Pakko-orja

Seuraavana päivänä Matti oli varannut ajan kalenteristani. Hän oli hyvällä tuulella juodessaan kahvia ja jutellessaan keveästi niitä näitä. Matin äänessä ei ollut mitään uhkaavuutta tai kireyttä. ”Sinulla onkin tänään ne kivat mustat pikkarit ja rintaliivit. Näytäpä niitä minulle!”. Naama punaisena nostin ensin hamettani ja sitten paitaani niin että hän näki asuni. Pelkäsin koko ajan, että joku tulisi huoneeseeni, vaikkei kukaan koskaan tullutkaan sinne koputtamatta. Yritin kysellä Matilta, mitä hän oikeastaan haluaa minusta, mutten saanut mitään järkevää vastausta. Lähinnä hän antoi ymmärtää että hän haluaa parantaa elämäni laatua ja viittasi eilisiin hommiini joka tarkoitti sitä että hän aikoi piinata minua perverssillä versiolla omista johtamismenetelmistäni.

Päivä päivältä Matin ohjaus tiivistyi. Sain ohjeistuksen pitää alapääni posliinina ja jouduin joka aamu ottamaan kuvan jalkovälistäni ja liittämään sen dokumentaatioon. Lisäsin vartalokuvaani kaikki mahdolliset mittaani. Luetteloin kaikki muutkin vaatteeni ja työvaatteiden lisäksi jouduin suunnittelemaan kaikkien pukeutumisaikojen asut. Jouduin kuvaamaan hyvinkin tarkkaan seksuaalisia mieltymyksiäni. Kaikki vaatehankintani jouduin esittelemään etukäteen saadakseni niihin Matin hyväksynnän. Kaikki nämä hyvin samanlaisilla menetelmillä kuin mitä töissä osastoni käytti. Elämän suunnitelmallisuus, pukeutumista myöten, ei juurikaan minua haitannut, koska olen hyvin kurinalainen ihminen. Aloin pitää Mattia pelkkänä pikku runkkarina ja tehtävät muuttuivat pelkäksi rutiiniksi.

Yllättäen asujani suunnitellessani huomasin, etten voinut valita rintaliivejä, koska niiden valintavalikko oli poistettu järjestelmästä. Turvattomuudentunteeni palasi ennalleen kun lähdin töihin ilman rintaliivejä – jotain mitä en ollut tehnyt varmaan ikinä. Sitten yhden päivän osalta katosivat alushousut valikosta. Kyseessä oli johdon strategiapäivät toimiston ulkopuolella, joten päätin rikkoa sääntöjä, eihän Matti pääsisi kontrolloimaan. Yllättäen heti lounaan jälkeen Matti ilmestyikin seminaarihotelliimme, veti minut vessaan ja käski riisuuntumaan. Vastustelin, mutta hän veti esille nipun valokuvakopiota ja ilmoitti niiden päätyvän hetkessä ympäri salia jos en tottelisi. ”Tämä on sitten viimeinen uhkaus, seuraavaksi kun et tottele niin en uhkaile vaan kuvat menee heti jakoon”.

Riisuuduin peloissani tietäen pukeutuneeni alusasuihin. ”Sulla meni sitten kuitenkin kuvat levitykseen”, Matti totesi puheäänellä. Pelkissä alusasuissa rukoilin Mattia olemaan levittämättä kuvia, lupasin jatkossa totella jokaista käskyä tinkimättömästi kunhan hän ei vaan levittäisi kuviani. ”Joko se on niin että sinä tottelet tai et tottele enkä minä uhkaile turhaan. Muutenkin kyllästyttää kun kukaan ei ota vakavasti. Mutta kun olen näin kiltti mies niin saat anteeksi – vielä tämän yhden kerran. Mutta haluan sinun allekirjoittavan nämä paperit”, Matti sanoi ja otti laukustaan ison nipun papereita. Hänellä ei ollut aikomustakaan antaa minun lukea papereita enkä uskaltanut edes protestoida kun katselin kuvanippua jota Matti selaili. Niin minä sokkona allekirjoitin paperit ja Matti käveli ulos vessasta jättäen minut kuvien kanssa sinne. Loppupäivä meni kuin tulisilla hiilillä kun en tiennyt mitä nyt olisi tulossa.

Sähköpostissa minua odotti viesti jossa Matti käski pakkaamaan kaikki alusasuni laatikkoon ja tuomaan laatikon töihin. Seuraavana päivänä hän teki inventaarin: esittelin jokaisen alusasun ja siitä luettelossa olevan kuvan.

Parin päivän päästä DHL toimitti minulle muutamia laatikoita töihin. Avasin laatikot vasta kotona ja löysin niistä uudet alusasuni. Rintaliivejä oli ihan tavallisia malleja joissa oli pienet tai vähän isommat aukot nännejä varten, joissakin aukot oli riittävän suuret niin että koko rinta mahtui siitä ulos ja jotkut olivat vain alhaalta rintoja tukevia, muuten täysin avoimia malleja. Alushousuina oli useita avomalleja – joko jalkovälistä auki tai sellaisia joissa oli suuri leikkaus takana niin että suurin osa pyllystä oli paljaana. Kaksissa oli integroitu klittakiihotin, yksissä jalkovälistä kulki helminauha. Mutta nyt alusvaatevalikoimaani ei kuulunut yksiäkään liivejä jotka olisivat peittäneet nännini tai pikkareita jotka olisivat peittäneet sekä pillun että pyllyvaon. Ohjeiden mukaisesti otin kuvat ja luetteloin kaikki asut.

Seuraavana päivänä tuli uusi paketti. Siinä oli kireät kumitangat joissa oli haaraosassa pieniä nystyröitä ja ohuista remmeistä tehdyt, jalassa kiristettävät nahkatangat. Rintaliiveiksi oli kahdet kumiliivit, yhdet avokuppiset, yhdet kokokuppiset joissa oli reiät nänneille ja nahkaiset jotka oli tehty pelkistä hihnoista joita oli yksi kumpaakin rintaa kohden. Kuvasin taas itseni kaikissa asuissa. Samalla suunnittelin seuraavien päivien asut. Luetteloon oli myös lisätty ”korrelaatioita” jolloin yhden asusteen valinta vaikutti muihin mahdollisuuksiin.

Illalla Matti soitti: ”Huomaatko että kotikoneeseesi on asennettu web-kamera? Koska et ole vielä suunnitellut tai toteuttanut yhtään pano- tai runkkauskertaa niin haluan sinun tekevän sen nyt kameran edessä.” Matti antoi ohjeet ja hetkessä huomasin olevani häneen yhteydessä Messengerin kautta. Matti antoi varsin yksityiskohtaisia ohjeista ja kameran kuvan ulkopuolella oleva naamani punaisena runkkasin: nostin paitani rintojen yli, hieroin ja puristelin rintoja, levitin reidet, nostin jalan pöydälle, hieroin pilluani, nuolin sormiani ja jatkoin kunnes puoliväkisin sain orgasmin ja Matti sulki yhteyden. Nöyrästi kirjasin CRM-sovellukseen asian ja tuntoni.

Aamulla taiteilin päälleni remmitangat ja –liivit ja kangaspaidan, joka oli riittävän paksu peittääkseen mustat remmit näkyvistä muttei kätkenyt rintojeni muuttunutta muotoa tai kovia nännejä. Vähän ennen osastopalaverimme alkua Matti tuli huoneeseeni aivan kuten kalenterissani oli varauskin. ”Riisuudu alusasusillesi”, hän tokaisi kylmästi. laitoin punaisen valon palamaan oveni ulkopuolen ”liikennevaloihin” ja tottelin. Matti kiristi rintaliivien hihnat niin että rinnat puristuivat todellakin palloiksi, avasi tangojen alaremmin ja kiristi vyötäröremmin tiukalle. ”Reidet ja pillunhuulet levälleen” ja kun tottelin hän astui taakseni ja kuulin vetoketjun avautuvan. Tyylilleen uskollisena Matti upotti kovan kalunsa suoraan pilluuni ja nai minua lähes väkivaltaisin työnnöin kunnes laukesi. Nopeasti hän asetti alaremmin paikoilleen ja kiristi sen tiukalle niin että paine tuntui todella epämiellyttävältä. Nuolin kalun puhtaaksi. ”Mukavaa palaveria”, hän sanoi virnuille ja käski minua pukeutumaan ja kävelimme yhdessä kaikkien aikojen nopeimpaan osastopalaveriin.