Herkku-puhelin
Sitä saa vaikkei tilaakaan
Masa

Syksyinen lauantai-iltapäivä oli kuulakkaan aurinkoinen, olin juuri palannut duunista kun Viivi tai oikeammin "Viola" vaimoni pikkuserkku ilmestyi ulko-ovellemme, tervehdin toteamalla omasta mielestäni tyylikkäästi "Greetings" tule sisään. Moi ! huikkasi Viivi aina yhtä pirteään tyyliinsä, raidoitettuja hiuksiaan heilauttaen.

Syy ja seuraus tähän vierailuun oli parinviikon takaiset tapahtumat, Viivi oli yllättäen soittanut minulle ja kertonut miten hän oli keskenpäivää asunnolleen saapuessaan yllättänyt tuoreehkon miesystävänsä Reiskan peuhaamasta hikipäissään vaimoni Meijun kanssa sellaisella innolla, ettei millekään selityksille jäänyt sijaa, olin mennyt sanattomaksi ja hämilleni, tiesin Meijun olevan heikkona lähes jokaisen kelvollisennäköisen kaksilahkeisen perään, vaikken pitkähkön liittomme aikana ole vielä kertaakaan häntä varsinaisesti kiinni saanut, enkä sellaista olisi sulattanutkaan, mutta nyt voisin sanoa muutamia yleistyksiä punatukkaisista naisista jääköön kuitenkin lukijoiden arvailtavaksi. Luvan olin tytöille antanut, tai oikeastaan olin heitä jopa itse kehottanut kokeilemaan jotain keskenään, oma osallistumiseni oli jäänyt silmäpelin ja satunnaisen katselun asteelle, vaikkakin mielessä oli kieltämättä viipynyt paljon muutakin.

Kyseisen puhelun jälkeen kävelin ulos rauhoittavalle savukkeelle, palattuani päätin soittaa Viiville takaisin, minkä sitten teinkin ehdotin jotain tuntuvaa kostoa näille petturi-puolisoillemme, johon Viivi kertoi jo "kouluttaneensa" Reiskan, ...lepäilee kuulemma teho-osastolla tällä hetkellä, voin hyvin kuvitella Viivistä tämän, vaikken häntä vihastuneena ole koskaan nähnytkään, olemuksesta huokuu kuitenkin jotain samaa, kuin TV:ssä "heikoinlenkki" ja iki-ihana Kirsi.S"

Lähdimme siis suunnittelemaan kostoa myös tälle naaraspuoliselle petturille, sovimme vierailun tälle Lauantaille vaikka tiesinkin vaimoni taipumukset masoiluun (raiskaus fantasiat ym.) pyysin Viiviä hankkimaan kunnon ruoskan jollaisen hän nyt mukanaan toikin ja saapumaan myös käyttämään sitä, koska tapahtuneesta huolimatta en edelleenkään uskonut pystyväni tosissani naista kurittamaan, kaikki aikaisempikin "sadoiluni" oli jäänyt kevyeen pepulle läiskintään, sekä höyhenillä ja jääpaloilla kiusoitteluun.

Siinä ovella vielä seistessämme saapui Meiju juuri suihkun jälkeen pukeutuneena eteemme lievästi sanoen säikähtäneen näköisenä, mitähän mahtoi päässään pyöriä tällä hetkellä, minulle hän ei ollut tapahtuneesta kertonut sanallakaan ja osasipa kettu vielä peitellä muutenkin asian, mutta nyt hän tiesi minunkin tietävän, pälyili ympärilleen kuin pakoreittiä hakien huomaten tuon kuitenkin toivottomaksi.

Autoin Viiviltä päällystakin naulakkoomme ja tartuimme yhteistuumin Meijua käsistä, kuljetimme hänet melko vauhdikkaasti makuuhuoneeseemme, tönäisimme vatsalleen leveälle sängyllemme hyppäsimme molemmat perään, puolittain hänen päällensä kiinnitimme patjan ja seinän väliin jo aikoja sitten lähinnä vitsiksi pulttaamani käsiraudat hänelle, jätin vain pienen yö-lampun palamaan kun Viivi meni hakemaan laukustaan tilaamani ruoskan, ihan kauhistuin nähdessäni tuon mustan kolmihaaraisen koulutusvälineen, josta varmaan itse Clint Eastwoodkin olisi ollut kateellinen.

Ruoska napsahti ilmassa pari-kertaa terävästi ja näin pelon vaimoni kasvoilla, tiedän ettei hän fantasioistaan huolimatta ole koskaan toivonut tällaisen oikeesti tapahtuvan, mutta nyt tuo alkaa, hänen omaa lempi lausahdustaan lainaten "Sitä saa mitä tilaa..." en ole mielestäni ihan maailman pirullisin ihminen, mutta nyt tunsin hymyn karehtivan kasvoillani ...kosto on suloinen.

Meijulla oli päällään vuodenajasta huolimatta vain lyhyehkö musta hamonen ja ohut vaalea kesä-pusero, jonka alta hänen muutenkin näyttävät rintansa tulivat tyylikkäiden liivien suosiollisella avustuksella kuin tarjottimelle, mutta nyt tuo makasi sängyllämme rinnat litistyneenä, avuttomana ja peloissaan, Viivi sivalsi ruoskallaan parikertaa Meijun selkään saaden tämän kiljahtamaan äänekkäästi samalla kun puseroon halkesi kaksi poikittaista viiltoa, päätin auttaa repimällä riekaleet pois, Gossardin liivit kuitenkin avasin (hintansa vuoksi) varovaisesti ja heitin ne yö-pöydällemme.

Ruoska sivalsi jälleen kahdesti, kukaan ei puhunut mitään vain Meiju kiljahteli ja taisipa hieman jo nyyhkyttääkkin muutaman kyyneleen vieriessä poskelle ja siitä edelleen tyynylle.

Tartuin paidanriekaleisiin osan myttysin epärehellisen vosuni suuhun ja loput käytin suun sidontaan, nyt olisi hiljaisempaa.

Seuraavaksi revimme pikkarit tuon petollisen naisen jaloista riekaleiksi, revimme ne kuin pienet lapset kisaillen kumpi repii enemmän, emme kuitenkaan nauraneet kumpikaan, olimme vakavissamme ...meitähän tässä oli kumpaistakin petetty.

Olis melkein tyytyväinen tapahtumien etenemiseen ihan kuvitellun käsikirjoituksen mukaan ja päätin poistua välillä ansaitulle savukkeelle, tuolta palatessani kylpyhuoneen pöydältä silmiini osui pieni korillinen pyykki-poikia nappasin tämän mukaani hihkaisten huoneeseen saapuessani "Hei ! löysin lisää kivaa" asettelin nipistimiä kaikkiin mahdollisiin kohtiin, aina nenänpäästä rintojen kautta ihan varpaisiin saakka, samalla kiskoen vaimoltani hameen pois saaden pari "poikaa" kiinni alempiinkin huuliin. Kiemurtelu alkoi olla sitäluokkaa, että päätin hakea varastosta pari tukevaa kuormansidontaliinaa, joilla saimme jalat pysymään aloillaan, sopivasti levällään ja "Nahkaruoska so-iiii ....."

Pitelin itse välillä tukevasti vaimoni pitkistä punaiseksi värjätyistä hiuksista, aina silloin-tällöin läimäisten napakasti avokämmenellä tuota herkullista takamusta, selkä ja pakarat olivat jo Viivin vitsa-hoidosta niin punaiset lähes verillä, että minulle alkoi jo tulla huono omatunto, mutta muistaessani miksi tässä ollaan ja mitä tuo naikkonen on selkäni takana tehnyt unohdin tuollaisen naurettavan säälin.



Sessio oli kestänyt jo pitkälti toistatuntia kun päätimme pitää tauon, vaimoni jäi hiljaa nyyhkyttämään vuoteellemme, tein Viiville ja itselleni reippaan kokoiset Wiskit matkalla takkahuoneeseen tupakille. Juomasta ja savusta nauttiessamme Puhelimme niitä-näitä ikäänkuin mitään ei olisi tapahtunut, palatessamme nappasin pakasteesta ison kourallisen jääpaloja vitsaillen vaimon-rupsakkeelle, niitä selkään, rintojensivuille ja jalkoväliin pudotellessani, "Suolaa sä selkääs olisit ansainnut senki hortto". Samalla "Viivi the Master" keksi kokeilla ruoskan melkokookasta kahvaosaa pikkuserkkunsa kaikkiin mahdollisiin aukkoihin, lopulta nuolettaen sen Meijulla puhtaaksi, muista en tiedä mutta allekirjoittaneella alkoi olla jo liki tukalaa tätä teatteria seuratessaan.

Vielä muutamien sivallusten ja läimäytysten jälkeen olivat sekä orja, että pyöveli (vai pitäskö sanoa pyö-serkku) niin hikisiä ja uupuneita, että päätimme vapauttaa vaimoni köysistä ja kahleista, jouduimme lähes raahaamaan hänet suihkuun, niin "rentoutunut" tuo oli käsittelystä. Suihkun alla en malttanut olla kokeilematta väsyneen vaimoni haarovälistä jotenkin muka kosteutta kiiltelevää trimmattua "Majavaa" .....Ei HELV... tää piti olla rankka, mutta ... pyysin Viivinkin kokeilemaan ja sain vastaukseksi samankaltaisen kiroilu tulvan joka juuri oli pyörinyt omassa mielessänikin, siis toi narttu oli nauttinut kokoajan, koko "Toosa" valui kuin syksyinen räystäskouru. Välittömästi päätimme yhteistuumin koventaa otteita, otin suihkun käänsin veden höyryävän kuumaksi aloitin "pesun" mutta en ollut lainkaan varma johtuivatko kimakat kiljahtelut tälläkertaa kivusta, vai nautinnosta, ....vesi välillä jääkylmäksi luulis auttavan, mutta mihin tässä enää uskoo....


Lopulta luovutin säädin veden mukavan lämpimäksi irrotin suihkusta kahvan ja aloin etsiä pelkällä letkulla oikeaa kohtaa nurkassa kyykkivän vaimoni herkullisesta "Jako-rasiasta", ininä voimistui nopeasti muuttuen suoraksi huudoksi samalla sekunnilla kun sujautin suihkuletkun pohjaan saakka tuonne huuhteluista huolimatta litisevään "majavan-pesään" pian uhrimme lysähti hervottomana nurkkaan silmät puoliksi sulkeutuneena.

Dominamme katsoi meitä nyt vuorotellen silmiin, juuri kuin tuo jo aikaisemmin kehumani K.Salo hänen silmänsä lähes porautuivat omiinikin samalla kysyessään "Eikö masteria aiota palkita lainkaan" Odottamatta toista kehoitusta siirryin suutelemaan tuota suloista piiskuria ensin kaulaan, niskaan ja siitä upeille terhakoille rinnoille, ehdittyäni navanseutuville, huomasin harmikseni, että paras kumpu ja siellä sijaitseva viekoittelevasti tuoksuva onkalo oli jo valloitettu, Meiju näytti ihan mustekalalta joka yrittäisi tunkea itsensä kokonaan tuohon ahnaaseen, mutta niin ahtaaseen onkaloon.

Yritin kuitenkin parhaani korvatakseni omalta osaltani Viiville hänen upean suorituksensa, kun äkkiä tunsin kivikovien "nortin-natsojen lailla" jöpöttävien nännien tärähtelevän, kuin sähkötuolissa istuvalla, jatkoin edelleen silläkin uhalla, että pelkäsin tosissani noiden puhkovan pian silmäni mikäli vielä vähänkin yltyisivät, lopulta kimeä huuto viilsi korviani kovemmin kuin ainoakaan matalalla lentävä suihkuhävittäjä konsanaan ja Viivi lyyhistyi pikku-serkkunsa kasvoille.

Olihan tuo kaikki kerrassaan mahtavaa, mutta keitellessäni pikku-serkuksille kahvia mieleeni iski ajatus "Minuako tässä sitten kuitenkin rangaistiin ?" Niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana kumpainenkin unelma....



Lopputulos:

Oppi tuntuu menneen kerrasta perille, nykyisin vaimoni on aina kotona meillä siivotaan päivittäin, vaatteeni ovat aina pestyinä ja silitettyinä, ruoka on valmista kun saavun töistä, iltasella minulle tarjoillaan pikku-purtavaa ja juotavaa täsmälleen toivomusteni mukaan, suikkaritkin hoidetaan nykyisin ilman isompia kerjäilyjä.

En tosta "väkivallasta" kuitenkaan ihan totaalisesti innostunut, paitsi ehkä Viivin ruoskittavaksi saattaisin antautua joskus jos tilaisuus tarjoutuu ja rohkeuteni riittää....





Tämä tarina ei ole tosi ! ...toivottavasti ei koskaan ihan kaikilta osin toteudukaan, tarinassa esiintyvien henkilöiden nimistä 75% on muutettu (Rikosoikeudellisten seuraamusten välttämiseksi, vaikkei mitään ole oikeasti tapahtunutkaan...) ....siis muiden, paitsi ton mun "Lutka-vaimon" joka esiintyy tarinassa omalla nimellään, toivottavasti kaikki naapurit ja sukulaiset lukevat tämän tarinan, joka kertoo Meijusta totuuden.

Lukijat saavat kommentoida esitystapaani ja krijoitush vihreitäni, mutta perhe-elämäni voitte jättää rauhaan, sitä kommentoin MINÄ !

t. Masa

Copyright © Herkku.net 2003-2021 - Tietosuojaseloste - Palaute