänyt jalkansa, ja istahdin hänen nilkkojensa väliin sängyn päätyyn. Muuta paikkaa ei ollut, ja siitä näki. Kursailematta Loberg kurotti kaluaan tytön tummahuuliseen, poimuisaan vakoon.

Tytöllä oli pyöreät, kiinteät pakarat, jotka rytmikkäästi pumppasivat suoroa sisään. Sinne upposi merimiehen karkean suonikas jolu.

“Jessus, kun puree“, Loberg ähkäisi ja vilkaisi minuun silmät tappeina. Kädet hyväilivät tytön lanteita.

Sitten alkoi ratsastus. Ensin hitaasti, sitten kiihdyttäen. Tanakasti tyttö työsti koko mitalta, liha venyi kireänä parrulle. Loberg oli tarrannut molemmin kourin tytön tisseihin. Varmasti teki höpöä. Sitten tyttö kyyristyi aivan kullin juureen, puristi ja nytkytti Lobergin karjuessa. Siemen lensi.

Niin se oli ohi. “Me gustos tu“, Loberg sanoi, tai jotakin sinne päin. “Minä pidän sinusta.“

Tyttö hymyili surumielisesti. Hän kohottautui hitaasti ja kalu liukui märästä reiästä. Harmaantahmeaa nestettä puklahti aika loraus.

Myöhemmin illalla Elena tanssi lavalla ja hymyili pöytäämme. Kuvankaunis, köyhä tyttöparka. Seurasimme hänen notkeita liikkeitään ja pitkien, mustien hiusten heilahtelua paljaaseen selkään.

Valkopukuiset kävivät taputtamassa meitä olalle, eivät kantaneet kaunaa. He tiesivät, että tyttö vatkasi lanteitaan Lobergin spermat pimpassaan. Tänään Loberg, ensi kerralla joku muu jonkun toisen tanssitytön kanssa. Irstaasti kaupattu orgasmi paljaaseen emättimeen, kunnes jotain tapahtuisi, tyttö tulisi raskaaksi tai saisi sukupuolitaudin. Siitä riskistä heille maksettiin. Se oli Mustan perhosen lottoa, curacaolaista jännitystä niin osallistujille kuin mukaan tempautuneelle yleisölle.

(jatkuu)