Kirjastossako muka tylsää?

"Katselin yhä kiihottuneempana, miten mies alkoi riisuuntua. Hän veti pois päällyspaitansa, jonka alta paljastui jäntevä, lihaksikas ylävartalo. Kuunvalon himmeässä hohteessa se oli kerrassaan upean näköinen. Kokematon teinitytön pilluni kostui aivan märäksi silmäillessäni sitä. Mies hymyili minulle ja alkoi sitten riisua housujaan. Pienet alushousut pullottivat näyttävästi, kun hän veti päällyshousut jaloistaan. Kalu hänen housuissaan näytti niin isolta, kovalta ja paksulta, että minua melkein pelotti. Mahtuisiko tuo mahtimulkku edes läpikotaisin kostuneeseen nuoreen tussuuni?"

Erittäin hyvä tarina. Kullini seisoo jäykkänä, kun luen sitä. Onneksi tämä kirjaston Internet-selailuun tarkoitettu tietokone on täällä sivuhuoneessa, niin että kukaan ei näe, miten käytän sitä seksinovellipalstan lukemiseen. Tämän juuri lukemani tarinan kirjoittajan nimimerkki on "Sexygirl". Ovi on kiinni eikä atk-huoneessa ole muita. Minun jälkeeni seuraavan ajan on varannut pari nuorempaa teini-ikäistä tyttöä, jotka eivät vielä ole paikalla. Työnnän käteni housuihini ja tartun tiukasti kiinni kovana seisovaan kulliini. Alan hivellä sitä ensin hiukan hellemmin, sitten rivakammin, edelleen netistä Sexygirlin kirjoittamaa tarinaa lukien.

Luen tarinaa innokkaasti ja runkkaan samalla paisunutta kaluani. Olisipa upeata päästä panemaan oikein kunnolla sitä nuorta, kiimaista pikkupillua, joka on kirjoittanut nettiin rivon fantasiansa, kertomuksen siitä, miten puolituttu vanhempi mies nussii häntä oikein kunnolla. Tytöllä on varmaan reidetkin olleet märkinä, kun hän on tussu kuumottaen kirjoittanut tarinaansa. Haluan ainakin uskoa niin, vaikka saattaahan tarinan kirjoittaja olla vaikka Kullervo, 52 vee.

Tuntiessani huippuni lähestyvän vääjäämättömästi, nousen nopeasti ylös kirjaston tuolilta ja kiskaisen housuni alas polviin vapauttaen kalun housujen kahleista. Lämmintä spermaa roiskahtaa ulos melkoinen lasti, kun kullini purkaa sisältään tarinan ja käteni sille yhdessä aiheuttamat paineet. Tähtäys onnistuu hyvin ja valkeanharmaa mönjä leviää kirjaston tuolille juuri kuten haluankin. Otan vielä taskustani tarkoitukseen varaamaani käsipyyhepaperia ja levitän sillä spermatuotokseni tuolille ohueksi kalvoksi niin, että se ei erotu kunnolla. Vilkaisen kelloa kirjaston seinällä. Juuri ajoissa, sillä minulle kirjaston koneelta varattu aika on päättymässä. Olen varannut sen nimellä Pelle Hermanni, jos joku sattuisi jälkikäteen tarkastamaan.

Käytävältä kuuluukin jo askelten kopinaa. Vedän nopeasti housut takaisin ylös. Saan ne juuri ajoissa kiinni ja siirryn hieman syrjemmälle, kun ovi aukeaa. Koneen minun jälkeeni käyttöönsä varannut tyttökaksikko astuu sisään. Siirryn oven vierelle valmiina poistumaan nopeasti, mutta selailen samalla hyllyssä olevaa kirjaa muka kiinnostuneena. Seuraan sivusilmällä tapahtumia tietokoneen äärellä.

Toinen tytöistä istahtaa tuolille sen kummemmin sitä ensin tutkimatta. Melkein heti hänen otsalleen ilmestyy pikku ryppy, kun hän tajuaa että kaikki ei ole aivan kohdallaan. Kuinka söpöä. Sitten hän nousee ylös tuolilta.

- Hei, tällä tuolilla on vettä.

Tyttö kääntyy vilkaisemaan sitä seisaaltaan. Hänen farkkujensa takamus on kastunut tuolille lataamani spermalastin ansiosta. Toinen tytöistä sipaisee tuolia tutkivasti kädellään.

- Ei tämä ole vettä, jotain tahmeeta.

Kiihotun kovasti, kun katselen tyttöjen kasvoja. Hämmästys vaihtuu heillä pian inhoksi. Tuolia sormillaan tutkinut tyttö nostaa kätensä nenän eteen ja haistaa.

- Hyi vittu, tää on spermaa.

Pikkulutka tuntee siis aineen. Tyttö heilauttaa inhoten kättään, mutta eiväthän tahmeat spermanjäänteet tietenkään sillä tavalla lähde hänen sormistaan, vaikka muutama pisara tipahtaakin lattialle. Tyttöjen järkyttyneet ilmeet ovat todellakin näkemisen arvoiset. Toisen tytön farkkupeppu on kauttaaltaan kirjaston tuolille lataamani spermalätäkön tahrima ja toisen käsi saman mönjän peitossa.

- Mitä... mitä helvettiä, mistä tää on tullut?

Liukenen ovesta ulos samalla hetkellä. Olen jo kaukana ennen kuin asiaa aletaan tarkemmin selvittää. Tyttöjen ilmeet mielessäni tulen varmasti runkkaamaan tulevaisuudessa melkoiset mällit. Alan jo miettiä niille sopivaa sijoituspaikkaa.