-JX-

Istun palaverissa, keskustelu käy kiivaana ja tiukkana. Palaveria on jatkunut jo kolme tuntia, kolme tuntia väittelyä, puolusteluja, hyökkäyksiä, sovittelua, epätoivoa. Neuvotteluhuone on kuin taistelukenttä, pöydillä sikin sokin kannettavia tietokoneita ja kalentereita, glögimukeja ja pipareita, partavesien tuoksuun sekoittuu jo hien hajua. Silloin tällöin katseeni eksyy sihteeriin, joka epätoivoisesti mutta tehokkaasti yrittää kirjata neuvottelujen kulkua ylös. Se voisit olla aivan hyvin sinä, tuossa tyylikkäässä jakkupuvussa. Mutta sinä onnekas olet jo aloittanut joululoman. Kun sihteeri nostaa katseensa, näen sinun hymyilevät kasvosi ja tunnen orastavan erektion nivusissani. Havahdun ajatuksistani kun näen sihteerin hämillisen hymyn tuijotuksestani johtuen. Vilkaisen kelloani ja keskityn taas olennaiseen. Viimeiset tunnit ennen joululomaa.

Palaveri venyy ja venyy, mitä kiivaammaksi taistelu käy sitä suuremmaksi himoni kasvaa. Pyörit mielessäni; hymysi, pehmeät hiuksesi, lämmin vartalosi, tuoksusi, hiljaiset huokauksesi korvallani. Minun on korjattava istuma-asentoani koska kova kaluni ahdistaa ja puristaa housujeni etumusta, aivan kuten kravatti kuristaa kaulaani. Haluaisin repiä kirotun kravatin hiiteen ja syöksyä jo luoksesi kotiin.

Päivä on lopultakin ohi. Olen sekaisin halusta, ikävöin ja himoitsen sinua. Haluan purkaa jännityksen ja paineet pois, eikä mikään tee sitä niin tehokkaasti kuin sinun pehmeä ja lämmin sylisi. Osa porukasta kerää kiireen vimmalla kamojaan salkkuihin, mietin mahtaako heillä olla samat ajatukset kuin minulla? Ja entäpä ne jotka keräävät tavaroitaan laiskasti, mikä heitä odottaa kotona? En halua edes ajatella.

Toivottelemme hyvien tapojen mukaisesti hyviä jouluja, vaikka joidenkin ilmeet kertovat heidän toivovan jotakin ihan muuta. Kaikki eivät voi voittaa. Sitten pukumiesten armeija ryntää hisseihin ja portaisiin, hajaantuen parkkipaikalla autoilleen.

Istun autooni, painan pääni niskatukea vasten ja suljen silmäni. Nivusiani pakottaa. Löysään kravattia ja huokaisen. Hymyilen. Pian saan riisua puvun ja vaihtaa rennompaa ylle, mennä saunaan ja avata kylmän oluen.

Mutta sitä ennen...

Suuria valkoisia lumihiutaleita leijailee mustalle takilleni kun harpon kotiovea kohden, on jo hämärää, suorastaan pimeää. Mutta ikkunasta loistaa kynttilät, kauniisti ja luokseen kutsuen. Kun astun sisään, minua tervehtii sekoitus herkullisia tuoksuja. Kengät pois, takki naulakkoon, salkku lattialle, ja lähden suunnistamaan kohti tuoksuja ja iloista tervehdystä.

Jään ovenpieleen ihailemaan sinua.

- Hei... rankka päivä? Hymyilet hieman epävarmasti, yrittäen tulkita kasvojani. Luoja miten kauniilta näytätkään. Hiukset hieman sekaisin, ilman meikkiä, punainen essu ja hame, kädet jauhoissa ja taikinassa.

- En mitenkään edustava, vielä. Sanot silmää iskien kun huomaat mittailevan katseeni.

Astelen selkäsi taakse, siirrän hiuksia syrjään ja painan huuleni niskaasi. Tuoksut leipurilta, seksikkäältä leipurilta. Käteni puristuvat vyötäröllesi, hyväilevät lantiotasi, nousevat rinnoillesi. Pyöreä peppusi painautuu lantiotani vasten ja saa minut melkein voihkaisemaan.

- Oho, noinko rankkaa oli? Kysyt kun tunnet kovuuteni pakaroitasi vasten.

Käännän sinut ympäri. Nostan käteni poskillesi, anna niiden upota hiuksiisi, suutelen sinua.

Suutelen pehmeitä huuliasi, punaisia poskiasi, kaulaasi, sinun nojatessa avuttomana pöytää vasten. Haluan sinut siinä ja heti, vaikka pyydätkin minua odottamaan. Käteni nostavat hameesi helmaa ja pian tunnen ihosi lämmön käsissäni, lantion pyöreät muodot. Toinen käteni liukuu pakarallesi, toisella avaan puristavat housuni, samalla kun huuleni vaeltavat kaulallasi. Sähköinen väristys käy läpi kireän vartaloni kun hellät sormesi puristuvat kovaksi paisuneen kaluni ympärille. Voihkaisen hiuksiisi kun sormesi liukuvat pitkin penikseni vartta, tunnen sinunkin hengityksesi kiihtyvän.

Kun valun alas vartaloasi pitkin, pyydät minua malttamaan mieleni. Mutta en voi, aion ottaa sinut heti. Siinä keittiön lattialla tai pöydällä, aivan sama.

Tunnen huulillani reisiesi lämpimän ihon, huuleni ja käteni vaeltavat reisilläsi ja pakaroilla. Pian silmieni edessä on pala ohutta kangasta, pingottuneena pienen pyöreän kummun ylle. Suutelen sitä, uudestaan ja uudestaan, nälkäisenä. Tartun pikkuhousuihisi ja hivutan ne alas. Avaan reisiäsi niin että pääsen maistamaan sinua, toinen reitesi lepää olkapäälläni, hyväillen pehmeänä poskeani.

Nousen ylös, kovan kaluni kurkotellessa sinua kohden puvunhousujeni avoimesta etumuksesta. Kovana, kuumana, sykkivänä, himokkaana...

Tartun vyötäröösi ja työnnän sinut keittiön pöytää vasten. Tartun hiuksiisi ja taivutan päätäsi taaksepäin, suutelen nälkäisenä avoimia huuliasia ja kaulaa. Nostan sinut pakaroittesi varaan sen reunalle, avaan ihanat reitesi. Pian olen sinussa, mitä olen kaivannut koko kiivaan päivän, sinua puristumassa ympärilleni tiukkana ja lämpimänä, sinä itse sylissäni pehmeänä.

Jauhoiset sormesi puristuvat pikkutakkini tummaan kankaaseen kun tunkeudun sisääsi. Miellyttävä puristus tuntuu pian koko kaluni varressa ja katselen kauniita kasvojasi. Voihkaiset silmät suljettuina kun tunkeudun juurta myöten sisääsi. Hiuskiekura tipahtaa poskellesi, alkaen heilua työntöjeni tahdissa. Nostan reitesi lantiolleni ja työnnyn sisääsi uudestaan ja uudestaan, nopeammin ja nopeammin. Tunnut taivaalliselta. Suutelen sinua ja avaat silmäsi. Huomaan katseessasi hämmästystä kiihkeää ja rajua hyökkäystäni kohtaan. Huokailet ja voihkit rajujen työntöjeni tahdissa, jauhoisten käsiesi hakiessa tukea tummasta pikkutakistani, värjäten sen valkoiseksi.

Lopulta lämmin tunne valtaa vartaloni, leviten kaikkialle, lantioni kouristellessa reisiesi välissä. Paineet katoavat, rentous ja raukeus täyttävät kroppani ja mieleni. Hiuksesi kutittavat kasvojani, kuuntelen raskasta hengitystäsi korvallani, ja tunnen kuinka lempeä kätesi hyväilee selkääni. Siihen pöydälle olisi helppo jäädä pitemmäksikin aikaa, pehmeään syliisi...