Sanna

Kerronpa minäkin yhden kokemukseni. Juttu on aika tuore ja tapahtui Riihimäen upseerikerholla tammikuussa.

Olin käynyt siellä tarjoilemassa muutaman kerran jo aiemminkin, ennen tämän iltaista. Ystävän mutsi pyysi mua sinne, kun alalla jo olin ja mut aika ripeäksi tiesi. Nyt kyseessä oli jokin palkitsemistilaisuus tai vastaava, jossa vieraina oli melko nuoria upseerinalkuja. En kovin haka arvomerkeissä oo, mut puheessa vilisi luutnanttia ja kapteenia, joten niitä nämä jannut kai sitten oli.

Tilaisuus itsessään oli helppo nakki. Vieraita oli tasan tarkkaan kolmekymmentä ja kaikki istui yhdessä suuressa pöydässä, ja tarjoilu meni tuttua kaavaa.

Pöydän loppupäässä istui yksi kaveri johon kiinnitin vähän huomiota jo vieraiden tullessa ja alkudrinkkejä tarjoillessa. Ja kaveri kyllä piti huolen että hän nähdyksi tulee. Aina tilaisuuden tullen, eli kun vaan osuin hänen lähelleen, niin kaveri väänsi jonkun vitsinpoikasen suustaan. Enemmän tai vähemmän hyviä sellaisia. Lähinnä vähemmän. Eli tyyppinä itsevarma joukon hauskuuttaja, ei siis yhtään mun makua siinäsuhteessa. Mä pidän tummista juroista tyypeistä, jostain kumman syystä. Ulkonäöllisesti tämä kaveri oli kyllä aika puoleensavetävä. Hiukset oli mallia lyhyt pystytukka, enemmän vaaleaan suuntaan, ruskeat kuitenkin. Eniten minussa sävähdytti siniset silmät joissa oli jännästi harmaa pilkahdus ja jotenkin aina virnuileva katse. Ja niihin sopi hienosti todella paksut kulmakarvat, jotka melkein näytti siltä että ne jonain päivänä kasvaa yhteen. Mutta kaikinpuolin oikein komea näky. Ja totta on että kyllä puku miehen tekee. Varsinkin tummanharmaa, mallia sotilas sellainen.

Mullakin aina vähän hengitys kiihtyi kun mä kumarruin tän kaverin puoleen, milloin mitäkin tarjoilemaan.

Ja joka kerta sieltä jotain juttua tuli. Ja mitä pitemmälle ilta meni, niin juttujen suunta meni aina vaan enemmän kaksimielisempään suuntaan.

Oltiin päästy jo kahviin ja konjakkiin ja osa porukasta häipyi sikarille tai kuka mihinkin. Mulla tuli asiaa liinavaatevarastolle, ja kun siellä sitten kaivoin oikean kokoista liinaa esiin niin tuttu ääni mun takana ilmoitti että hän voi auttaa jos apua kaivataan. Ja siinähän tämä sankari sitten nojaili varaston ovenpieleen ja hymyili mulle itsevarman näköisenä. Enköhän mä pärjää, minä totesin ja vedin omasta mielestäni oikein valloittavan hymyn naamalleni. Kaveri oli kyllä hyvä tekemään vaikka tikusta asiaa, ja niinpä siinä meni joku hetki jutellessa ihan niitä näitä. Jutustelun lomassa hän oli siirtynyt mua aina vaan lähemmäksi, jopa niin lähelle että selvästi haistoin konjakin tuoksun.

Kohteliaasti kaveri oli esittäytynyt Henriksi, vaikka se puvun rintapielessä sinisessä laatassa seisoi muutenkin. Esille oli tullut myös nopeasti Henrin avoliitto, sotilasarvo yliluutnantti, sekä mielipiteet mun lyhyestä hameesta ja sääristä ja pääruuan herkullisuus.

Ja kyllähän mun sääriä kehua saa. Mä oli nuorin (19) sen illan kahdesta muusta tarjoilijasta, ja ihan tarkoituksella olin valinnut lyhyimmän mustan hameen jonka omistan. Muuten varustuksena oli mustat, ei kovin seksyt kengät ja ohut vaalea paitapusero, jonka läpi mun rintsikat kyllä näkyi.

Jostain mulle edelleen käsittämättömästä syystä mä pian löysin itseni suutelemasta Henrin kanssa siinä pienessä liinavaatevarastossa. Se ei edes ole yhtään mun tapaista, koska minäkin seurustelen. Joten yhtä viattomia oltiin kumpikin.

Henri imutti mua melko kovaotteisesti ja samalla puristeli mun rintoja. Ja alapää tuntui olevan leikissä täysillä mukana, mulkku tuntui selvästi mun jalkaa vasten.

Mä nain sua. Et tuu katumaan, tää mies ilmoitti ärsyttävään tyyliinsä, ja samalla alkoi takin napit aueta. Hetkinen, mä mietin, mutta kuitenkaan en sanonut mitään. Miksihän?

Saman tien tippui myös housut nilkkoihin ja harmaa kauluspaita ja skraka lensi viereisen pyykkisäkin päälle. Ja niin siinä mun edessä seisoi vähän huohottaen ihan hyvä kroppanen kaveri luumunpunaiset sloggit helvetinmoisella pullotuksella ja tiukka valkea aluspaita päällä. Toinen käsi sormetti mua pikkuhousujen raosta. Misssä välissä tähän tultiin, mä en tajunnut mitään. Henri siirsi mun käden kalsareittensa päälle ja ilmoitti että mä en sitten ole mikään pieni mies. No sen minäkin huomasin. Kalu tuntui aika massiiviselta.



Haluutsä imee? Ime mun kankee. Se on sit iso. Ota vähän poskeen. Keskustelu oli sitten muuttunut tälläiseksi.

No en. Ainoa asia mitä mä sain sanottua. Onneks edes sen.

No sit aletaan hommiin, oli Henrin fiksu vastaus. Yhdellä käden liikkeellä lensi aluspaita lattialle ja kalsarit tippui housujen seuraksi. Nopea poika, mä huomasin vaan miettiväni.

Ja se kyrpä oli kyllä iso. Se todellakin oli kyrpä. Kakskyt ja puol senttii, ilmoitti mies kun mä jäin kiinni sen tuijottelusta. Pitiks se puol senttii myös ilmoittaa oli mun ajatus. Muuten olin edelleen hiljaa. Varsi oli myös tosi suonikas ja terska oli märkä. Se myös hassusti sojotti vähän vasemmalle. Mutta oikein komea meisseli kyllä.

Henri otti mut syliin ja nosti pöydälle. Kaulassa metalliketjussa roikkui tuntolevy, josta ehdin huomata sotun. Täyttää siis seuraavaks 27, mä luulin ehkä vähän vanhemmaks.

Tykkätsä mun kalusta. Mä laitan sut kiljumaan. Sä saat kohta tosimieheltä kyytiä. Jessus, mä alan kiljumaan jos sä et lopeta noita tyhmiä juttujas, teki mun mieli sanoa.

Mutta enpä sanonut. Tuijotin vaan noita ihania silmiä ja käskystä otin pikkarit jalasta ja nostin hameen ylös. Siinä mä sitten olin puisella pöydällä sääret levällään, pillu karvattomana Henrin melan edessä. Kyrpä nytkähteli jännästi. Mulla ei oo kumeja, joten pakko vetää paljaalla, mies sanoi niin kuin se olis vaan ilmoitusluontoinen asia. Eipä tullut heti mieleen että kerholla pääsee vielä pukille, mies nauroi ja sylkäs käteensä ja hieroi sen sitten kyrvälleen.

Ei oo mullakaan, et laske sit sisään, minä mutisin vähän tahdottomana.

Mä olin kyllä herahtanut jo ihan märäksi, sen verran toi tilanne ja komeekroppanen sotilas mua kiihotti. Ja kyllä Henrin sormetuksellakin oli osansa asiassa.

Karvaton rako on kyl kiimanen näky, voi vittu. Älä sit huuda liian kovaa kun saat isoo. Onks sua naitu tän kaliiperin vehkeellä ennen, Henriä kiinnosti tietää. Ei oo noin isolla, huomasin itse toteavani. Mun pitäää varmaan alkaa paneen sua säännöllisesti, niin sun pillu alkaa tottuun tähän kokoon mies murisi.

Samalla Henri otti kyrpänsä juuresta kiinni ja alkoi työntymään mun sisään. Melko rauhallisesti malttoi kuitenkin aloittaa. Sentti sentin jälkeen toi paksu varsi meni eteenpäin mun märässä reiässä.

Aika märät ajokelit Henri naureskeli kiimaisena. Puolet siitä paksusta mulkusta oli jo mun sisällä, kun alkoi tuntua liian ahtaalta. Venaa vähän, ei se mahdu, mä vikisin.

Ja vitut. Siinä oli mulle vastaus, samalla Henri puristi mua lantiosta tosi kovaa ja torppas kyrpänsä juurta myöten mun sisään. Ja silloin mä todella huusin. En niinkään siks että se olis sattunut, vaan ehkä enemmänkin yllätyksestä.

Ja nyt pidetään hauskaa. Nyt saat tyttö isoa ja tarpeeks. Henri nosti mun jalat rintaansa vasten ja alkoi naimaan mua tosi rajulla tyylillä. Henrin isot kassit hakkas mun peppua vasten ja pillu litisi melko äänekkäästi.

Tekeeks hyvää? Tätä Henri halus jatkuvasti hokee. Mä puristin pöydänreunaa sormet valkeina ja tuijotin kun komee harteinen pystytukka jyysti mua naama irveessä. Ja kyllähän se kakskytsenttii asiansa teki. Mä en ollu tottunut noin rajuun panoon mut mun pillukka kyllä aika tehokkaasti lypsi Henrin vartta. Välillä mies veti kyrvän kokonaan ulos ja läimi sillä mun pillunhuulia ja jatkoi sitten taas yhtä rajuin ottein.

Alkaa lähteen ilmoitti Henri muutaman minuutin kovan jyystön jälkeen. Aika tiukkaa tavaraa, pian lentää, tuli huohotusten välissä. Henri itse piti melko kovaa ääntä karjahdellen silloin kun oli työntynyt minuun koko komeudenmitalla. Itse lähinnä uikutin, ja vaikka nainti ei ollutkaan sellainen mistä olin tottunut nauttimaan, on myönnettävä että kyllä siitä silti aikamoisia värähdyksiä lähti.

Pöytä nitisi mun alla ja Henri kumartui enemmän eteenpäin ja aloitti loppurutistuksen. Henrin perse tikkasi vauhdilla ja mun pillu suorastaan lotisi kun paksu kulli survoi tietään sisään ja ulos. Vedät sit ajoissa pois, joohan, lupaa, lupaa, mä läähätin. Henrin kiimainen ilme ei kyllä hyvää lupaillut sen asian suhteen, mutta mies kuitenkin parin vedon jälkeen kiskaisi kivikovan kankensa ulos mun raosta, jolloin se läsähti vasten miehen vatsaa, ja aloitti raivokkaan runkkaamisen. Ja itsestään selvänä loppu tuloksena kyrvän päästä alkoi pian lentää pitkinä kaarina spermasuihkuja mun vatsalle. Lensipä ensimmäinen ihan leukaan asti. Onneks Henri oli avannut mun paidan, niin ei syntynyt niin pahaa sotkua. Henri huohotti ja puristeli vielä kyrpäänsä ja sanoi että haluut varmaan tätä kankee jatkossakin. Mä en vastannut mitään. Helvetin itseään täynnä oleva mies!

Henri veti aluspaidan päälleen ja alkoi napittaan kauluspaitaansa kiinni samalla kun tahtoi vielä tietää oliks kyydit ollut hyvät. Housut oli vielä nilkoissa ja kyrvän päästä valui limaa. Mee jo, mä käskytin. Tässä oli mennyt aikaa ihan riittävästi, mua varmaan jo oltiin kaivattu. Anna numero niin mä textaan, sä oot kiimainen likka. No just. Numero jäi antamatta. Sanoinpa vielä tylysti että kiva kun sait, mä en ehtinyt mukaan. Henri näytti vähän hölmistyneeltä ja veti kalsarit ja housut jälkaansa. Etkö sä muka tykänny. Sähän olit ihan villinä mukana, mies tivasi. No orkku jäi saamatta totesin kuivakkaasti. Näytti siltä ettei Henri ollut tottunut tollaisiin vastauksiin. Mies laittoi takin päälleen, suoristi kravattiaan ovessa olevan peilin edessä ja tarkisti vielä että tukka on hyvin. Sitten Henri kaivoi lompakkoaan ja veti esiin käyntikortin, jonka antoi mun käteen. Sä varmaan jossain vaiheessa otat yhteyttä. Huh! Ovi meni kiinni miehen mentyä.

Minä jäin jalat levällään pöydän reunalle mällien valuessa kohti mun turpeaksi nussittua paljasta vakoa...