Kirjailija

Anniina kuljetti sormenpäitään pitkin polvenkorkuisten saappaiden kirkuvanpunaista kiiltonahkapintaa. Pitkävartiset kengät olivat ylös asti ohuella narulla nyöritetyt, vaikka niissä olikin huomaamaton vetoketju riisumista varten. Saappaat päättyivät hätkähdyttävään viiden tuuman korkoon sekä terävään kärkeen. Niiden katselu kutkutti tyttöä, joka oli tullut pikkuputiikkiin etsimään itselleen rohkeampia vaatteita. "Mitäs luulet näistä saappaista pidettävän?" Anniina kysyi mietteissään. Hän sai seuralaiseltaan vastaukseksi naurahduksen. "Noita käyttäessäsi osa miehistä haluaisi ryömiä jalkojesi juureen nuolemaan saappaidesi kärkeä", ostosseurana ollut Karita kertoi ja jatkoi: "Toisille ne taas lähettävät signaalin, että olet huora, jonka kanssa voi mennä suoraan asiaan. Jarkko kuuluu jälkimmäiseen joukkoon. Ja tiedätkös, yöelämään lähtiessäsi et aina osaa sanoa, kumpaa vaihtoehtoa pitäisit houkuttelevampana..."

Anniina ei toden totta voinut ensitapaamisella arvata, että hän voisi ystävystyä Karitan kanssa. Kyseinen kuusi vuotta vanhempi nainen oli hyväksikäyttänyt Anniinaa yhdessä heidän yhteisen tuttunsa Jarkon kanssa. Karita ei ollut silloin osoittanut mitään ystävyyden merkkejä, päin vastoin. He kolme olivat kuitenkin tavanneet uudelleen, välillä seksin ja välillä muun seurustelun merkeissä. Saunan lauteilla Karita oli osoittautunut ihan mukavaksi ja halutessaan ymmärtäväiseksikin henkilöksi. Ainakin niinä hetkinä, kun tuhmaa vanhempaa naista ei ollut panettanut.

Sen tyyppisen ystävyyden syntyminen kahden kovin erilaisen ihmisen välille vaati jonkun yhteisen intressin. Karita edusti Anniinalle sellaista isosiskoa tai tuhmaa kaveria, jollaista hänellä ei koskaan ollut ollut. Sellaista kaveria, joka olisi ymmärtänyt Anniinaa ja kannustanut tätä olemaan muutakin kuin isin tyttö ja hyväkäytöksinen oppilas. Samoihin ominaisuuksiin Anniina oli alun perin ihastunut Jarkossakin. Jarkko oli ymmärtäväinen mies, joka hyväksyi nuoren ylioppilastytön sellaisena kuin tämä oli. Samalla Jarkko rohkaisi Anniinaa myös olemaan kaikkea sitä, mitä tämä salaa halusikin olla. Kuten alistuvainen lutka. Mitä nyt mies oli siinä sivussa kovin kiinnostunut kuulemaan Anniinan kosteasta vitusta ja käyttämään tätä mielivaltaisesti hyväkseen. Ehkei ollut siis kovin kummallista, että samat sivuseikat pätivät myös Karitaan.

Anniinasta oli tullut Karitan palvelustyttö. Pikku pillunnuolija, kuten Karita tapasi tätä ilkeä hymy huulillaan kutsua. Koko ajatuskin sai Anniinan häpeämään silmät päästään, mutta siitä oli tullut totta. Aluksi Karita oli tyytynyt nöyryyttämään 19-vuotiasta tyttöä vain Jarkon läsnä ollessa. Kun naiset olivat sitten alkaneet viettää aikaa keskenään, normaalisti ystävällisesti käyttäytyvä Karita oli alkanut vaatia Anniinalta palveluksia. Miten Anniina olisi silloin voinut yhtäkkiä kieltäytyä ja käyttäytyä aivan toisin kuin Jarkon ollessa paikalla?

Anniina muisti ikuisesti sen kerran, jolloin hän ei enää pystynyt pakenemaan totuutta. Naiset olivat olleet alusvaateostoksilla alennusmyyntien aikaan, jolloin vapaan sovituskopin löytäminen oli ollut vaikeaa. Kopin löydettyään he olivat eristäytyneet ohuen verhon taakse, ja Anniina oli alkanut sovittaa uusia liivejä ylleen. Ne olivat tukeneet hyvin tytön runsaita rintoja. Karita oli tarttunut yllättäen sovitettaviin liiveihin ja riistänyt ne Anniinalta. Anniina oli suojellut vaistomaisesti paljaita rintoja käsillään. "Mitä sä teet?" tyttö oli yrittänyt kysyä, vaikka hän oli jo arvannut pelätä pahinta. "Nuole mua", Karita oli käskenyt. Pidempi, mutta hoikkarakenteisempi nainen oli nostanut minihameensa helmaa paljastaen mustat stringinsä. Kun Anniina oli yrittänyt vastustella, Karita oli muistuttanut nuorempaa tyttöä, ettei heidän kannattaisi riidellä asiasta tavaratalossa kaikkien kuullen. Karita oli vakuuttanut, että hän halusi vain tuntea tytön kielen nopeasti sisällään.

Anniina oli karahtanut aivan punaiseksi, muttei hän ollut kyennyt keksimään syytä kieltäytyä vaatimuksesta. Ei sen jälkeen, mitä kaikkea Karita oli yhdessä Jarkon kanssa hänelle tehnyt. "Okei, mutta nopeasti sitten", äärimmäisen kiusaantunut tyttö oli myöntynyt ja istahtanut sovituskopin tuolille. Olisihan Anniinan pitänyt arvata, ettei hän niin helpolla selvinnyt. Kun Karita oli päässyt vauhtiin, julkea nainen oli uponnut syvälle rooliinsa. Karita oli painanut suuseksiä antavan Anniinan pään kiinni sovituskopin takaseinään. Vanhempi nainen oli alkanut hieroa lantiotaan tyttöä vasten kuin olisi nussinut tytön suuta. "Hyvä lutka, mä oon kaivannut tätä koko päivän", Karita oli sihissyt yläosattomalle tytölle ja jatkanut: "Ajattele, mitä naapurikopin teinityttö ajattelisi, jos tietäisi, mitä täällä tapahtuu? Tai se happaman oloinen myyjätär? Kuvittele, jos jokin ohikulkija vahingossa repäisisi auki sovituskopin verhon. Se huudahtaisi hämmästyksissään, ja koko myymälän väki kääntyisi katsomaan ja näkisi, miten lesbolutka nuolee halukkaiden pillua..." Samanlaisia hävyttömyyksiä oli riittänyt aina Karitan nopeaan laukeamiseen asti. Onneksi se ei ollut tapahtunut kovin äänekkäästi, koska Karita ei halunnut itsekään jäädä kiinni itse teosta. Silti Anniinalle oli selvää, että nöyryyttävän kokemuksen jälkeen ei paluuta entiseen enää ollut.

Vaikka Anniina joutuikin luopumaan askel askeleelta viattomuuden rippeistään, hän säilyi yhä sisimmässään heterona. Sitä saattoi olla vaikea selittää ihmisille, jotka eivät ymmärtäneet, mitä hänen mielessään liikkui. Anniina piti miehistä. Kyse ei ollut pelkästään miesten kehoista ja heidän ihanista kyrvistään, vaan myös heidän persoonistaan. Toki Anniina pystyi näkemään naiset, Karitankin, kauniina ja eroottisina, mutta naiset eivät itsessään kiihottaneet tai kiinnostaneet häntä kuten miehet. Oli aivan eri asia, että alistuminen ja siihen liittyvä häpeä kiihotti Anniinaa alistajan sukupuolesta riippumatta. Vaikka Karita tekikin omaa käännytystyötään, Jarkko säilyi Anniinalle yhtä tärkeänä kuin ennenkin. Mikään ei voittanut Anniinan mielessä sitä tunnetta, kun mies teki tytöstä kyrvällään oman lutkansa. Silloin Anniina pystyi nauttimaan itsekin eniten omasta kehostaan. Jarkko oli toki myös hyvä kuuntelija ja ymmärtäjä.



Kenties juuri Anniinan sisäisen vakaumuksen järkkymättömyys teki Karitasta mustasukkaisen ja sai tämän ylittämään itsensä. Kolmikko oli kävelemässä rauhallisena kesäiltana Keskuspuiston halki. He olivat olleet piknikillä muiden seurueiden kanssa laaksossa. Anniina ei ollut nauttinut alkoholia, koska hän oli aikeissa ajaa autolla kotiinsa, mutta Jarkko ja Karita olivat nauttineet viinejä senkin edestä. Jarkko ei tarvinnut alkoholin rohkaisua uskaltaakseen käyttäytyä estoitta, mutta viini oli saanut hänetkin hilpeälle tuulelle. 30-vuotias mies oli suudellut vuoronperään kumpaakin naisseuralaistaan ja lepuuttanut käsiään näiden reisillä. Katkaistuihin farkkuihin pukeutuneelle Karitalle se oli sopinut mainiosti. Vanhempi nainen oli levittänyt aavistuksen jalkojaan kuin toivottaen miehen tervetulleeksi jatkotutkimuksille. Anniina oli sen sijaan kiusaantunut julkisella paikalla tapahtuvasta lähentelystä, koska hänestä tuntui siltä, kuin kaikki olisivat salaa vilkuilleet äänekkään seurueen suuntaan. Kun humaltuva mies oli yrittänyt työntää kättään housunkauluksesta sisään, oli Anniinan lopulta ollut pakko torjua Jarkko melko suorasukaisesti. Onneksi torjunta herätti vain naurua muussa seurueessa.

Illan viilentyessä seurueen jutut muuttuivat seksuaalisväritteisiksi. Karita varsinkin muisteli mielellään kaikkia niitä kertoja, jolloin seurueen nuorin oli joutunut nöyrtymään. Nainen muisti korostaa, miten paljon Anniina oli niistä nauttinut. Jarkko suhtautui juttuihin iloisin mielin eikä halunnut huomata vanhemman naisen mahdollista piikittelyä. Anniina tajusi yllättäen, että tapahtumien muistelu sai hänet kostumaan. Se oli toki hävettävää, mutta ehkei sen sittenkään olisi pitänyt tulla yllätyksenä. Ei enää. Sellainenhan hän oli.

Kun he lähtivät paluumatkalle ja Jarkko alkoi jälleen lähennellä naisystäviään, Anniina painautui kiinni miehen kylkeen. Tyttö kietoi kätensä miehen vyötärön ympäri. "Ollaan ihan näin", Anniina sanoi ja hymyili itsekseen tuntiessaan miehen puristavan hänen pakaraansa. Hetken kuluttua Anniina kuiskasi tälle hiljaa: "Mä kaipaisin sun kyrpää." Vieno pyyntö sai hilpeällä tuulella olevan miehen ilahtumaan ja naurahtamaan. "Vai sellaista tyttö kaipaisi!" mies lausahti hieman turhan kovaäänisesti ja jatkoi virnistäen: "Mikäs nyt on, kun lutkalle ei parru kelvannut silloin aikaisemmin?" Mies pysähtyi painamaan pusun tytön huulille ja totesi sitten pahoitellen: "Ei kuule taida tästä sonnista olla siihen tänään. Sun täytyy tulla huomenna aamulla... ööh... tai siis iltapäivällä takaisin." Karita kuuli vastauksen ja kääntyi hihittämään. "Malta nyt vielä vähän odottaa", vanhempi nainen sanoi nuoremmalleen.

Seuraavan toiletin kohdalla oli pysähdyttävä, koska Karitan oli päästävä pissalle. Jarkko käytti tauon hyväkseen ja painoi Anniinan selän toiletin vihreää metallipintaa vasten. "Säkös kaipaisit jotain jäykkää sisällesi?" mies härnäsi. Miehen katse ja määrätietoiset otteet saivat Anniinan kääntämään päänsä. Puna levisi tytön poskipäihin. "Kyllä", Anniina myönsi. Juuri sitä tyttö halusi. Jarkko puristi kädellään tytön jalkoväliä housujen päältä ja kysyi: "Ja olisit valmis tekemään mitä tahansa?" Kiusoitteleva kysymys jäi ilman suoraa vastausta, vaikka Anniinan tihentyvä hengitys ja vääntelehtiminen puhuivat omaa kieltään. Se ei riittänyt miehelle. Jarkko käänsi Anniinan kasvot takaisin itseensä päin. "Kerro, mikä sä olet ja miten sua pitää kohdella", mies vaati.

Anniina tunsi ihonsa menevän kananlihalle. Hän tiesi, ettei tilanteesta ollut ulospääsyä. Onneksi sentään Karita ei ollut seuraamassa häpeällistä tilannetta... Anniina nielaisi ja eläytyi siihen räävittömän lutkan rooliinsa, jonka Jarkko ja Karita olivat hänelle opettaneet. "Mä oon sun narttu", tyttö vastasi, "Mulla saa leikkiä. Mä tykkään siitä, kun mulle näytetään mun paikka ja kun mä saan olla helppo tahdoton lutka. Lutka haluaa vain, että sen pillua huomioidaan." Vaikka Anniina oli aloittanut vastauksen vakaalla äänellä, hänen äänensä oli vaimentunut kuiskaukseksi viimeisten sanojen kohdalla. Jarkko virnisti eikä halunnut kiusata enempää. "Mä tiedän sopivan syrjäisen paikan läheisillä kallioilla. Mennäänkö sinne?" mies ehdotti. Anniina sai nyökättyä vastaukseksi.

Kallionrinteessä oleva syvennys oli puskien ja metsikön peittämä kävelytieltä päin, mutta yläpuolelta sinne oli avoin näkyvyys. Paljastumisen riski oli siis olemassa, mikäli jokin nuorisojoukko olisi kiivennyt katselemaan auringonlaskua. Anniinakaan ei halunnut enää asiasta huolehtia. Kun he olivat päässeet perille, Jarkko alkoi muitta mutkitta suudella ja kähmiä Anniinaa. Mies avasi kopeloiden tytön housut ja ujutti kätensä tämän pilluun. Anniina oli leikissä mukana painautuen Jarkkoa vasten ja tunnustellen miehen erektiota kädellään. Jarkko veti Anniinan housuja alemmaksi ja alkoi koukistella sormiaan tytön märässä pillussa. Käsittely sai Anniinan kiemurtelemaan ja puristamaan jalkansa yhteen, mutta Jarkko ei onneksi luovuttanut. Anniinan tottuessa miehen otteisiin tyttö antautui nautinnolle ja levitti haaransa uudelleen.

"Hitto sä oot märkänä", hiprakkainen Jarkko ähkäisi pumpatessaan sormiaan tytön valuvassa pillussa. "Seiso leveämmässä haara-asennossa ja levitä käsilläsi takamustasi", Jarkko kehotti. Kehotus sai niin hassun virallisen sävyn, että koko lausahdus taisi tulla vanhasta tottumuksesta. Asento pakotti Anniinan nojaamaan etukenoon, ja tuttu puna levisi tytön kasvoille hänen kuullessaan Karitan saapuvan sopivasti paikalle. "En tainnut missata mitään", vanhempi nainen totesi virnistäen. Jarkko kiersi tytön sivulle ja taputti kädellään tämän takapuolta. "Katso nyt, miten suloinen pimppi meidän orjattarella on ja miten se sitä oikein tyrkyttää..." mies selosti levittäen sormillaan Anniinan häpyä. Anniina oli jälleen kuolla häpeästä. Häntä esiteltiin kuin silkkaa lihanpalaa, muttei hän silti liikahtanut asennostaan. Ehkä hän nöyrästi käyttäytymällä saisi nopeimmin kyrpää...

Jotain oli tekeillä. Anniina kuuli hänen turmeltuneiden ystäviensä supisevan keskenään hänen selkänsä takana. Anniina tarrasi yhteen ajatukseen pysyäkseen rauhallisena. Jarkko oli paikalla. 30-vuotias mies pitäisi hänestä huolen. Jos hän vain yrittäisi rentoutua ja luovuttaa kehonsa tälle, niin mies vielä palkitsisi hänet. Siihen mielentilaan ei ollut aivan helppo päästä. Anniina yritti tarttua kiinni ajatuksista, jotka vahvistaisivat häntä. Lutka. Hän oli nautinnonhaluinen pikkulutka, joka nauttii siitä kun saa antaa periksi ja luovuttaa itsensä toiselle. Jarkko tietäisi mitä lutka kaipaa...

Ajatusten kohteena oleva mies palasi Anniinan eteen ja asetti kätensä tytön poskille. Jarkko katsoi Anniinaa silmiin ja kysyi: "Luotathan minuun?" Ele rauhoitti tytön oloa ja tämä vastasi luottavansa. Karitan askeleiden äänet herkistivät Anniinan aistit äärimmilleen. "Levitä häpyäsi sormilla", Jarkko kehotti rauhoittamalleen tytölle. Se pakotti Anniinan osallistumaan omaan häpäisyynsä ja tarjosi Karitalle mahdollisimman helpon pääsyn Anniinan pillulle. Juuri sitä Karita kaipasikin. Kohta Anniina tunsi jotain jäykkää ja paksua asetettavan hänen reiälleen. Sen tunkeutumiskulma oli ensin väärä, mutta hetken kuluttua Karita sai joustavan esineen kärjen työntymään tytön sisään. "Arvaas mikä tämä on?" Karita kysyi. Anniina veti henkeä ja yritti pysyä rauhallisena. Hän vastasi: "Se on jonkin tyyppinen dildo."

Jarkko hymyili ja nyökkäsi. "Kunpa voisitkin nähdä sen", mies sanoi ja tarttui tiukemmin etukenossa olevaan tyttöön. Jarkon ääni karhentui hänen selittäessään: "Se on kaksipäinen dildo. Panovyön puutteessa Karita sulloi sen farkkuihinsa vessassa käydessään. Sen pienempi pää on Karitan sisässä, ja sen isompi pää työntyy esiin hänen napitetun farkkujensa sepaluksesta tosi rivon näköisesti. Karita lupasi antaa sulle sellaisen panon, minkä vain toinen nainen osaa lutkalle antaa."

Ei! Se ei saanut olla totta! Anniinan silmät laajentuivat hämmennyksestä ja orastavasta pakokauhusta. Siitä kauhusta Jarkko teki välittömästi lopun tiukentamalla otettaan. "Saat kyllä sen nainnin, jota olit vailla", mies lupasi ja vakuutti: "Rakastat vielä sitä. Ole vain meidän yhteinen lutka." Anniina tunsi Karitan liikkuvan takanaan. Dildon pää kiemurteli hänen vittunsa suulla. Oikean asennon löytäminen tunnottomalla tekokyrvällä kesti aikansa, kunnes se osui lopulta kohdalleen ja työntyi liukkaaseen kanavaan koko pituudellaan. Nautinto ja venymisestä aiheutuva pieni kipu sulautuivat yhteen saumattomasti. Anniinan suu avautui äänettömään huutoon, ja tytön raollaan olevat silmäluomet värisivät. Oli kuin tyttö olisi menettänyt neitsyytensä uudelleen, osaamatta sanoa pitikö hän uusista tuntemuksista vai ei. Anniinan kädet puristivat Jarkon paidan rinnusta kuin apua anellen.

Sisään päässyt Karita kietoi kätensä etukumarassa olevan Anniinan vyötärön ympäri. Huomasi, ettei hänellä ollut kokemusta tällaisesta yhdynnästä, mutta sen puutteen Karita korvasi kieroutuneella innolla. Hän vetäytyi hieman taaksepäin ja työntyi takaisin sisään. Liike jäi melko lyhyeksi, sillä Karita pelkäsi lipsahtavansa ulos Anniinan sisästä. Anniina tunsi vanhemman naisen alkoholintuoksuisen hengityksen niskassaan. "Just noin, ota se kokonaan vastaan", Karita maanitteli ja kertoi: "Helvetti, tän lelun toinen pää liikkuu mun vitussani. Mä aion vielä ottaa selvää, voinko mä laueta pelkästään nussimalla sua. Voinko mä raiskata sun lutkan vittusi tällä tekokyrvälläni..."

Karita alkoi ynähdellä ponnistustensa tahtiin nussiessaan tyttöä kasvavalla innolla. Ylikokoinen tekokyrpä työntyi sisään ja ulos kerta toisensa jälkeen. Se lähes sattui, ja Anniina arvasi muistavansa saamansa kohtelun vielä seuraavana aamunakin. Anniina avasi silmänsä muttei ollut aluksi nähdä eteensä. Pikkuhiljaa hänen katseensa kohdistui itseään kiinni pitelevään Jarkkoon.

"Anna kieltä", Jarkko käski kumartuen edemmäksi. Kuin vailla omaa tahtoa Anniina vastasi miehen kielisuudelmaan. Se vei välittömät ajatukset pois siitä, mitä hänelle tapahtui. Häntä ei enää nussinut Karita, vaan häntä _nussittiin_. Se oli häpeällistä, se oli luonnotonta... mutta myös kiihottavaa.

Karitan kädet siirtyivät ylemmäksi pitkin Anniinan vatsaa ja jäivät puristelemaan tämän rintoja. Vanhemman naisen sormet koittivat etsiä ja nipistellä tytön nännejä rintaliivin lävitse. Karitan hengitys alkoi muuttua huohottavaksi rasituksesta, eikä Anniinakaan ollut saada vedettyä henkeä suudellessaan miestä. Jarkko vangitsi tytön kielenkärjen huuliensa väliin ja alkoi imeä sitä. Se kaikki oli Anniinalle liikaa. Tyttö tunsi koko kehonsa alkavan kihelmöidä. Tähdet alkoivat vilistää hänen silmissään. Hän tajusi nauttivansa siitä, mitä hänelle tehtiin, välittämättä sen kieroutuneisuudesta.

Karitan ynähdykset saivat terävämmän sävyn: "Oih! Oih! Nussi mua takaisin! Nussi huora mua takaisin vitullasi!" Anniina oli todella alkanut liikkua ja vastata työntöihin. Pieni varpaille nousu sai aikaan myös sen, että Karitan oli helpompi työntyä panopuunsa sisään. Kun Anniina alkoi väristä, Jarkko lopetti lopulta kiduttavan kielisuudelman ja tyttö pääsi haukkomaan henkeä. "Nai mua", Anniina aneli henkeä saatuaan. Himo ja lähestyvä orgasmi saivat tytön kaikkia hänelle toisteltuja likaisia ilmaisuja. "Nai mua lujempaa, raiskaa mut, pane mut paksuksi sillä kalulla", Anniina voihki ääneen ja jatkoi: "Mä haluan olla teidän nussittava pikkuhuora... Mmmh, se on niin iso, se on niin ihanan iso! Älä lopeta, pane mua lisää, anna mulle kunnolla sitä kyrpää!"

Mutta kaiken keskellä oleva, naiset toisiinsa yhdistävä kaksipäinen tekokyrpä oli tunteeton. Jäykkänä, muuttumattomana se teki vain tehtävänsä silloinkin, kun naaraat sen kummassakin päässä sykkivät ja laukesivat huutaen nautintoaan äänekkäästi. Sillä sehän oli pelkkä työkalu, pelkkä väline, jolla Karita otti narttunsa omakseen.