disnix

Olipa kerran nuori prinssi, joka asui loistavassa linnassa. Eräänä kylmänä iltana linnan ovelle saapui vanha kerjäläiseukko, joka antoi prinssille ruusun ja pyysi päästä suojaan kylmältä. Prinssi inhosi eukon rumuutta ja ajoi hänet tiehensä. Mutta äkkiä kerjäläinen muuttuikin kauniiksi haltijattareksi.

Rangaistukseksi hän muutti prinssin hirviöksi. Hän antoi prinssille taikapeilin ja lumotun ruusun, minkä hän kertoi kukkivan siihen asti kunnes prinssi täyttäisi kaksikymmentäyksi vuotta. Murtaakseen taian prinssin on rakastuttava ja saatava vastarakkautta ennen kuin viimeinen terälehti putoaa.

Läheisessä pikkukaupungissa kaunis Belle-niminen tyttö kiiruhti asioilleen. Hän tervehti tuttaviaan ja riensi mielipuotiinsa kirjakauppaan. Omistaja antoi tytölle kirjan lahjaksi. Bellen kasvoille tuli haaveellinen ilme. ”Tämä on suosikkini. Eroottisia kiihkeitä kohtauksia, hurjia panokohtauksia… Oi, kiitoksia paljon!” Belle riensi ulos ja luki kirjaa kävellessään.

Komea Gaston niminen metsästäjä juoksi hänen peräänsä. ”Belle, koko kaupunki puhuu sinusta. Ei tytön sovi lukea! Sinun on aika nostaa nenäsi ylös noista kirjoista ja kiinnittää huomiota tärkeämpiin asioihin - minuun.” Belle yritti vältellä miestä, pillua hän vain halusi. Gastonin ystävä Töppö liittyi seuraan ja puhui halveksien Mauricesta, Bellen isästä, joka oli keksijä. ”Minun isäni ei ole hullu! Hän on nero!” Belle sanoi.

Kotona Belle kertoi isälleen mitä kyläläiset ajattelivat hänestä. ”He pitävät minua kummallisena isä.” ”Älä huoli, Belle. Minun keksintöni tulevat vielä muuttamaan elämämme. Eikä meidän sitten enää tarvitse elää tässä pikkukaupungissa. Olen juuri keksinyt tämmöisen hekumatuolin, nainen istuu tähän, ja laite antaa hänelle elämänsä mahtavimman orgasmin.”

Belle innostui, hän halusi kokeilla laitetta. Belle riisui vaatteensa ja istui tuoliin. Laitteessa oli neljä kumilla pehmustettua kouraa. Kourat alkoivat hyväillä Bellen rintoja ja takapuolta. Belle alkoi kiihottua. Kourat puristelivat ihanasti hänen rintojaan. Toiset kädet hyväilivät hänen takapuoltaan ja reisiään, välillä ne hieroivat Bellen paisunutta pillua. Laitteessa oli monta kumista tehtyä kosteaa kieltä. Toiset nuolivat hänen rintojaan ja kutittivat kovia nännejä. Yksi työntyi hänen peppureikäänsä ja nuoli sitä ihanasti. Monta kumikieltä hääri Bellen pillun ympärillä nuolemassa klitorista ja isoja mehukkaita häpyhuulia. Kumikädet vetivät sormillaan häpyhuulet syrjään ja kostea kumikieli työntyi Bellen märkään vittuun. Belle nautti kuinka kumiset kädet ja kielet koskettelivat hänen vartaloaan joka paikasta. Laite alkoi surista. Tuolin alta paljastui kulli. Se oli aivan kuin oikea miehen kalu. Mulkku pysähtyi Bellen pillunhuulille. Belle voihki. Hän halusi kullin sisäänsä. Kulli alkoi työntyä hitaasti syvälle Bellen emättimeen. Se ylettyi aivan pohjaan saakka. Sitten kulli alkoi hillittömän rynkytyksen. Belle ei kestänyt enempää, hän laukesi kullin jyystäessä hänen pilluaan. Laite tunsi, että Belle sai orgasmin, ja kullista syöksähti lämmin lasti vaaleaa nestettä Bellen sisään. Laite hiljensi tahtia, ja sammui lopulta kokonaan. Belle halusi heti pikauusinnan, mutta Mauricen piti viedä laite markkinoille.



Mutta Mauricen messumatka mutkistuu. Metsän keskellä hän näki kahden keltaisen silmän tuijottavan pimeydestä. Se oli susi! Hevonen pelästyi ja Maurice putosi selästä. Maurice juoksi kauhuissaan pakoon metsän läpi sudet kintereillään. Äkkiä hän huomasi korkean portin edessään. Maurice heittäytyi portin sisäpuolelle ja paiskasi sen susien nenän edestä kiinni.

Maurice kääntyi vavisten ja näki valtavan uhkaavan linnan kohoavan edessään. ”Huhuuu! Minä menetin hevoseni ja tarvitsen suojaa yöksi.” ”Tietysti, monsieur! Olette tervetullut tänne!” Maurice pyörähti ympäri, mutta ketään ei näkynyt! Sitten hän katsahti alas ja näki pöytäkellon, jolla oli kovin paheksuva ilme. Sen rinnalla seisoi hymyilevä kynttelikkö! Maurice sieppasi kellon käteensä ja tutki sitä. ”Tämä on mahdotonta. Mutta sinähän olet elävä!” Haltijatar oli taikonut prinssin palvelijat esineiksi.

Könnin, pöytäkellon, vastalauseista välittämättä Lumiere, kynttelikkö, johdatti Mauricen linnan saliin. Siellä hän tapasi ystävällisen teekannun, nimeltään rouva Pannu, ja hänen poikansa, suloisen teekupin nimeltään Kippo.

Äkkiä ovi lennähti auki ja ääni jyrisi: ”Täällä on vieras”

Maurice hypähti tuolistaan seisaalleen. Varjojen seassa piileskeli jättimäinen hahmo. ”Anteeksi...tarvitsen suojaa yöksi…” ”Minä annan suojaa yöksi!” Hirviö tarttui Mauriceen ja raahasi hänet pois huoneesta.



Kotimökissään Belle tyydytti itseään samalla kun hän luki eroottista kohtausta kirjastaan. Belle hieroi pilluaan ja jyysti hieromasauvaa sisässään. Hän oli aivan laukeamispisteessä kun ovelta kuului koputus. Belle puki päälleen ja avasi oven. ”Gaston! Mikä miellyttävä yllätys!” ”Belle, kaikki tytöt tahtoisivat olla sinun pikkuhousuissasi, koska haluan naida sinua!” ”Gaston, olen sanaton! Olen pahoillani, mutta en ansaitse sinua!” Gaston kaivoi kullinsa esiin, se olikin jo täydessä latingissa. Gaston tarttui Belleä vyötäröstä ja asetti hänet makaamaan. Gaston nosti Bellen hameenhelmoja ja survaisi kullinsa Bellen pilluun. Belle ei vastustellut, vaikka Gastonin kulli hänen sisässään tuntuikin epämiellyttävältä. Belle alkoi voihkia teeskennellen orgasmia. Gaston laukesi Bellen sisään ja jäi huohottaen makaamaan Bellen päälle.

Belle nousi ylös ja meni avaamaan Gastonille ulko-ovea. Gaston nojasi oveen, ja ehdotti että Belle nuolisi hänen mulkkuaan. Belle avasi oven ja Gaston lensi ulos mutalammikkoon. Kun Belle kurkisti ulos, hän näki, että kyläläiset olivat kokoontuneet pihamaalle nähdäkseen häät. Kirkkoherra ja kaikki Gastonin ystävät näkivät kuinka häntä nöyryytettiin.

Kyläläisten poistuttua Belle meni ulos ruokkiakseen kanat. Sieltä hän löysi Mauricen hevosen. ”Mitä sinä täällä teet? Missä isä on?” Belle kysyi. Hevonen hirnahti levottomasti. Hätääntynyt Belle hyppäsi hevosen selkään ja lähti ratsastamaan kohti salaperäistä metsää. Pian he löysivät linnan. Belle löysi isänsä hatun maassa.

Belle riensi sisään synkkään linnaan ja kierteli pitkin avaria, autioita käytäviä. ”Isä! Oletko sinä täällä?” Kukaan ei vastannut. Mutta Belle ei tiennyt, että lumotut esineet olivat huomanneet hänet. Riemastunut Lumiere tanssi pöytäkellon ympärillä. ”Etkö ymmärrä? Hän se on! Tyttö voi murtaa taian!” Huomaamatta heitä Belle jatkoi isänsä etsimistä.

Lopulta Belle löysi hänet. Maurice oli lukittu torniin. Isä! Minä pelastan sinut sieltä.” Äkkiä hän kuuli äänen varjosta. ”Mitä sinä täällä teet?” Belle haukkoi henkeään. ”Päästäkää minun isäni vapaaksi. Ottakaa minut hänen tilalleen!” ”Sinäkö tulisit hänen tilalleen?” Belle pyysi hahmoa tulemaan näkyviin ja kauhistui nähdessään Hirviön. Pelastaakseen isänsä Belle kuitenkin suostui jäämään linnaan ikuisiksi ajoiksi.

Hirviö raahasi Mauricen pois linnasta ja nakkasi hänet vaunuihin, jotka veivät hänet takaisin kylään. Keksijä kompuroi kyläkapakkaan, mistä hän löysi ystävien piirittämän Gastonin. Gaston kehuskeli kuinka hän oli pannut Belleä, ja kuinka Belle oli nauttinut hänestä. Maurice ryntäsi sisään ja huusi: ”Auttakaa, karmea hirviö on lukinnut Bellen vankityrmään!” ”Oliko sillä terävät torahampaat?” virnuili eräs kyläläinen. Maurice tarrautui miehen takkiin. ”Kyllä! Autatteko minua?” ”Me autamme sinut ulos kapakasta” Gastonin ystävät viskasivat Mauricen ulos. Mauricen hurja kertomus antoi Gastonille oivan ajatuksen.



Linnassa Belle seurasi hermostuneena Hirviötä yläkertaan. Otus pysähtyi hetkeksi. ”Linna on nyt kotisi, joten voit mennä minne haluat… Paitsi länsisiipeen.” Belle katsoi petoa. ”Mitä länsisiivessä on?” ”Kielletty alue!” Vihaa uhkuen hirviö aukaisi tytön huoneen oven. ”Tule kanssani päivälliselle. Tämä ei ollut pyyntö.” Hirviön lähdettyä Belle heittäytyi sängylle. ”Minä en pääse koskaan tästä vankilasta, enkä näe isääni.” Belle riisui itsensä ja alkoi hipelöidä itseään. Hän hieroi rintojaan ja muisteli miten hänen isänsä keksimä laite oli tyydyttänyt hänet. Belle silitteli pillukarvojaan ja työnsi pari sormea emättimeensä. Belle ähisi, hän ei tiennyt, että Lumiere, kynttelikkö, tarkkaili häntä ovenraosta. Lumiere laittoi kynttilöiden tilalle tekokullit ja tuli sisään. Kun Belle näki Lumieren hän pelästyi ensin, mutta nähdessään nystyräisen tekokullin ja toisen pienemmän kullin, joka oli tarkoitettu peräaukkoon työnnettäväksi, hän nosti Lumieren sängylle. Belle meni kontilleen Lumieren eteen. Lumiere hieroi Bellen kosteaa pillua ja nuoli ryppyistä persereikää. Belle aneli, että Lumiere upottaisi nystyräisen tekokullin kiimasta kuumottavaan vittuun. Lumiere hieroi ja nipisteli klitorista ja leipoi välillä pakaroita. Lopulta Lumiere survoi sauvan Bellen vittuun, toisen hän työnsi peppureikään ja alkoi jynssätä sauvoilla Bellen liukkaita aukkoja. Bellen kiimaiset kiljahdukset kaikuivat linnassa. Belle sai orgasmin toisensa perään kun hieromasauvan nystyrät värähtelivät hänen pillussaan.

Tuona iltana Belle kieltäytyi aterioimasta hirviön kanssa. Sen sijaan hän hiipi alakerran keittiöön, missä lumotut esineet tarjosivat hänelle ruokaa ja viihdyttivät häntä. Pöytäkello, Könni, vei hänet kiertokäynnille linnaan.

Belle pysähtyi pimeän portaikon alapuolelle. ”Mitä tuolla ylhäällä on?” hän kysyi. ”Ei mitään. Ei mitään mielenkiintoista koko länsisiivessä.” Mutta kun Könnin silmä vältti, Belle livahti tiehensä ja kiiruhti ylös portaikkoa saapuen pitkään käytävään, jonka seinillä oli rikottuja peilejä. Belle aukaisi käytävän päässä olevat ovet ja astui likaiseen huoneeseen, jossa oli lasikuvun alla hohtava ruusu. Belle nosti kupua koskettaakseen yhtä pehmeää, punaista terälehteä. Hän ei kuullut kun hirviö saapui huoneeseen. ”Minähän varoitin sinua koskaan tulemasta tänne!” Hirviö lähestyi Belleä. ”Häivy!” Tyttö säikähti ja juoksi pois.

Paetessaan linnasta Belle ryntäsi Könnin ja Lumieren ohi. ”En voi jäädä tänne enää hetkeksikään!” Hän löysi hevosensa, ja he lähtivät laukkaamaan läpi lumisen metsän, missä he kohtasivat lauman raivokkaita nälkäisiä susia. Hevonen kavahti kauhuissaan pystyyn ja Belle lensi maahan. Kun Belle yritti puolustaa hevosta, sudet kääntyivät hampaat irvessä häntä kohti.

Äkkiä suuri käpälä huitaisi eläimet tytön luota. Se oli Hirviö! Bellen kompuroidessa jaloilleen sudet kääntyivät ja hyökkäsivät vimmatusti muristen kohti Hirviötä. Villisti ulvoen hirviö sinkosi vastustajiaan kauemmaksi. Kun hämmentyneet sudet pakenivat takaisin metsään, haavoittunut hirviö kaatui maahan.

Bellellä oli nyt mahdollisuus paeta. Mutta kun hän katsahti maassa makaavaa Hirviötä, Belle ei voinut jättää Hirviötä yksin. Belle auttoi hirviön takaisin linnaan.

Sillä aikaa Gaston ja Töppö suunnittelivat Mauricen viemistä herra Kammon mielisairaalaan, jollei Belle suostu naimaan Gastonia.

Linnassa Belle puhdisti hirviön haavat ja kiitti tätä henkensä pelastamisesta. Samalla kun Belle hoivaili Hirviötä, huomasi hän hirviön housujen etumuksen suuren pullistuman. Belle työnsi kätensä hirviön housuihin ja tunnusteli suurta elintä. Belle kaivoi turvonneen kalun housujen sisältä. Kuin kiusoitellen Belle kosketti kielellään varovasti kullin rakoa, josta ensimmäinen kiiltävä pisara oli tullut näkyviin. Belle veti päätään hitaasti ylöspäin ja Hirviö katseli kuinka ohut spermarihma yhdisti mulkunpään ja Bellen kielen. Tyttö antoi sylkensä valua pisara kerrallaan pitkin heikkoa säiettä ja pian Hirviön terska oli kokonaan Bellen syljen liukastama. Belle heitti vaatteensa pois. Hirviö katseli kuinka Bellen valtavat valkoiset rinnat siirtyivät lähemmäs ja lopulta paisuneet tummat kärjet hipoivat kasvoja. Hirviö tunnusteli kiinteää povea ja hän otti Bellen toisen rinnan kokonaan suureen suuhunsa ja alkoi imeä. Se tuntui Bellestä henkeäsalpaavalta.

Hirviö läähätti ja puhkui. Hän rimpuili itseltään housut jalasta, samalla kun Belle runkkasi häntä niin nopeasti kuin pystyi. Bellen pillussa tuntui, kuin tuli olisi palanut siellä, kun Hirviö hinkkasi klitorista ja työnteli samalla sormeaan pieneen märkään reikään. Belleä alkoi suorastaan panettaa. Hirviö nousi Bellen päälle ja veti hänen jalkansa toisistaan erilleen ja asetti kyrpänsä pillunhuulille. Hirviö yritti työntää vehjettään sisään, mutta se ei mahtunut. Belle levitti jalkansa aivan levälleen ja koukisti polvensa. Hirviö survaisi terskansa Bellen pilluun. Bellestä tuntui, että rako repeäisi. Hirviö pyöritteli paksua terskaansa märässä raossa, survoi ja pyöritteli sitä, veti kyrvän välillä melkein kokonaan ulos ja jatkoi työntöjään. Hirviö survoi ja survoi, Bellen pillu antoi vähä vähältä periksi. Belle liikutteli persettään Hirviön työntöjen tahdissa kun kyrpä liukui pillussa edestakaisin. Se tuntui kipeältä ja samalla ihanalta. Hirviö punnersi ja pumppasi Bellen päällä, ja kun Belle sai orgasmeja koko ajan, Hirviö vain innostui. Hirviö pääsi nautintonsa huippuun ja tökki kyrpäänsä pillunpohjaan. Lastin ruiskahdellessa Bellen onkaloihin, tämä menetti tajuntansa.

Kun Belle havahtui hereille, Hirviö halusi näyttää hänelle jotakin. Bellen pillua aristi ja sieltä valui spermaa reittä pitkin. Belle oli hyvin yllättynyt, kun Hirviö näytti hänelle mitä upeimman kirjaston. ”En ole eläissäni nähnyt näin paljon kirjoja.” Belle sanoi. ”Näin tyydytät itsesi” ja ”1000 rakasteluasentoa” Belle ihasteli. ”Ne ovat kaikki sinun!” Hirviö sanoi.

Tuona iltana esineet katsoivat kun Belle ja hirviö lukivat kirjaa. Kaikki toivoivat että he rakastuisivat toisiinsa. Kirjassa oli irstaita kuvia, yhdessä uhkea vaaleaverikkö levitti persettään valtavakaluiselle miehelle, joka oli survaissut vehkeensä naisen peräaukosta sisään. Seuraavalla sivulla oli lähikuva vaaleasta pyllystä vittu levällään kanki syvällä pillussa. Kuvat kiihottivat Belleä mielettömästi. Belle tunsi kuinka hänen rakonsa kostui ja kuinka klitoris tykytti odottavasti. Myös Hirviö tuntui kiihottuvan kuvista. Hirviö hyväili Bellen tissejä, mahaa, pimppiä, ja alakautta pepun reikääkin. Hirviö työnsi sormensa Bellen persereikään. Belle sanoi, että se liukuisi paremmin jos panisi jotain rasvaa. Belle heittäytyi sänkyyn selälleen, levitti jalkansa ja koukisti polvensa korkealle. Hirviö laskeutui hänen jalkojensa väliin ja levitti sormilla tussua, ja katseli sen punaisia märkiä lihapoimuja. Belle hyväili ja hieroi tissejään. Hirviö työnsi pari sormea sisälle pilluun ja tunnusteli sitä. Belle äänteli heikosti ja hieroi yhä kiihkeämmin tissejään. Hänen lantionsa liikahteli. Hirviö suuteli turvonneita pillunhuulia ja työnsi kielensä sisään ja alkoi härnäävän nautinnollisen leikittelyn. Bellen ääntely kasvoi, se alkoi muuttua vikinäksi ja äkkiä hänen selkänsä kohosi kaarelle, takapuoli irtosi sängystä, painui takaisin, nousi taas korkealle.

Hirviö huomasi, että Belle alkoi lähestyä huippuaan. Hän lopetti nuolemisen ja nousi nopeasti ylös ja työntyi rajulla työnnöllä Bellen pilluun niin syvälle kuin pääsi, samalla Hirviö työnsi sormensa Bellen perseeseen. Belle huusi yhtä huutoa ja upotti kyntensä Hirviön selkään. Bellen pillu imi kyrpää niin lujaa, että Hirviö luuli sen irtoavan juuriltaan. Bellen lantio pyöri villinä ja tuntui, että hänen orgasminsa ei lopu ikinä. Lopulta hänen liikkeensä hidastuivat ja hän jäi makaamaan paikalleen huohottaen.

Hetken levättyään Belle käski Hirviön nousta hänen vatsansa päälle ja hän levitti rintojaan. ”Pidän siitä, että rintojeni väliin nussitaan, tule.” Hirviö hukutti kivikovan kyrpänsä Bellen suurten kiinteiden rintojen väliin. Kyrpä luisti siellä hyvin, sillä Belle oli aivan märkä kiimasta. Hirviö työnteli kyrpäänsä edestakaisin Bellen rintojen välissä ja aina välillä Belle otti terskan suuhunsa ja pyöritteli kieltään sen ympärillä. ”Anna tulla, rakastan sperman makua!” Belle sanoi, ja otti terskan huuliensa väliin ja alkoi samalla runkata mulkunvartta. Silloin Bellen suu täyttyi spermasta ja sitä tuli ja tuli. Belle ei pystynyt nielemään kaikkea, vaan sitä valui hänen suupielistään kaulalle. Kun sperman tulo oli loppumaisillaan, niin Belle työnsi sormensa Hirviön perseeseen. Samassa Hirviön pussit alkoivat kouristella ja samassa tuli uusi orgasmin aalto, tällä kertaa Bellen rinnat saivat spermavoiteensa.



Linnan tunnelma alkoi muuttua. Belle ja Hirviö lukivat yhdessä, aterioivat yhdessä, rakastelivat yhdessä ja leikkivät yhdessä lumessa. He olivat jopa lumisotasilla. Kun Belle katseli ison, kömpelön Hirviön yrittävän syöttää pikkulintuja, tyttö ymmärsi, että hänellä oli myös kilttejä, helliä tunteita, joita hän ei ollut huomannut edes heidän rakastelleessaan. Hirviö puolestaan toivoi, että Belle alkaisi välittää hänestä. Hirviö siivosi huoneensa, kylpi ja pukeutui hienoksi iltaa varten. Belle opetti häntä tanssimaankin.

Heidän tanssiessaan Belle tunsi kuinka Hirviön nouseva kulli painautui hänen lantiotaan vasten. Hirviö nosti kätensä Bellen olkapäille ja veti hänen rintaliivinsä alas. Hirviö tarttui Bellen tisseihin ja hieroi niitä hekumallisesti. Belle valitti hiljaa kun Hirviö otti vuorotellen kummankin nännin hampaidensa väliin ja puri hellästi. Hirviön tutkivat kädet alkoivat riisua housuja. Belle kohotteli lantiotaan helpottaakseen Hirviön työtä. Belle halusi nyt häntä, Belle odotti, milloin Hirviö riisuisi itsensä, paljastaisi kalunsa. Hän tarttuikin vetoketjuunsa ja avasi sen. Valtava kanki ponnahti ulos housuista. Turvonneen terskan päässä kiilteli tippa nestettä ja Bellelle tuli halu nuolla se pois. Mutta Hirviö halusi jotain muuta. Hän tarttui Bellen polviin ja veti ne erilleen. Paljas pillu oli pulleana Hirviön silmien edessä, vako oli raottunut ja mehukkaat häpyhuulet työntyneet ulos. Hirviö levitti häpyhuulia varovasti sormillaan ja kumartui leikittelemään kielellään Bellen kiimaisen pillun kanssa. Bellen pillu oli vielä arka edellisestä kieleilystä ja se oli erikoisen tuntoherkkä. Jokainen lipaisu lisäsi nautintoa. Hirviön kasvot olivat kostuneet Bellen pillun limasta. Belle vapisi nautinnosta, kun Hirviö alkoi kangeta mulkkuaan avoimesta reiästä sisään. Terska työntyi Bellen pillunlihaan venyttäen reikää äärimmilleen. Belle ponnisteli valtavaa kyrpää vastaan kohottamalla peppuaan, ja Hirviö auttoi työntöjä tarrautumalla Bellen pakaroihin ja survomalla hartiavoimin. Bellen jännitetyt reidet vapisivat tärähtelevien työntöjen voimasta, kunnes hän nosti ne Hirviön lanteille. Bellen pehmeät pakarat olivat Hirviön tiukassa otteessa ja jalat olivat avuttomasti levällään. Vittu litisi lakkaamatta. Bellen kiimaiset kiljahdukset kaikuivat linnassa. Hirviökin laski lastinsa Bellen sisään. Valkoista nestettä tulvi Bellen pillusta ulos hänen pakaroilleen ja reisilleen.

Tuona iltana Hirviö kysyi Belleltä, oliko hän onnellinen. ”Olen. Toivon vain, että voisin nähdä isäni. Minä kaipaan häntä niin kovin.” Hirviö näytti Bellelle taikapeilin. Peilistä Belle näki eksyneen isänsä, joka etsi kuumeisesti tytärtään. Kun Hirviö näki onnettoman ilmeen Bellen kasvoilla, hän päätti vapauttaa tytön, vaikka tämän päätöksen johdosta hän ei enää koskaan voisi olla ihminen. Ennen Bellen lähtöä Hirviö ojensi tytölle taikapeilin. ”Ota se mukaasi, niin voit aina katsella mennyttä ja muistaa minut.”

Sydän murtuneena Hirviö katseli, kun Belle ratsasti pois. Löydettyään isänsä metsästä, Belle toi hänet kotimökille, missä hän voisi hoivata isänsä jälleen terveeksi. Mutta pian heidän saavuttuaan pitkä, laiha mies koputti oveen. Se oli herra kammo. Hän oli tullut viemään Mauricen mielisairaalaan. Belle nousi puolustamaan isäänsä. Töppö oli vakuuttanut kyläläisille, että Maurice oli hullu, koska hän höperön tavoin oli riehunut kertoillen muka kaameasta hirviöstä.

Gaston kietoi kätensä Bellen ympärille ja alkoi hieroa tämän persettä. ”Minä voin selvittää tämän pienen väärinkäsityksen – jos suostut kosintaani. Sanot vain kyllä.” ”En koskaan! Isäni ei ole hullu. Voin todistaa sen!” Belle näytti heille taikapeilistä Hirviön. ”Ei hän ole ilkeä. Hän on hyvin kiltti ja hellä.” Raivostunut Gaston huusi: ”Tyttö on yhtä hullu kuin ukkeli! Tapetaan se hirviö.” Kyläläiset lähtivät rynnistämään kohti Hirviön linnaa.

Kyläläisten tapellessa lumottujen esineitten kanssa Gaston ajoi Hirviön linnan katolle. Hän löi Hirviötä, joka ei edes yrittänyt puolustautua. ”Nouse ylös! Vai oletko sinä liian kiltti pannaksesi vastaan?” ”Seis” kuului yhtäkkiä. Se oli Belle. Kun Hirviö näki Bellen, hän tarttui Gastonia kurkusta. Mutta hänen rakkautensa Belleä kohtaan oli tehnyt hänestä liian inhimillisen. Hän päästi Gastonin vapaaksi ja kääntyi Belleä kohti. Varoittamatta Gaston iski tikarin Hirviön selkään! Gaston astui askeleen taaksepäin – ja kompastui katolta alas varmaan kuolemaan.

Haavoittunut Hirviö tuupertui maahan. Tyttö juoksi hänen luokseen ja syleili häntä. ”Ei! Et saa kuolla! Minä rakastan sinua!” Yhtäkkiä maahan lankesi hohtava sade. Hitaasti Hirviö aukaisi silmänsä ja katseli hämmästyneenä kuinka hänen käpälänsä muuttuivat jälleen käsiksi. Hän ojensi ne tyttöä kohti. ”Belle, se olen minä!” Belle epäröi ja katsoi häntä silmiin. ”Se olet sinä!”

Hirviö oli muuttunut taas prinssiksi. Prinssi veti tytön lähelleen ja suuteli häntä. Sitten he katsoivat onnellisina kuinka kaikki esineet muuttuivat taas ihmisiksi. Tosi rakkaus oli lopulta murtanut taian, ja kaikki tanssivat ilosta.