jaana tv

Niin se kesä kului hiljalleen. Kulutin äidin meikkejä opetellessa meikkaamaan. Sitten keksin kuningasajatuksen.... tyhjistä pulloista palauttamalla sai rahaa ja ne rahat voi käyttää mihin vaan. Palautin aivan sairaan kuorman pulloja tuttuun kauppaan. Sitten tuli ongelma missä vaihtaa saadut rahat meikkeihin. Tiesin mitä tarvitsen. Ratkaisuksi tuli bussilla naapurikaupunkiin ostoksille. Paikalliseen kemikaliokauppaan ovesta sisälle. Sisällä törmäsin kondorikotkaan tähtitaivaan sinisillä luomilla.... Siinä vaiheessa katosi kaikki nuorenmiehen varmuus.. Sitten astui esiin pikkutyttö. Joka oli päässyt lähes taivaaseen.

Ilmoitin haluavani punaisen huulipunan ja mustan maskaran pehmeällä harjalla. Ja jos rahani riittävät vielä poskipunaan. Täti henkäisi kaksi kertaa ja katsoi minua jostain hyvin ylhäältä. Jäätävä kysymys onko rahaa millä maksaa? Kaivoin taskusta palautus pullorahat muovipussissa tiskille. Lasitiski kolisi kolikkojen alla muovipussista huolimatta. Kondoori katsoi kasaa hetken...sitten istui jakkaralle ja kysyi mitä haluan. Toistin vaatimukseni. Eteeni laitettiin (en muista tarkkaan, mutta monta niitä oli) punaisia huulipunia ja poskipunia joka jotenkin mystisesti liittyivät yhteen. Osoitin punaisimman huulipunan, johon Kondoori valitsi poskipunan ja pehmeimmän maskaraharjan mustalla värillä. Olin tyytyväinen väreihin ja valmis kotiin lähtöön. Näin jälkeenpäin on tullut mieleen että kondoorilla tuli himo minun kolikkokasaan. Sain eteeni kysymyksen puuterista? Tiesin kyllä puuterin... mutta... Yksikantaan kerroin tietäväni puuterin olemassaolon, mutta samalla kerroin etten ymmärrä miksi se on keksitty! (OK. Olen tyhmä)

Kondoori katsoi minua kuin hapanta silakkaa. YÄK... Eihän puuteria tarvitse kun on sileä iho..(Suu nopeampi kuin ajatus) Tässä vaiheessa olin varma, että minulle tulee noutaja... Kaihoisasti katsoin tiskillä olevaa kolikkokasaani.. Kondoorin kanssa tuijoteltiin toisiamme silmiin (minun oli pakko... omaisuuteni oli tiskillä).... Kondoori laukaisi tilanteen kysymällä haluanko olla tyttö? Johon vastasin ajattelematta miksi ostan meikkejä jos en tykkäisi olla tyttö. Kondoori ilmoitti valittujen meikkien maksavan näin paljon, mutta loppurahoilla saisin poistomeikkejä aika ison kassin. Ei tarvinnut yllyttää.

Voit arvaa että kotona ei ollut ajanpuutetta, kun pääsin kotiin.

Heti äidin vaatekaapille lainaamaan mekkoa, sukkia, peruukkia ja kaiken alle se korsetti. Viimeiseksi korkkarit jalkaan. No avokkaiksi niitä kait silloin sanottiin. Olo aika naisellinen, mutta ilta tuli ja saunan aika. Ylihuomenna tulisivat vanhemmat kotiin tai ainakin lähtisivät kotiin päin. Aamulla oli aivan hassu olo. Aamiaisen jälkeen lähdin rannalle. Olin varmaan tunnin rannalla ja tunsin oloni epämääräiseksi. Katselin tyttöjä/naisia uimapuvuissa ja tunsin olevani kateellinen. Päästyäni kotiin menin suoraan äidin vaatekaapille. Laatikosta kaivoin sen korsetin... Olin jostain syystä kiukkuinen ja tiukkasin sen korsetin tiukammalle kuin se oli koskaan ollut minulla tai äidillä. Vyötärö (se lantion ja kylkiluiden välissä oleva alue) meni aika tiukalle. Lilakukallinen mekko jäi löysäksi.. saumalliset sukkanauhasukat jalkoihin. Meikit keittiön pöydälle peilin ympärille. Meikkaamiseen tyytyväisenä aloin harjoitella korkokengillä kävelyä. Takapihalla on helppo harjoitella naisena olemista. Lantion liikettä kävellessä ja nostaa sievästi jotain maasta. Takapiha oli talon takana oleva sisäpiha.

Siellä jouduin tapahtumaketjuun joka teki minusta sitä mitä olen nyt.