Pakko-orja

Asunöyryytykset ja runkkaukset kameran edessä jatkuivat pari päivää ja koko seuraava viikonloppuni oli varattu. Vasta perjantai-iltana sain selvyyttä asiaan. ”Minä ajattelin että sinä voisit täsmällisenä naisena auttaa minua hieman kotitöissä, ikään kuin toimia siivoojana. Haluan että suunnittelet itsellesi tehtäväluettelon, laatukriteeristön ja seurannan, sekä tietenkin työasut ja -menetelmät. Suunnittelet siis palvelukuvauksen rungon valmiiksi, tulet luokseni huomenna klo 12:00 ja tutustumme paikkaan ja voit viimeistellä palvelukuvauksen. Sunnuntaina teet työnäytteen ja päätämme sitten jatkosta.” Kaikki tämä tietenkin meidän vastaavaa mallia käyttäen, sitä Matti ei edes sanonut.

Siivouksen laatukriteeristö? Pähkäilin koko illan mitä helvettiä hän mahtoi haluta. Asusteet? Tiesin että jos olisin liian konservatiivinen niin kaikki menisi uusiksi. Lauantaina ajoin sovittuun paikkaan ja Matin koti osoittautui siistiksi omakotitaloksi jossa kaikki oli järjestyksessä. Matti esitteli minulle talon ja siivoukselta haluamansa tulokset, erittäin yksityiskohtaisesti, mukaan lukien siivousvälineet, ja vasta nyt minulle kävi selväksi että hän oli paljon pahempi perfektionisti kuin minä. Asukseni esittelin maltilliset korkokengät, sukat, mustan satiinisen minihameen ja valkoisen paidan, ei tietenkään alusasuja. Yllättäen hänellä ei ollut mitään kommentoitavaa suunnitelmaani ja lähdin kotiini viimeistelemään sen.

Seuraavan päivän työnäytteeseen minulla meni 8 tuntia kun siivosin talon. Sen jälkeen kävimme tuloksia läpi 2 tuntia ja Matti tarttui jokaiseen pikku yksityiskohtaan, mutta edelleenkään hän ei puuttunut juurikaan kuvaukseen. Laatuseurantakriteeristö oli laaja ja sitä hän muutti paljon yksityiskohtaisemmaksi. Kaksisataakohtainen arviointi oli jaettu 15 osa-alueeseen ja jokaisesta tuli numeerinen arviointi. Vain neljässä pääsin minimitavoitteeseen, muuten jäin sen alle.

Maanantaista Matti oli varannut aamupäiväni kuvauksen viimeistelyyn. Kun kaikki oli valmista allekirjoitimme sopimuksen ja näin minusta tuli virallisesti hänen siivoojansa, 10€ tuntipalkalla. Matti pakotti minut hankkimaan sivutuloverokortinkin sillä hän ei halunnut maksaa palkkaani pimeästi. Siivous oli pilkottu erilaisiin osa-alueisiin, joten kerralla en siivonnut kaikkea, mutta toisaalta siivouspäiviä tuli kahdesta kolmeen viikossa.

Illalla olin juuri tullut kotiin kun puhelin soi. ”Terve! Mulla tuli tässä mieleen että sun elämä on varmaan tylsää kun sulla ei ole seksielämää.” Kiertelin etten ollut niin seksin perään, mutta Matilla oli jo suunnitelmansa valmiina. ”Sähän voisit kokeilla chatista seuraa – vähän parrua rakoon näin illan ratoksi!”. Käskystä loggauduin chattiin ”lutka-liisana”. Matti oli asentanut koneeseeni ohjelman jonka avulla hän näki saman näytön kuin minäkin ja hän oli samassa chatissakin. Kun heti avausrepliikissäni kerroin kaipaavani panoa vielä samana iltana niin ruuhka oli taattu. Matilta sateli chatin kautta minulle ohjeita ja määräyksiä ja jouduin itse valitsemaan innokkaista chattaajista mieleiseni, joten jatkoin juttelua ”pamputtajan” kanssa, jolle kohta annoin numeroni ja hän soitti. Lyhyen keskustelun jälkeen olin antanut hänelle osoitteenikin.

Matti soitti taas: ”Sehän kävi kuin vanhalta tekijältä. Tässä on illan ohjeet: naitte valot päällä sillä sun makkarin hyllyssä on webbi-kamera ja mikki. Kundia et jätä yöksi luoksesi. Eikä mitään sievistelyjä vaan pelkkää panoa. Täydet kortsut otat sitten huomenna duuniin mukaan. Hauskaa iltaa!”. ”Pamputtaja” ei ollut aivan niin komea kuin oli väittänyt, mutta menetteli. Kun otin hänet vastaan pelkässä läpikuultavassa babydollissa niin ei kauaa kestänyt kun hänkin oli alasti ja runnoi munaansa kurkkuuni. Minua ällötti ajatuskin naida tuntematonta, vieläpä kameran edessä, mutta ei se pelkästään tylsääkään ollut. Kundi oli reipasliikkeinen ja hyvä sängyssä, ja aidosti kiinnostunut minunkin nautinnostani joten intouduin mukaan. Aamulla menin töihin kolme solmittua kortsua mukanani jotka Matti käski heittämään roskikseen nähtyään ne.

Seuraavalla siivouskerralla Matin asenne oli kuin kartanonherralla palvelusväkeä kohtaan ja nöyrästi sopeuduin omaan osaani. Olin juuri aloittanut siivouksen kun Matti käski minut luokseen. ”Asusi on likainen”, hän huomautti ja osoitti hameessani olevaa pientä tahraa. ”En siedä että henkilökunta on täällä likaisissa vaatteissa. Haluan että vaihdat puhtaan uniformun, löydän sen kylpyhuoneen kaapista. Pue se päällesi ja tule takaisin”. Kaapista löytyi kuminen sisäkköasu: kumiset sukat ja todella korkeat piikkikorot, kuminen lyhyt esiliina jonka niskahihna oli niin pitkä ja etumus kapea että rintani jäivät paljaaksi. Essu kuitenkin kiertyi vyötäröni ympäri niin reunat osuivat toisiinsa selkäni takana – tosin vain silloin kun seisoin täysin suorana paikallani. Kun kumarruin edes vähän niin essun rako takanani levisi paljastaen pyllyni.

”Sehän sopii sinulle mainiosti, voitkin alkaa käyttämään sitä aina työasunasi täällä”, totesi Matti. Sinipiikaa kaapista ei löytynyt, joten jouduin luuttuamaan lattiaa kontallani - näkemättäkin tiesin että jalkovälini oli täysin paljas, mutta Matti varmisti nöyryytykseni ohjaamalla asentoani kädessään pitämällä rottinkisauvalla: ”Selkä alaspäin että pylly tulee esiin ja pidä reisiä vähän auki. Jatkossa teemme näin: kun minä opetan sinulle uuden työasennon niin sinä teet siitä työohjeen kotonasi ja otat asiaan liittyvät kuvat. Seuraavalla kerralla odotan työtavan olevan sinulle tuttu.”

Siivous oli todellinen nöyryytysten tie, sillä konttaus, kumartelu ja kurkottelu paljasti vartaloni erittäin tehokkaasti ja nöyryyttävästi, Matin antaessa jatkuvasti ohjeista asennoista ja työtavoista. Illalla vietin vielä nöyryyttävämpää aikaa kun kameran edessä tein samoja asentoja ja kuvasin itseäni eri suunnilta ja tein tekstikuvauksia asennoista.