Jo työhaastattelussa pomoni oli tuijottanut hiukan liian ahnaasti rintojani.
"Sulla näyttää olevan kaikki tarvittavat avut tähän työhön... Joten eiköhän paikka ole sun "
Olin juuri pakkaamassa tavaroitani työpäivän jälkeen kun pomo tuli huoneeseeni.
" Voisitko sä kuule mitenkään jäädä ylitöihin? "
Olin kyllä suunnitellut illaksi muuta menoa mutta en kehdannut sitä pomolle päin naamaa paukauttaa joten väläytin hymyn ja sanoin "Totta kai"
" Hienoa. Tuu sitten tonne mun toimistoon kun oot lopetellut. Pöydällä on yksi muistio joka pitäisi kopioida ja kirjoittaa puhtaaksi.."
Pakkasin laukkuni ja kävelin korkokengät kopisten pomon toimistoon. Nappasin muistion ja menin kopiokoneen luo kopioimaan sen. Kesken kaiken kädet tarttuivat takaapäin rintoihini puristellen niitä kovakouraisesti.
" Mitäh?" Käännyin ympäri ja näin pomoni pahaenteisen hymyn. En voinut olla huomaamatta housujen pullottavaa etumusta...
" Älä kuule yhtään ala ettet tiennyt... Ja meillä sitä paitsi maksetaan ylitöistä ruhtinaallista palkkaa.."
Pomon kädet vaelsivat minihameen alla puristellen pakaroitani.
" Päästä heti irti tai alan huutamaan"
" Voi pikkulutka huuda pois, se vaan kiihottaa mua. Täällä ei ole enää ketään, edes siivoojia."
Yritin päästä pomosta kauemmas, mutta tämä puristi minut kopiokonetta vasten ja tunsin vaatekerrosten läpi hänen sykkivän miehuutensa.
" Haluaako pikkulutka kyrpää? Tällasta kyrpää sä et kuule ole ennen saanutkaa, mitä mä aion sulle kohta antaa...
---
Haluatteko jatkoa?