Yöuimari

Hieman myöhään se lauantaina meni, ilta-uintimme. Vaimo innostui katsomaan televisiosta Ähläm sählämiä. Nuorilla suomalaisnaisilla teetettiin studiossa hauskoja tapakulttuurin testejä, joita somaliraati arvioi.

Oli oltu koko päivä ulkona, vadelmia poimittu sähkölinjalta jonkinmoisella menestyksellä. Sekin viivytti, ei enää ollut niin hirveä hinku lähteä.

Onneksemme se kuitenkin kääntyi. Ilta oli pimentynyt, kuu noussut taivaanrannalle. Ei se enää aivan täysi ollut, mutta ei paljon muutakaan. Hehkui lämpimän keltaisena, matalalla.

Ja ranta oli tyhjä. Se ei ole varsinainen uimaranta, vaan virallisesti uimapaikka, kaupunkialueella. Tai oikeastaan tämä on lähiö, puutarhamainen, kerrostaloja siellä täällä.

Kun ketään muita ei ollut ja ranta jäi varjoon katulyhdyiltä, uimme alasti. Se ei ole vaimolle aina ihan itsestäänselvyys, pimeässäkään, mutta nyt hän ei epäröinyt.

Voi kuinka lämmintä, maitoista tämä vesi, vaimo ihasteli. Kuusta puhumattakaan.

Sitten tuli parkkipaikalle auto, sammutti valonsa.

Vaimo hätääntyi, ehkä enemmänkin tavan vuoksi. Vaatekorissa oli kännykkä, ei sentään lompakkoa. Ei tänne kukaan niissä aikeissa tule, sanoin, pimeään rantaan. Uimareita ne on niin kuin mekin.

Niin kuin oli. Yksi uimari veteen kahlasi, ja vaimo rauhoittui. Uitiin edelleen edes takaisin rannan suuntaisesti. Vesi oli todella lämmintä, lämpimämpää kuin ilma. Ei tehnyt mieli heti pois sen kuutamonkaan takia.

Uimari oli mies, keski-ikäinen, sen verran erotti, kun uidessa ohitettiin. Pari sanaa sanottiin toinen toisillemme. Se oli vähän kuin maalla, jossa tuntemattomia kuuluu tervehtiä.

Jotenkin samaan rytmiin se uinti meni ja yhtä aikaa noustiin vedestä. Mieskin oli alasti. Sen huomasi, vaikka kuun hämyssä ei tarkkaan nähnyt. Ihan tarkistaa piti. Kyllä.

Jäätiin vesirajaan juttelemaan. Vedestä tietenkin puhuttiin, kesän lämpimistä säistä, kuutamouinnista yleensä. “Tyttö kuunsillalta“, mies sanoi, kysyi oliko se jokin vanha elokuva. Emme mekään tarkkaan tienneet. Tauno Palo siinä taisi näytellä, vaimo arveli. Kukapa muu.

Liana Kaarina kumminkin meni uimaan elokuvassa “Kuu on vaarallinen“, mies sanoi. Siitä tuli suomalaisen filmin eroottisin kohtaus, hän jatkoi, ja vaimo sanoi asian ehkä niin olevan.

Romanttista, kun voi uida alasti, mies jatkoi, sanoi sen vaimolle. Hän oli vanhempaa ikäpolvea, ehkä lähempänä viittä kuin neljää vuosikymmentä. Siksi vaimokaan ei ujostellut. Mies liikehti rauhallisesti, puhui kohteliaalla, matalalla äänellä. Oli erikoista, villin poikamaista seistä siinä julkisella rannalla kikkelit paljaina. Se tuntui pistelynä selkäpiissä, hurinana vatsanpohjassa. Totta puhuen, sen verran päästin paisumaan, että olo tuntui miehekkäältä.

Oli siirrytty pukeutumaan. Mies kopin toisella seinustalla, me toisella.

Kiva olisi vielä jatkaa juttua, mies sanoi. Hän ei asu kovin kaukana, on yksin kotona. Kun tuo kuukin valvottaa, häntä ainakin.

Vaimo sanoi, ettei oikein tiedä, mutta minusta ehdotus oli hyvä. Lauantai-ilta. Kyllä niitä syksyllä vielä ehtii kotonakin viettää. Niin vaimo suostui.

Mies asui rivitalossa, päätyasunnossa, esittäytyi Kemppaiseksi. Se on myös eläinlaji, mies jatkoi, nivelkärsäinen. Sitä emme tienneet, eikä mieskään, ennen kuin joku luonnontiedon lehtori oli kertonut tuodessaan autonsa korjattavaksi. Kemppainen oli korjaamon esimies, mutta ei minun merkissäni. Valitettavasti, hän sanoi.

Valoja ei pantu kuin yhteen keittiön lamppuun. Sen valossa mies kaatoi meille konjakit, kertoi vaimonsa olevan tyttären perheen luona. Oli ollut keskiviikosta saakka.

Siirryttiin maistelemaan jalojuomaa olohuoneen puolelle, katsomaan ikkunasta kuutamoa. Se valaisi jylhästi puutarhaa. Juteltiin, ja mies haki vielä toisetkin.

Oltaisiinko niin kuin rannalla äsken, mies ehdotti tultuaan. Jotenkin varovasti se tuli, tunnustellen, ja vaimo sai yskänkohtauksen, kakisteli kurkkua lasi kädessään, toinen käsi suun edessä.

Ai miten, vaimo sai sanottua.

Alasti, mies vastasi viattomalla äänellä. Oli viehättävää, kun uitte siellä ilman rihman kiertämää, hyväksyitte mukaan hänetkin. Se sykähdytti, tuli lämmin tunne.

Jaa, vaimo sanoi, vilkaisi minuun.

Olihan se mukava tunne, ajattelin. Miksei sen voisi kokea uudelleen.

Yritin pukea sen sanoiksi, olla vakuuttava, ja vaimo vaihtoi hermostuneesti jalkaa, katsoi silmät suurina. Ne välähtivät kysyvinä.

Pelottiko sinua siellä, mies kysyi, ja vaimo vastasi, että ei. Pelottaako nyt, mies jatkoi matalalla äänellä, ja vaimo jatkoi, että ei, ei tietenkään.

Voitaisiinhan me kokeilla, sanoin ja vein käteni varovasti vaimon hameen vetoketjulle. Olin itse myyty ajatukselle. Leikkiä se vaan olisi, sanoin. Kuun valossa.

Vaimo naurahti ja työnsi käteni pois. Oletteko te ihan tosissanne, hän kysyi.

Ollaan, mies sanoi. Olisi ainutkertainen hetki.

Vaimo naurahti taas, vei kätensä taakse, hameen napille. Ollaan sitten, hän sanoi. Mutta kaikki, tasapuolisesti.

Niin riisuuduimme, seisoimme jälleen matolla kuun valossa, konjakkilasit käsissä. Kenellä sitä vielä oli, minulla ainakin. Tunsin kuinka se lämmitti.

Kiva tavata tuommoinen pariskunta, mies sanoi. Tyttö kuunsillalta.

Kuu voi olla vaarallinen, vaimo naurahti, käänsi päänsä minuun ja hymyili. Olin vienyt käteni vaimon uumalle, eikä vaimo torjunut sitä, päinvastoin, nosti oman kätensä sen päälle.

Silmä oli tottunut hämärään ja näin selvästi miehen kasvot. Hän seurasi kättäni vaimon uumalla. Miehellä oli avoin, ystävällinen olemus. Vartalo oli tanakka, rinta karvainen. Mies oli minua lyhyempi, jäntevän, urheilullisen oloinen. Vatsan alla jöpötti lyhyt mulkuntöpö, paksu tupelo, juuressaan siemenpussit.

Hah, minulta pääsi ja kiersin toisenkin käteni vaimon ympärille, rintojen alle, ja nostin niitä kuin tyrkylle. Vaimolta pääsi kirahdus.

Näyttää hyvältä, mies nyökkäsi. Varmaan tuntuukin. Ja eihän siinä mitään pahaa ole.

Ei minunkaan mielestäni. Rannan tunnot olivat palanneet, sama huikea hurina. Mitäs hätää tässä, miehen asunnossa, luottamuksen hengessä. Tiesin mitä mies tahtoi, ja likistelin rohkeammin vaimon rintoja. Vaimo työnsi käsiäni pois, ja leikkimielisesti lukitsin ne hänen selkänsä taakse.

Olihan se tietynlainen ele, vaikka en sitä sellaiseksi tarkoittanut. Vai tarkoitinko? Mies käännähti oitis vaimon eteen ja vei kätensä tämän kaulalle.

Jähmetyimme kaikki. Minä olin varmaan yhtä hämmästynyt kuin vaimokin. Mies piti käsiään vaimon kaulalla, laski ne sitten hitaasti valumaan harteille, rinnoille. Vaimo jäykistyi taas, yritti rimpuilla käsiään irti. Ei ihan tosissaan kuitenkaan.

Ei, hän sanoi vaimeasti.

Mitä ei, mies sanoi pehmeästi. Eihän tämä satu. Sattuuko?

Ei, vaimo sanoi uudelleen, vielä vaimeammin. Hän oli lakannut rimpuilemasta, mutta oli yhä jäykkänä kuin suolapatsas. Miehen kädet olivat laskeutuneet hänen kupeilleen.

Ne viipyivät siellä pitkään. Sitten mies nosti kätensä taas vaimon kaulalle, katsoi tätä silmiin ja työnsi sormet syvälle hiuksiin.

Sinä olet niin syötävän kaunis, mies sanoi, ja vaimo äännähti. Hän oli liikkumaton, mutta ei enää jäykkä, nojasi selkäänsä minuun koko painollaan.

Mies yritti suudella, ja vaimo väisti, jähmettyi uudelleen. Toista yritystä vaimo ei väistänyt, vaan antoi miehelle suuta, vastasi pian itsekin.

Pidin edelleen vaimon käsiä selän takana, ja hän antoi niiden olla. Avustan, otan pois vastuun, ajattelin. Veri kohisi suonissa. Adrenaliini siellä virtasi. Testosteronipumppu oli lähtenyt käyntiin. Olin yhtä tahdoton kun tahtova, lumottu.

Mies oli vienyt huulensa vaimon kaulalle, kätensä tämän lanteille, ja tunsin kuinka vaimo hengitti nopeasti ja syvään. Hän nojasi minuun, värisi ja kiemurteli. Mies imi kaulaa, kädet seikkailivat. Toisen kätensä mies oli kiertänyt vaimon ympärille, väliimme, toinen hamuili reisien väliin.

Vaimo oli jännittänyt ruumiinsa, yritti nykiä käsiään irti, taittua kumaraan. En päästänyt. Sitten vaimo päästi korahtelevan kurkkuäänen, antoi periksi ja levitti jalkansa. Mies haroi röyhkeästi karvakumpua. Oli vienyt sinne koko leveän kämmenensä.

Anna vaan hyväillä häpyä, kuiskasin vaimon korvaan. Miehen elin seisoi jäykkänä ja vaativana.

Niin seisoi minullakin. Olin tempautunut viettelyyn ja autoin parhaani mukaan pitämällä vaimoa kiinni käsivarsista. Vaimon lantio nytkähteli, miehen käsivarsi tuntui lämpimältä, lujalta välissämme. Ote piti.

Mies katsoi meitä kiiluvilla silmillään. Hän haluaa jalkojen väliin, mies kuiskasi.

Se herätti minut. Vaimokin hätkähti, käänsi kasvonsa minuun. Hänen silmänsä olivat apposen auki, ilme lasittunut, kaunhistunut. Viekää te, minä vikisen, hän näytti sanovan. Mies kouri esteettä hänen haarojaan.

Olimme antaneet miehen kiihottua. Olin sitä halunnut, syttynyt itsekin. Vaimo välissämme oli kuuma kuin kekäle.

Mies katsoi minua silmiin, ja tunsin kylmiä väreitä.

Hän on pelkkää kyrpää, mies sihisi hampaiden välistä. Niskasta alaspäin. Ei ole saanut viikkoon.

Vaimo voihkaisi ja alkoi taas nytkyttää alapäätään miehen kättä vasten. Päästin kädet irti, ja vaimo kietoi ne miehen ympärille.

Yksissä tuumin ohjasimme vaimon makuuhuoneeseen. Mies talutti toisesta kädestä, minä toisesta. Tuttuun tapaansa vaimo siirsi päiväpeiton sivuun sängyn päältä.

Minulla ei ole kondomeja, mies murahti kysyvänä, otsa kurtussa. Hän seisoi sängyn vierellä ja hypisteli esinahkaansa, veteli sitä edestakaisin. Vaimo oli istahtanut sievästi sängylle, vetänyt jalat alleen.

Kumeillahan me ehkäistään, sanoin. Mutta niitä ei ole mukana, jatkoin pettyneenä, hyvin pettyneenä, suoraan sanoen. Jotenkin siinä järki kulki. Mikäs aika meillä on, kysyin vaimolta.

Kuukautiset voi alkaa milloin tahansa, vaimo vastasi ja katsoi minuun. Tuli hiljaista. Mies seisoi odottavana kärsä sojossa.

Olisiko vaaraton jakso, kysyin.

Olisi, vaimo vastasi. Kyllä häneen voi tulla.

Se oli kuin sähköisku, potku munille, lopullinen lupa miehelle nauttia perheonnesta.

Sitä sanaa mies käytti. Hän tulee sitten, mies havahtui. Nauttisi perheonnesta.

Ethän sitten ole mustissasi, mies kysyi minulta. Hän oli polvillaan vaimon reisien välissä. Vaimo oli vetänyt jalkansa koukkuun, nostanut tukkansa ylös tyynylle.

En, sanoin. Olin niin kiihdyksissäni, että tärisin. Pursuin raakaa halua minäkin, naittamisen halua.

Käytä vaan reilusti munaa, ähkäisin ja polvistuin sängyn viereen. Tuntui, että polvet eivät kannattaisi.

Mies oli työntynyt vaimooni, vaimo auttanut hänet sisään, myötäili lantiollaan. Heti alkoi lotista, niin märkä vaimo oli. Vaimokin sen huomasi, vilkaisi minuun, ulahti tukahdetusti ja käänsi päänsä sivuun.

Mies oli painanut huulensa vaimon kaulaan, imi ja ähelsi. Puree merkin, tajusin, ja näin kuinka se vaikutti vaimoon. Hän oli nostanut jalat ylös, lantion tukevasti miestä vasten. Mies oli köyristynyt hänen päälleen, levittänyt julkeasti jalkansa. Takapuoli vatkasi kuin viimeistä päivää. Kuunvalo sattui sängyn jalkopäähän, ja näin kuinka miehen lihakset löystyivät ja pingottuivat, varpaat hakivat tarmokkaasti patjasta tukea.

Se näytti oikein asialliselta, korskealta.

Kemppainen on kärsäkkäitä, mielessä välähti. Pistää säälittä kuin peto. Kuin verhon takaa kuulin, kuinka vaimo huusi. Mieskin päästeli eläimellisiä ölähdyksiä, ja tajusin, että hän siementää. Sitä tuntui tulevan ja tulevan, kunnes pakaroiden jytkytys raukesi ja selän kyyry asento lientyi. Mies laskeutui koko painollaan vaimon päälle, vei sormet tämän tukkaan ja haki huohottaen suuta. Vako litisi miehen liikahdellessa jälkitunnoissaan.

Vaimo räpytteli silmiään ja katsoi minuun hämmentyneenä. Tartuin häntä kädestä. Tätähän me haluttiin, sanoin hellästi. Eikö niin? Vaimo puristi takaisin.

Halumiehiä sanoi olevansa Kemppainenkin, arvostavansa viettiä. Kun kerran miehellä tämmöinen on, mikä naiselta puuttuu. Ja päinvastoin. Hakevat toisiaan, karvainen paikka karvaista, haha.

Nyt tulvehtii, vaimo hätääntyi, hamusi tyynyn alustaa ja käski etsimään talouspaperia. Jostakin sitä löytyi ensitupoksi, kun mies vetäytyi, mutta pian se korvattiin toisella, eläväisemmällä tulpalla.

Tehdään siemenvala, Kemppainen esitti. Se tarkoitti, että antaisimme siittiöiden sekoittua samassa emättimessä. Ja tottahan minä sen halusin tuntea, toisen virittämänä. Kirnusin.

Vaimo hoki rakasta ja oi, oi.

Kemppainen tuijotti vierestä, kehui kuinka tämä tyttö ei pelkää itseään, osaa puristaa rypäleestä mehut.

Tunsin kuinka vaimo puristi, imi ja höyläsi. Minullakin tuntui olevan kahden miehen kyvyt.

Miltä tuntuu vaimoinen paikka, kun toinen mies on sen liukastanut, Kemppainen virnuili ja katsoi häpeämättömän uteliaana laukeamiseni.

Kemppainen halusi antaa vaimolle vielä suuseksiä, imi tämän tärisevään, vaikeroivaan jäähdyttelyorgasmiin. Sitten vaimo ei enää jaksanut. Emme mekään, vaikka kerran vielä käytti Kemppainen lemmenelintään vaimossa. Hän ujutti sen takaapäin, pyllyn alta, mutta siihen he nykertyivät, lusikka-asentoon. Itse valvoin vielä ja seurasin, kuinka kuu kallistui vaivihkaa läntiselle taivaanrannalle. Ajattelin, että olisipa tämä totta. Lukijakin varmaan huomasi, missä kohtaa lipsui fantasian puolelle.