Dominna

Kiitos palautteista ja kiitos orjalleni, joka saa kärsiä ensikerralla.

Luku 3

Ensimmäinen kerta

Olin jälleen tutussa makuuhuoneessa, teipattuna käsistäni kiinni bondage-teipillä selän taakse, side silmillä, panta kaulassa, alasti odottamassa ja isäntä vieressä minun ollessa tiedottomana siitä, mitä tulisi seuraavaksi tapahtumaan. Isäntä oli luvannut, että kokeilisimme kipurajojani. Se oli ainut, mitä tiesin odottaa ja ajatus tuntui kiihottavalta.

Tunsin kuinka miehen kädet hyväilivät pakaroitani, kunnes kieli alkoi hiljalleen lipua takapuoleni yllä, huulien liittyessä mukaan ja imaisten hieman ihoa välillä. Jännityin joka kerta, kun isäntä imaisi ihoa huuliensa väliin, koska muistin hyvin, miltä pureminen takapuolesta oli tuntunut viimeksi.

Jonkin aikaa hän jatkoi tuota, antoi minun vaipua siihen uskoon, että hän ei tekisi mitään, kunnes iski hampaansa ihooni. Huulieni välistä karkasi pieni inahdus, kun hampaat pureutuivat lihaksiin, kunnes päästivät irti.

”Kuulosti hyvältä”, pehmeä ääni sanoi sitten nipistäen hampaanjälkiä. Koko kehoni värisi nipistyksen voimasta, mutta nyt en sanonut mitään. Niin kauan kun pystyisin, olisin inahtamatta, päästämättä minkäänlaisia ääniä.

Isäntä jatkoi minua purulelunaan käyttäen, saaden minut välillä kiemurtelemaan ja inisemään tuskasta, kunnes hän lopetti. Tunsin isännän vahvojen käsien pyörittelen ja puristelevan pakaroitani, kunnes tämä alkoi nipistellä kohtia, joista oli juuri purrut.

Ensiksi se tuntui ilkeältä ja jännitin lihakseni joka kerta, kun hän nipisti puremakohdasta ja vedin syvää henkeä, etten vain päästäisi ääntäkään. Sitten yllättäen vain rentouduin, enkä välittänyt enää nipistelystä. Se ei enää tuntunut missään.

Isäntä ilmeisesti huomasi sen myös, koska tämä lopetti. Kuuntelin tarkkaan, mitä isäntä teki vieressäni ja tunsin seuraavaksi viileän nahan kulkevan takapuoltani pitkin. En ehtinyt valmistautua mitenkään, kun ruoska osui takapuoleeni, hapsujen tavoittaessa jokaisen puremakohdan, jokaisen jäljen, johon oli kehkeytymässä mustelma.

Läiskintä kaikui huoneessa minun jännittäessä tahtomattani jokaisen iskun jälkeen lihakseni. Välillä en ehtinyt rentouttaa niitä ollenkaan ennen kuin uusi isku tuli, ja sain sen koskemaan sillä tavoin kaksi kertaa pahemmin.

Isäntä vaihtoi ruoskan raippaan, kun takapuoleni punoitti sopivasti, kuin posket pakkasella. Hän hiveli takapuoltani hetken raipalla, minun yrittäessä saada lihaksiani rentoutumaan. En ehtinyt tehdä sitä, kun ensimmäinen isku osui jo yhteen puremajäljistä.

Jouduin puremaan hampaitani yhteen, kun isäntä antoi raipasta. Hän tähtäsi tarkalleen niihin kohtiin, mistä oli aiemmin purrut minua. Kohdat olivat arat ja raipan osuessa niihin kipu lähti liikkumaan koko kehoon, saaden jokaisen hermopisteen tuntemaan kivun.

Vielä hetki, muutama osuma, kunnes liikahdin. Isäntä ei aluksi huomioinut liikkumisiani, mutta kun kierähdin ympäri, hän ei voinut enää leikkiä, ettei huomaisi sitä.

”Käänny”, hän sanoi ottaen minua pannasta kiinni ja nostaen päätäni hitusen ylös. Puistelin päätäni.

”En.”

Isäntä otti toisesta kädestäni tiukasti kiinni ja alkoi kääntää minua ympäri. Jännitin lihakseni ja työnsin itseäni vastakkaiseen suuntaan. Lopulta siitä tuli vain voimamittelö, kunnes isäntä päästi irti, antaen minun kaatua työntöni voimasta. Hän toimi nopeasti, otti minusta uudelleen kiinni, nosti toisen käteni pois alta, ottaen käteni kyynärtaipeensa otteeseen, alkaen nostaa oikeaa kättäni ylöspäin, vasemman noustessa kahleiden mukana.

Kipu alkoi tuntua olkapäässä, ensin pienenä, kunnes se alkoi pakottaa koko olkapäätä. Isäntä nosti kättä yhä ylemmäs ja ylemmäs, minun purressa huultani. En antaisi isännälle sitä iloa, että hän saisi kuulla minuun sattuvan, en antaisi.

Kuului pieni rusahdus ja käteni nousi hitusen ylemmäs, saavuttaen lakipisteensä. Viiltävä kipu raastoi olkapäätä ja päästin tuskanhuudon. Isäntä laski kättäni hieman alemmas, kunnes nosti sen uudelleen ylös, saaden minut huudahtamaan jälleen.

”Tuo kuulostaa paljon paremmalta,” isäntä sanoi pehmeällä äänellä. ”Joko suostut jatkamaan?”

Purin huultani saaden sen vuotamaan verta, mutta en vastannut mitään. Isäntä nosti jälleen kättäni, jolloin nyökkäsin.

”Mitä?” isäntä kysyi nostaen kättäni ja saaden minut ulahtamaan pienesti.

”Jatkan, isäntä”, sanoin hiljaa päiväpeittoon. Tunsin, kuinka käteni lihakset kiristyivät uudelleen, käden noustessa ylemmäs. Tällä kertaa toistin saman, mutta kovempaa, jolloin isäntä laski käteni alas. Liikuttelin olkapäitäni hieman, kääntäen päätäni sivulle, odottaen, mitä tuleman piti.

Iskut alkoivat alusta, tähdäten jälleen samoihin kohti, kuin aiemmin. Jännitin takapuoleni lihaksia, vaikka en halunnut sitä.

Parisenkymmentä iskua kestin jälleen, kunnes käännähdin uudelleen ympäri. Isäntä oli ehtinyt odottaa sitä ja yritti estää sen, mutta ei onnistunut tarraamaan minuun kiinni. Hänen tullessa kiskomaan minua ylös, nostin jalat eteeni hänen rintaansa vasten ja työnsin.

Isäntä horjahti hieman, näyttäen olevan hitusen hämillään, kunnes hänen kasvoilleen syttyi tuo tuttu hymy. Tuli ihmeen hiljaista ja silloin arvasin, että minun ei olisi kannattanut tehdä noin.

Isäntä kiersi minun oikealle puolelleni ja otti pannastani kiinni. Toisessa kädessään hänellä oli raippa, jonka hän pudotti vierelleen.

Isäntä silitti kättäni, joka suojasi rintojani, siirtyen jaloilleni ja painaen ne väkisin alas. Isäntä otti toisesta kädestäni kiinni ja väänsi sen pois rintani päältä, samoin toisen.

”Jos kerta haluat olla selälläsi, niin ollaan sitten”, hän sanoi minulle hiljaisella äänellä. Tunsin hänen kielensä lipaisevan korvaani ja jäin odottamaan, mitä hän meinasi.

Tunsin seuraavaksi, kuinka isännän kieli liikkui nännillä, jota ei ollut lävistetty. Hän pyöritteli kieltään nännini ympärillä, kunnes otti siitä hampaillaan kiinni. Hitaasti hän alkoi purra nänninnipukkaa, kiristäen hampailla otettaan koko ajan, hitaammin ja hitaammin.

Lopulta isännän hampaat alkoivat upota hiljalleen nänniin, minun alkaessani tuntea sietämätöntä kipua. Liikuttelin vartaloani edestakaisin, nostaen takapuoltani ja yrittäen saada hampaat irtautumaan nännistäni. Silti isäntäni ote piti, hänen pakottaessa laskemaan lantioni alas.

”Aaah!” huusin lopulta koukistaen selkääni. Isäntä päästi nännistäni irti, joka jäi sykkimään kivusta. En nähnyt nänniäni, mutta olin varma, että jos siitä ei vuotanut verta, se oli pahasti vereslihalla.

”Jos nyt pysyisit loppuun asti?” isäntä kysyi minulta, kääntäen minut ympäri. Tällä kertaa hän ei odottanut edes vastausta, ennen kuin alkoi ruoskia minua.

Punainen takapuoleni tunsi jokaisen iskun kaksi kertaa lujempana kuin isäntä ne antoi, minun purressa huultani. Kipu alkoi olla jälleen sietämätön, ja tein viimeisen päätökseni, kierähtäen uudelleen sivulle, mutta tällä kertaa nousin polvilleni.

Isäntä nappasi pannastani kiinni, kaataen minut mahalleen. Hän otti käteni kiinni, alkaen nostaa niitä niin ylös kun pystyi. Yritin kiemurrella alta, laittaa vastaan, mutta isäntä nosti silti käsiäni rauhalliseen tahtiin ylös. Tällä kertaa en päästänyt ääntäkään. En mitään.

Käteni alkoivat täristä, samoin koko ruumiini, mutta en päästänyt ääntäkään, vaikka kipu viilsi olkapäissä.

”Sano vain, kun haluat, että lopetan,” isäntä sanoi silkinpehmeästi korvaani. ”Sano vain, kun haluat lopettaa, niin nain sinua. Sano kun haluat sitä.”

En, minä en halunnut sanoa sitä. En halunnut näyttää heikolta, en halunnut antaa isännälle sitä iloa, että sanoisin haluavani lopettaa.

Purin hampaitani yhteen, isännän nostaessa käsiäni yhä ylemmäs. Ynähdin pienesti tahtomattani ja purin heti hampaani tiiviimmin yhteen.

Isäntä laski käsiäni hitusen alemmas, kumartuen jälleen puoleeni.

”Sano vain se, niin tämä on ohi.”

Pysyin hiljaa katsoen eteeni. Tunsin isännän nostavan käsiäni ylemmäs, mutta en päästänyt ääntäkään. Koko ruumiini tärisi kivun voimasta, mutta en silti päästänyt ääntäkään.

Isäntä piti käsiäni ylhäällä jonkin aikaa, kunnes päästi ne alas ja nousi pois päältäni. Kuulin hänen liikkuvan takanani, vetävän housut jalastaan. Hän nosti minut ylös ja otti siteen silmiltäni. Valo häikäisi sen verran paljon, että jouduin räpyttelemään silmiäni, isännän ottaessa kahleitani irti.

Käteni pääsivät vapaiksi, isännän laittaessa ne kauemmas, kaataen minut selälleen sängylle. Hän levitti jalkani asettuen itse niiden väliin, työntyen hitaasti sisälleni. En ymmärtänyt oikein tilannetta. En ollut sanonut mitään, en ollut pyytänyt lopettamaan, enkä isäntää naimaan minua. Oliko hän sitten tahtonut sitä niin kovasti? Vai miksi hän teki näin?

En sillä hetkellä halunnut ajatella asiaa sen enempää, ja vain nautin siitä, kuinka isäntä liikkui sisälläni, työntyen hitaasti edes takaisin. Nautin tuosta hankaavasta tunteesta, kunnes isäntä keskeytti liikkeensä, ottaen lantiostani hitusen tiukemman otteen, laueten sisääni.

Tunsin hänen elimensä sykkivän jonkin aikaa, kunnes hän veti sen pois, nousten istumaan ja vetäen bokserinsa jalkaan.

”Jos pidämme hetken tauon ja syömme jotain, ja sitten uudestaan?”

Syödessämme pizzaa, jonka olin käynyt hakemassa isännän käydessä suihkussa, mietin, miksi isäntä oli jättänyt asian kesken.

”Kuule... miksi ihmeessä lopetit kiduttamisen? Minähän en sanonut, että haluan sinun lopettavan.”

Mies katsoi minua pizzalaatikkonsa takaa leikaten itselleen palan.

”Koska en halunnut satuttaa sinua liikaa ja näin, että et varmasti tulisi koskaan sanomaan sitä. Kestät hyvin kipua ja pidän siitä. Käytän sitä vielä myöhemmin hyväksi.”

”Aivan rauhassa”, vastasin hymyillen. Odotin sitä kovasti.

Syötyämme jäimme katsomaan televisiota. Nojasin miestä vasten tuijottaen television ruutua ja välillä ikkunasta ulos, aina sen mukaan, kumman tapahtumat jaksoivat enemmän minua kiinnostaa.

Mies alkoi lopulta silitellä toista kättäni, kunnes kaatui selälleen sohvalle vetäen minut mukanaan. Tai, ainakin yritti, kiipesin itse hänen päälleen makaamaan lopulta.

Mies katsoi minua hymyillen, saaden minut hieman vaivautuneeksi, mutta hymyilin myös hänelle. Vaeltelin sormillani hänen rintaansa pitkin, kaulalle ja kasvoille. Kun osuin hänen huuliinsa, hän yritti napata sormen suuhunsa, mutta ehdin vetää sen pois. Kiusasin häntä jonkin aikaa noin, kunnes annoin hänen napata sormeni. Mies alkoi imeä sitä samalla, kun tunnusteli sormeani kielellään.

Vedin sormeni pois suudellen miestä. Nuolaisin kielelläni hänen huuliaan, hänen raottaessaan niitä, jolloin sain luvan tutkia kielelläni paikkoja. Tutkin hänen kieltään, sen tutkiessa minun, kunnes näykkäisin häntä alahuulesta. Minusta oli mukava härnätä, tapahtui se millä tavalla hyvänsä.

Hetkeä myöhemmin mies siirsi minut sivuun, nostaen syliinsä ja lähtien kohti makuuhuonetta. Kiedoin käteni hänen kaulaansa, katsoen, kuinka olohuone jäi taakse, kunnes tunsin hänen laskevan minut pehmeälle sängylle, tullen itse perässä.

Makasin selälläni miehen tullessa istumaan lantioni päälle, ottaen käsistäni tiukasti kiinni siirtäen ja pitäen ne sivuilla.

Hän kumartui minuun kohti, hipaisten huulillaan omiani, minun sulkiessa silmäni, mutta hän veti kumminkin kasvonsa pois, minun tajutessani, että oli hänen vuoro kiusata minua.

Avasin silmäni ja näin hänen hymyilevät silmänsä, jotka katselivat minua. Hän päästi käteni irti, jolloin vedin hänet kiinni itseeni ja suutelin häntä, kunnes irrottauduin suudelmasta ja vedin hänen paitansa pois. Olin alkamassa avaamaan housuja, mutta hän ehti ensin ja veti paidan pois päältäni, samoin housuni, jonka jälkeen vasta minä sain ottaa hänen housunsa pois.

Tunsin miehen sormen liikkuvan kevyesti vartalollani, piirrellen siihen pieniä kuvioita. Katselin sormen kulkua siinä maatessani, kunnes sormi pysähtyi napakoruni yläpuolelle.

”Haluaisitko sinä tällä kertaa kokeilla olla alistajana?”

Tuijotin hetken miestä ja tämän pysähtynyttä sormea. Tunsin pientä epävarmuutta, vaikka olinkin miettinyt jotain tuon suuntaista ja uskonut, että tulisin vielä joskus tekemään sellaista. Mutta silti...

”Juu, käy minulle.”

Mies nousi pois päältäni jääden istumaan kylkeni viereen. Nousin itse istumaan katsoen miestä, kunnes kaadoin tämän makaamaan selälleen sängylle. Ja siitä lopulta mahalleen. Vedin hänen bokserinsa pois, heittäen ne kauniisti myttyyn sängyn laidalle.

Tutkailin sängyllä olevia leluja. Ruoskaa, raippaa, sidettä, kahleita...

Otin nahkaiset kahleet käteeni, vilkaisten nopeasti teippiä, mutta päätin käyttää sitä vasta, kun minulla oli enemmän kokemusta. Jos kävisi huonosti, mies ei enää saisikaan käsiään irti toisistaan. En usko, että hän mielellään lähtisi töihin kädet sidottuna teipillä.

Laitoin kahleet kiinni ranteisiin, sitoen ranteet selän taakse. Nostin huivin päiväpeitolta ja nostin miehen päätä, sitoen huivin tämän silmille. Katselin hetken ympärilleni, kunnes löysin pehmustetun kaulapannan ja laitoin sen miehen... siis orjani, kaulaan.

Laskin orjani pään alas katsellen tätä siinä. Minusta hän näytti erittäin hyvältä; itse asiassa, ehkä hieman paremmalta kuin ennen. En tiedä, johtuiko se siitä, että valta oli nyt minulla, vai siitä, että hän oli sidottuna siinä edessäni. Vaiko ihan vain sen takia, että näin hänet kerrankin alasti niin, että en itse ollut alla.

Liikahdin hieman levottomasti ja laskin käteni miehen... orjan, pakaroille. Hieroin niitä kevyesti puristellen toista pakaraa, huomaten, kuinka hän jännitti pakaraansa. Se helpotti oloani hieman ja uskalsin kouraista hieman enemmän.

Aloin liikuttaa käsiäni muualla vartalolla, tutkia sitä kokonaan läpi. Kävin läpi selän lihakset, takapuolen, jalat, kädet, kaulan, kyljet, lantion...

Lantion kohdalla m...orjani, nosti lantiotaan, jolloin sain hivutettua kättäni hieman hänen etupuolelleen. Varoin kumminkin osumasta hänen elimeensä, joka oli kerinnyt kovettua.

Orja nosti lantiotaan hieman enemmän siinä toivossa, että antaisin tuolle jäykälle tapille des vähän huomiota, mutta sai pettyä, kun siirryin takaisin selän hyväilyyn.

Sivelin toisella kädellä miestä, kun otin toisella kädellä piiskan käteeni. Katselin sitä hetken, kunnes otin siitä kunnolla kiinni ja aloin kuljettaa sitä hiljaa orjan iholla. Niin, todella... minun orjan.

Piiskan suikaleet lipuivat hänen pakaroitaan pitkin, hyväilivät selkää ja tunnustelijat kylkiä. Totuttelin tunteeseen pitää ruoskaa, eikä olemaan sen kohteena ja katselin miestä. Hän makasi avuttomana edessäni, samalla lailla, kun minä olin maannut avuttomana hänen edessään. Nyt vain osat olivat vaihtuneet.

Ensimmäinen isku tuli ilmeisesti yllätyksenä, koska orja säpsähti hieman. Toista hän osasi odottaa.

En saanut ensin kunnon tuntumaa ruoskimiseen ja tuntui, että voimaa ei tullut nimeksikään tuohon nahkakappaleeseen. Läiskintä kuului, mutta et näyttänyt eleelläkään, että se tuntuisi missään ja tiesin itsekin, että tuo läiskintä ei sattuisi edes minua.

Mutta sitten se osui.

Orja säpsähti kunnolla, kun ruoska osui tämän pakaraan. Hän jännitti takapuolensa saaden minut hymyilemään. Uusi isku, pakarat jännittyivät. Kolmannella sama.

Olin erittäin tyytyväinen tuohon ja laitoin ruoskan sivuun. Otin raipan käteeni hivellen sillä orjan takapuolta. Raippa oli jo tutumpi väline, sitä osasin käyttää.

Ensimmäinen isku oikealle pakaralle. Toinen oikean sivuun. Kolmas vasemmalle. Neljäs ensimmäisen kohdalle. Samoin viides ja kuudes.

Mitä enemmän annoin raippaa orjalleni, sitä enemmän nautin siitä. Raippa alkoi jättää punaista jälkeä ihoon ja orja alkoi selvästikin tuntea pikkuhiljaa kipua, koska tämän pakarat alkoivat jännittyä.

Annoin pari kunnon läimäystä, kunnes lopetin ja otin molemmin käsin pakaroista kiinni. Tunsin, kuinka orja jännitti pakaransa, mutta rentoutti ne, kun puristin nuo kaksi punaista ihonpalaa nyrkkeihini. Nipistin yhtä punaista kohtaa, mutta hän ei reagoinut siihen.

Kumarruin hieman ja suutelin punertavaa kohtaa. Suutelin ensin kevyesti, kunnes näykkäisin. Ja lopulta purin.

Otin etuhampaillani kiinni ihosta, alkaen pikkuhiljaa kiristää otettani, kunnes maistoin suolaisen maun suussani ja päästin irti. Nipistin puremakohdasta saaden pakarasi jännittymään.

”Koskeeko?”

”Ehkä hieman”, vastasi mutisten tyynyyn. Hymyilin, mutta jätin takapuolesi rauhaan, kääntäen sinut ympäri.

Olin hetken vain hiljaa, tekemättä mitään. Näin, kuinka hän yritti kääntää päätänsä huomaamattani, kuunnella, mitä tein.

Laskin sormeni orjani rintakehälle ja vein sitä nänniltä toiselle, aina alaspäin, kohti elintäsi, vai, pitäisikö sitä kenties kutsua kännykäksi, niin kuin sinä ensimmäisellä kerralla sen esittelit:

”Se, jonka tunnet edessä, on sitten kännykkä.”

En silti suonut kännykälle vieläkään huomiota.

Laskeuduin alaspäin ja liikuttelin kieltäni orjan rinnalla, vieden sen vasemmalle nännille, raapaisten nänniä kielikorullani ja saaden sinut vetämään syvään henkeä. Otin nännin suuhuni ja aloin imeä sitä, tutkiskella kielelläni, kunnes purin nänniäsi. Ensin kevyesti, kunnes näykkäisin kunnolla.

Tein saman toisellekin nännille, mutta hieman varovaisemmin, en halunnut, että korusi repeää.

Liikuin hiljaa alemmas, suudellen, näykkien ja raapien kielikorullani ihoasi. Mitä alemmas kännykkääsi menin, sitä enemmän levitit jalkojasi ja nostit lantiotasi.

”Ei kai orjan tee mieli mitään?” kysyin nostaen päätäni muutaman sentin tämän ihosta.

”Ei tee, mistä niin päättelit?” sain vastaukseksi.

”Jaa-a...näyttäisi vähän siltä.”

”Näet kuuloharhoja.”

”Hyvä niin,” sanoin, jatkaen nuolemista hieman alempaa. ”Minä jo ehdin huolestua.”

Liikutin kieltäsi yhä lähemmäs puhelintani, mutta en silti koskenut siihen. Nuolin kyllä alavatsaa, napaten etuhampaillani kiinni purren, jättäen punaiset hampaanjäljet ihoon.

Siirryin ajan myötä alemmas ja nuolin orjani sisäreisiä, mennen niin lähelle tämän elintä, että kasvoni olivat vain muutaman millin päässä tuosta sykkivästä elimestä, mutta peräännyin aina, kun orjani yritti nostaa lantiota, saada minut koskemaan siihen.

Jatkoin tätä kauan. En tiedä, miten kauan, mutta jatkoin.

Siirryin aina välillä ylemmäs, suudellen orjaani. Tunsin, kuinka yritit suudella minua ahnaasti, valloittaa kieleni omallasi, mutta peräännyin aina, kun olit nauttimassa siitä. Siirryin alemmas, orjani rintakehälle, nänneille. Toistin saman kuin aiemmin, otin nännin suuhuni, imin, nuolin ja näykin ja vein terävän kielikoruni nännin päältä. Kerran, toisen, kolmannen.

Näin, kuinka orjani vartalo taipui hieman kaarelle ja vedit syvään henkeä, näin hänen nautinnon. Silti en antanut periksi. Vein kieltäni yhä uudelleen ja uudelleen nännin yli, sen viiltäen joka kerta hieman syvemmältä, aiheuttamatta silti jälkiä tai verta iholle.

Viiltävä koru pyöri miehen nänniä ympäri, kierteli ja kiusasi, vieden itsensä yli. Kuulin henkäyksen, kunnes kuulin jotain muutakin.

”Lopeta.”

Nostin päätäni ja lopetin todellakin hetkeksi, täydestä hämmästyksestä.

”Miksi?”

Sen jälkeen jatkoin. En jaksanut odottaa, että orjani miettisi vastauksen valmiiksi, vein kielikorun nännin yli, saaden orjani vetämään vielä syvempään henkeä.

”Haluan naida sua.”

Olin nyt niin hämmentynyt orjani käytöksestä, että olin vähällä lopettaa, mutta jatkoin silti. Vaihdoin vain toiseen nänniin, miehen vetäessä henkeä ja pyytäen lopettamaan.

”Lopeta. Lopeta. Lopeta!”

Vein kieltäni alemmas. Lantioluiden kohdalle ja raavin kielikorullani. Hän nosti lantiotaan ja kiemurteli allani, huokaili ja riuhtoi käsiään selkänsä alla.

”Lopeta!”

”Miksi ihmeessä?” kysyin virnistellen itsekseni, jatkaen kiusaamista. Laskeuduin alemmas, aivan karvoituksen viereen ja nuolin siitä. Raavin korullani niin voimallisesti, että ihoon jäi punertavia jälkiä ja kuulin, kuinka huokaisit hiljaa.

”Haluan naida sinua”, orja mutisi hampaidensa välistä.

”Anteeksi, haluat mitä?” kysyin lopettaen hetkeksi.

”Haluan naida sua, lopeta!”

En lopettanut.

Menin kielikorullani raapimaan sisäreisiä, mutta irrotin samalla rintaliivini ja vedin alushousuni pois. Näykin ja nuolin pehmeää ihoa, orjani toistellessa pyyntöään. Nyt siihen vain tuli anovampi sävy.

”Ole kiltti ja lopeta. LOPETA!”

Raapaisin pitkään, syvemmältä kuin ennen. Näin, kuinka orja nautti, tämän vartalo taipui kaarelle ja suusta kuului tahdoton voihkaisu.

”Lopeta! LOPETA, HALUAN NAIDA SUA!”

Orjan ääni kohosi, nousi, oli käskevä. Eihän se käynyt päinsä, minähän täällä määräsin, ei orjani.

Nousin ylemmäs, orjani nänneille ja vedin kielikoruani niiden päältä. Näin, kuinka mies kiemurteli allani, rintojeni hyväillessä tämän rintakehää.

”Lopeta, ole kiltti, lopeta...”

”Miksi minun pitää lopettaa?” kysyin imaisten nännin suuhuni.

”Haluan panna sua, haluan naida sua, lopeta,” mies mutisi mahdollisimman normaalilla äänellä, mutta kuulin silti äänestä selvää himoa, nautintoa, itsehillinnän puutetta. Selvästi tämä halusi, vaikka yrittikin nyt peittää sen.

Jatkoin hänen kiusaamistaan. Otin nännin hampaideni väliin ja näykkäisin.

”Lopeta, ole kiltti, haluan naida sinua, lopeta.”

Silloin päästin irti.

Nostin miehen ylös, otin siteen pois silmiltä tämän räpytellessä silmiään kirkkaassa valossa, minun ottaessa hänen kahleensa sillä välin pois.

Hetken orja ei näyttänyt ymmärtävän vapauttaan, tajuavan, että ei ollut enää kiusattavana, mutta kun hän tajusi sen, hän otti minusta kiinni ja kaatoi sänkyyn.

Hetki vain, kun hän oli päälläni, elin menossa sisälleni... kunnes hän näytti irvistävän.

”Saanko työntyä sisään?” hän kysyi sitten.

Mietin hetken ja tuijottelin kattoa. Lopulta kiedoin käteni orjani kaulaan suukottaen tätä huulille.

”Tällä kertaa, saat.”

Mies hymyile työntyen sisääni. Hymyilin koko kasvoillani ja nauroin ilkeää naurua sisälläni. Tiesin, että mies ei haluaisi kuulla tuosta tulevaisuudessa, hän ei koskaan uskoisi tehneensä niin: anelleensa minulta armoa, anelleensa minulta naintilupaa. Ja uskokaa vain; sen hän tulee tekemään vielä monta kertaa.