-JX-

Etsivä, neiti Marlowe istui tumman toimistopöytänsä takana, hän oli juuri ratkaissut kuuluisan oopperalaulajan mystisen murhan. Illan hämärinä tunteina hän kertasi tapahtumia mielessään, naputellen yksityiskohtaisia tietoja raporttiinsa. Hän kertaa mielessään ratkaisun hetkiä ja sivelee hajamielisesti kaulaansa, sormi kulkee kohti suloisesti auki napitettua (vai napittamatta jäänyttä) kaula-aukkoa ja kohti rintojen väliä, kun sisään kävelee pääpoliisiaseman nuori mutta komea erikoistutkija John Jayleewes.

Jayleewes henkäisee syvään saadessaan neiti Marlowen näköpiiriinsä. Hänen katseensa etsiytyy vaistomaisesti naisetsivän kaula-aukkoon ja hän nielaisee kuuluvasti.

- Kas vain, mistä tämä kunnia? kysäisee neiti Marlowe huvittuneena.

Hän on tottunut häkeltyneisiin passipoliiseihin ja arvelee jälleen kerran saavansa työpaikkatarjouksen rikosilmoitusten puhtaaksikirjoittajana.

Jayleewes on kuitenkin toista maata, upeavartaloinen, sanavalmis, huomaavainen ja naisen säihkyvää älyä arvostava. Hän tietää naisen maineen etevänä juttujen ratkaisijana ja kertoo tarvitsevansa virka-apua viskin salakuljetusrenkaan paljastamiseen.

Naisen kauniit ja hoikat sormet tarttuvat pöydällä olevaan lasiin, nostavat sen ilmaan, heilutellen sitä niin että lasissa olevat jäät kilisevät. Miehen katse vaeltaa pöydällä olevasta viskipullosta naisen kaula-aukkoon ja takaisin. Kohdistuen lopulta naisen täyteläisiin, punaisiin, ivallisesti hymyileviin huuliin.

- Olenko yksi epäilty? Nainen kysyy.

- Ei... et tietenkään... Mies häkeltyy, kooten kuitenkin nopeasti terävät ajatuksensa.

Pian he istuvat korttelin päässä sijaitsevassa hämyisessä kapakassa neuvonpidossa, pimeässä nurkkapöydässä. Mies selittää viskin salakuljetusrenkaasta saatuja vihjeitä, yrittäen olla kiinnittämättä huomiota naisetsivän pehmeisiin hiuksiin, jumalaisiin huuliin sekä hehkuvaan ihoon. Juuri kun erikoistutkija pääsee jännittävimpään kohtaan, kuuluu kapakassa hälyä. Ihmiset huutavat, ase laukeaa. Puun säleet lentelevät etsivien pöydästä. Neiti Marlowen täyteläiset huulet avautuvat hämmästyksestä, paljastaen kauniin valkoiset hampaat, kunnes kauniit silmät tavoittavat kohteen ja hämmästys muuttuu teräksen kovaksi vihaksi. Myös nuoren ja jäntevän erikoistutkijan katse huomaa ampujan, jolloin hän salamannopeasti kaataa pöydän ja kiskaisee naisen lattialle. Juuri ajoissa! Sillä seuraavat luodit silpovat tuolin missä nainen hetkeä aikaisemmin istui.

Ampuja pakenee paikalta, jättäen savuisen kapakan hämmingin valtaan. Erikoistutkija Jayleewes huomaa makaavansa etsivä Marlowen kurvikkaan vartalon päällä, kasvot avonaisen kaula-aukon päällä, kohoilevat rinnat silmiensä edessä.

- Tuskinpa ampujan sormenjälkiä sieltä löytyy herra erikoistutkija. Nainen sanoo hengästyneenä.

- Aivan... eipä tietenkään.. neiti etsivä. Mies sanoo hämillään ja nousee vastahakoisesti naisen pehmeän vartalon päältä, auttaen naisen ylös.

- Tämähän alkaa käydä vakavaksi, jopa kiihkeäksi. Sanoo naisetsivä, työntäen punaisten huuliensa väliin pitkän ja ohuen sikarin.

- Todellakin, ehkä meidän pitäisi poistua rauhallisempaan paikkaan. Ehdottaa komea erikoistutkija, heilutellen kädellään sikarin savua ruskeilta silmiltään. Tuntien lahkeessaan yhden moninaisista aseistaan alkavan latautua...

Hissi ei toimi, taaskaan. niinpä rikostutkijat kipuavat hiljaisen poliisiaseman kolmanteen kerrokseen portaita pitkin. Mies seuraa lähes hypnotisoituneena edessään keinuvia, tummaan univormuun kuuluvan hameen peittämiä pakaroita sekä lantiota. Kuten myös tummien sukkien verhoamia sääriä. Kaikki tuo kaunis keinunta saa paatuneen etsivän lähes merisairaaksi, toivoen silti että kerroksia olis paljon enemmän...

Suuren rakennuksen yksinäisestä ikkunasta loistaa valo hämärtyvään yöhön, tuon ikkunan takana kaksi hahmoa kumartuvat pöydän ylle, alkaen pohtia ampujan yhteyttä heihin. Etsivä Marlowe huomaa että rikostutkija onkin terävä kaveri, komeat hartiatkin, ja karhea parransänki pukee miestä. Nainen kaivaa pöytälaatikosta puolillaan oleva viskipullon ja pari muovimukia. Pian kullankeltainen neste heilahtaa molempien kurkkuun.

- Ah.. Nainen huokaisee silmät suljettuina ja punakyntinen sormi hyväilee avonaista kaula-aukkoa sieltä missä viski polttaa sisuksia nautinnollisesti.

- Köh! Anteeksi... Mies yskäisee vedet silmissä. Kaataen kuitenkin miehekkäästi mukeihin lisää. Katsellen naisen nautinnosta vääristyneitä kasvoja.

- Kiitos rikostutkija. Onpas täällä hiostavaa. Nainen huokaa ja vie mukin sieraimiensa alle. Nuuhkien silmät suljettuina, kauniit sieraimet värähdellen, hoikkien sormien hyväillessä mukin pintaa.

Komea rikostutkija katsoo kuinka naisen punakyntiset sormet avaavat valkoisen paidan nappeja lisää, toisen käden poimiessa jääpalan mukista, vieden sen rintojensa väliin. Sivellen sillä kuumaa ihoa, saaden kirkkaiden pisaroiden valumaan alas, jonnekin vyötärölle.. Erikoistutkija Jayleeweskin alkaa tuntea kuumuuden ja hän löysää kravattiaan, päättäen että voi sen verran joustaa ohjesäännöstä, onhan virka-aika kuitenkin jo ohi.

Jayleewes nousee tuolista ja alkaa kävellä edestakaisin ahtaassa toimistossa, otsa mietteliäänä rypyssä. Viski ja naiset, vaarallinen yhdistelmä, se sekoittaa hänen muuten niin terävät ajatukset. Mutta mukava vaikutus niillä kieltämättä on sisuksiin, viski lämmittää miellyttävästi rintaa ja tuo jumalaisen kaunis etsivä saa lämmön leviämään hänen nivusiinsa. Tämä oivallus saa rikostutkija Jayleewesin vilkaisemaan neiti etsivää, mikä oli jonkin sortin virhe, hän on vähällä kompastua. Eikä Jayleewes tee usein virheitä.

Etsivä Marlowen mustien sukkien verhoamat pitkät sääret ovat avautuneet, mikä on saanut hameen nousemaan jopa reisien puoleen väliin. Vaaleaa reittä vasten näkyy pala mustaa sukkanauhaa. Nainen hyväilee viileää viskipulloa poskeaan vasteen, vaaleanpunaisen kielen nuolaistessa punaista ja täyteläistä huulta. Paine nivusissa saa rikosetsivä Jayleewesin vilkaisemaan alas, jolloin hän huomaa suuren kohouman puvunhousujensa etumuksessa. Myös neiti etsivä on avannut silmänsä ja luo arvioivia silmäyksiä komeaan mieheen.

Neiti Marlowe nousee tuolistaan ja kävelee hitaasti, lanteet keinuen Jayleewesiä kohden. Hetken etsivien silmät tuijottavat toisiaan, arvioiden. Etsivä Marlowe kääntyy aivan Jayleewesin edessä. Jayleewesin tuntiessa naisen parfyymin sekä pitkien ja paksujen hiusten huumaavan tuoksun.

Ottiko kaunis ja älykäs Marlowe askeleen taaksepäin, vaiko komea ja terävä-älyinen Jayleewes askeleen eteenpäin, sitä tarina ei kerro, mutta pian kuitenkin Jayleewes tunsi kurvikkaan vartalon omaansa vasten ja Marlowe voimakkaan ja jäntevän vartalon selkäänsä vasten.

Kun erikoistutkija Jayleewesin huulet tavoittivat etsivä Marlowen kauniin kaulan, hän tunsi pyöreiden ja pehmeiden pakaroiden keinuvan nivusiaan vasten. Jayleewesin kädet lipuivat vuosien ammattitaidolla pitkin Marlowen vartaloa, löytäen muutamia hyvin vaarallisia aseita joita yleensä ei ruumiintarkastuksessa löydy. Lopulta kädet pysähtyivät tutkimaan kahta niistä tarkemmin, neiti Marlowen valkoisen virkapaidan ollessa jo täysin avoin. Erikoistutkija tunsi käsissään pehmeät ja raskaat rinnat, nännien kovettuessa erektioon Jayleewesin tutkivien sormien välissä. Samaan aikaan myös Jayleewesin erektio kasvoi etsivä Marlowen pakaroita vasten.

Hämyisessä toimistohuoneessa neiti Marlowen hame lipui ylemmäs ja ylemmäs, paljastaen mustat sukat, sukkanauhat, ja liivit, luoden kiihottavan vastakohdan vaaleana kuultavalle pehmeälle iholle. Etsivä Marlowe hengitti raskaasti Jayleewesin varmoissa käsissä, mitkä hyväilivät ihaillen naisen lantion pyöreitä ja täyteläisiä kaaria. Kun toinen käsi lipui litteälle vatsalle, alkaen valua alemmas, etsivä Marlowe pyörähti ympäri ja tarttui Jayleewesin kravattiin. Eikä aikaakaan kun erikoistutkija huomasi jäntevän ylävartalonsa olevan täysin paljaana, etsivän punakyntisten sormien sivellessä hänen tiukkoja vatsalihaksia, samalla kun toinen käsi availi jo housuja.

- Hhmmm... Mutisi etsivä Marlowe hyväksyvästi, hyväillessään erikoistutkija Jayleeweesin vaikuttavaa penistä kädellään.

Mutta kauaa hän ei ehtinyt pitää tuota ladattua asetta kädessään kun Jayleewes otti jälleen ohjat käsiinsä, pyöräyttäen naisen ympäri. Eikä hän aikaillut riisuessaan mustat pikkupöksyt kauniin etsivän jaloista.

Etsivä Marlowe nojasi jykevään toimistopöytään, pitkät sääret kevyessä haara-asennossa, täyteläinen takamus pystyssä, kun erikoistutkija Jayleewes ohjasi kovan aseensa upeiden säärien väliin. Vielä hetken hyväily pyöreillä pakaroilla ja erikoistutkija oli valmis syvällisempiin tutkimuksiin.

- Oh... Oohhhh..... Huokaisi neiti etsivä kun lihaksikas ja suonikas penis tunkeutui hänen sisäänsä takaapäin. Voimakkaiden käsien puristuessa tiukasti hänen kapealle vyötärölle.

Tuskinpa kukaan joka sattui vilkaisemaan suuren ja pelottavan etsivien päämajan yksinäistä ikkunaa, arvasi miten arkaluontoisia tutkimuksia siellä suoritettiin yön hämärinä tunteina. Ja kuinka kiihkeästi ja syvällisesti siellä asiaan paneuduttiin. Jäntevä lantio painautui uudelleen ja uudelleen pehmeitä, rytmikkäästi ja houkuttelevasti keinuvia pakaroita vasten. Mustekynä vierii pöydältä lattialle, kaatunut tyhjä viskilasi pyörii edestakaisin tummalla pöydällä, ilman täytti kiihkeät huokailut, etsivä Marlowen naiselliset voihkaisut ja erikoistutkija Jayleewesin miehekkäät murahdukset. Kunnes lopulta Jayleewes tyhjentää aseensa Marlowen suloisen tiukkaan pesään. Mutta se ei suinkaan ollut erikoistutkijan ainut lipas mikä tyhjeni, eikä paatuneisiin rosvoihin tottunut terävä-älyinen etsivä näin vähästä lannistunut.

Hetken kuluttua Jayleewes istui nahkatuolissa avuttomana voihkien, kuin missäkin kolmannen asteen kuulustelussa, kun etsivä Marlowe näytti taitonsa ja pisti miehen todelliseen piinapenkkiin. Kauniit kädet hyväilivät miehen voimakkaita reisiä, pehmeät hiukset kutittivat miehen lantiota, kosteat ja täyteläiset huulet puristuivat peniksen ympärille, kielen leikkiessä paisuvalla terskalla. Mutta älykkäänä naisena neiti Marlowe osasi vaatia osansa, hän ei suinkaan aikonut päästää miestä helpolla.

Joten pian osat vaihtuivat ja etsivä Marlowe istui mukavasti nahkanojatuolissa, erikoistutkija polvillaan edessään. Marlowe nosti kauniin, seksikkään sukan verhoaman reiden käsinojalle, avaten Jayleewesille jälleen sellaisen näkymän jota arvoisat collegat tuskin uskalsivat edes märimmissä unelmissaan kuvitella tästä tiukasta ja tehokkaasta naisetsivästä. Eikä Jayleewes ollut niin tyhmä etteikö olisi ymmärtänyt mitä nainen häneltä sanattomasti vaati.

Etsivä Marlowe kurotti käteensä vajaan viskilasin ja vei sen huulilleen, vilkaisten samalla reisisensä väliin. Sitten hän sulki silmänsä ja hymyili tyytyväisenä viskin kostuttamilla huulillaan, nauttien kutinasta ja lämmöstä reisiensä välissä, missä miehen ahnaat huulet ja tutkiva kieli tekivät parhaansa. Sormien tullessa aina välillä mukaan, hellinä ja taitavina.

Hämärän pöytävalon kajossa neiti Marlowen viskimuki alkoi täristä uhkaavasti hänen toisessa kädessään, ja hänen sormensa puristuivat etsivän tuuheisiin hiuksiin, sotkien erikoistutkijan viivoitinsuoran jakauksen. Lantio painautui miehen kasvoja vasten ja huulilta purkautui kannustavia voihkeita. Erikoistutkija luuli jo päänahkansa irtoavan, kunnes lopulta hän kuuli jostakin yläpuoleltaan vaikerrusta ja tunsi naisen lantion nytkähtelevän tahdottomasti hänen huuliaan vasten.

Etsivä Marlowe ja erikoistutkija Jayleewes olivat taitavia ja älykkäitä ihmisiä, sen minkä he aloittivat he myös tekivät perusteellisesti. Niinpä yön kiihkeät ”tutkimukset” eivät suinkaan päättyneet tähän. Vaan aikansa herkuteltuaan neiti Marlowen kostealla hunajalla ja pehmeällä lihalla, oli Jayleewesin nälkä vain kasvanut. Niinpä hän nosti nuo kauniit sääret olkapäilleen tunkeutui jälleen raukena tuolissa lojuvan etsivä Marlowen sisään, nautinnosta voihkaisten, kun kaunis naisetsivä puristui hänen ympärilleen. Kostean kiihkeät äänet täyttivät jälleen hämärästi valaistun toimistohuoneen, neiti Marlowen korkokantakenkien heiluessa jossakin erikoistutkija Jayleewesin niskan takana samaan tahtiin Jayleewesin voimakkaiden lantioliikkeiden kanssa. Synkän sateen ropistessa likaiseen ikkunalasiin.

Hetken kiihkeän lähitaistelun jälkeen Marlowe punnersi Jayleewesin jäntevän vartalon irti omastaan, saaden miehen murahtamaan vihaisesti. Mutta Jayleewesin ei tarvinnut kuitenkaan pettyä, sillä etsivä Marlowe kaatoi miehen varmoin ottein lattialle ja kävi miehen ylle. Erikoistutkija Jayleewes oli pian tainnutettu, eikä tuo raavas mies voinut kuin voihkia kun notkea, lämmin ja kaunis varatalo kiemurteli hänen päällään, ratsastaen hänen kalunsa päällä. Kunnes hän viimeisillä voimillaan karjaisi nautinnosta, kauniin etsivä Marlowen imiessä hänet kuiviin, yhtä taitavasti kuin hän imi loistavalla älyllään kaiken tiedon niistä onnettomista kuulusteltavista rikollisista jotka hänen käsiinsä joutuivat.

Näin oli taas yksi etappi tutkimuksista saavutettu, yllättävä käänne molemmille, mutta he olivat tottuneet yllättäviin käänteisiin hämärän alamaailman parissa, mukautuen nopeasti tilanteeseen kuin tilanteeseen....