Tuula

Joulunpyhät oli kukin meistä kolmesta selvinnyt mitenkuten kotijoukkojen huollossa. Minua ainakin panetti aikalailla, kun sain oman "johtoryhmäni" huoneeseeni ja katseeni alle. Hameeni helma nousi senttejä kun näin heidät, taas. Olin toki saanut mieheltäni sitä tavanomaista, 30v koettua paneskelua, päivittäin. Halusin uudelleen jotain uutta... Uutta miestä? Näistä kahdesta kyllä varmasti saisin, kunhan mietin oikein, miten saisin, mietin. Tuolta voisin vaikka heti ottaa suihin. Maistui viimeksi niin hyvältä, juonee grapea aamumehukseen. Tuon toisen, sen "aviomiehen" päästin pyllyyni, aikamoinen kokemus. Ensikertalaiselle.

Puolisen tuntia pysyimme nahoissamme, sitten joulunalus alkoi vaikuttaa. Vilkuilimme toisiamme, levottomasti oven suuntaan, maisemaikkunakonttorin lasiseinän suuntaan ja komeroon piilottamani paperisten ikkunapeitteiden suuntaan. Olin niin märkänä, että melkein lipsuin työtuoliltani, he niin kovina, että näin ja melkein tunsin tuskan, kova kalu housuissa. "eronnut" otti aloitteen, vihdoin. Kiinnitti teipillä paperit käytäväikkunaan, laittoi oven lukkoon ja sanoi " en kestä, en kestä saamatta sinua nyt".

Molemmat olivat hetkessä housuitta, paidattakin. Istuin sylissä, sain maistaa miehen makua heidän kaulaltaan, vatsaltaan. "aviomies" tuli kovana suuhuni, näin hänen/vaimonsa ajelleen miehen posliiniksi, tykkäsin näystä. "eronnut" kehui pyllyäni. Tahtoi sinne. Pyysin hieman aikaa. Aikaa laittaa heille yllätys. Edes pieni. Olin jo kotona suunnitellut, pukeutunut, hame pois, paituli pois ja mustat stay-upit jää, samoin mustat rintaliivit ja geishapallot, myös pyllyyn. Narunpätkät hetken mietityttivät miehiä. Tuon vaimonsa ajelleen miehen halusin pallojen kera heti. Vieriteltiin aikamme ja vauhti alkoi kiihtyä kun tunsin aikalailla painetta pyllyssä. Kuulien lisäksi siellä oli oikea mies, paksuna ja vaativana, nautittavana. Tuon kaiken lätinän täytyi kuulua pitkin käytäviä, kerroksesta toiseen, mutta me jatkoimme. Eräätkin askeleet jarruttivat huoneeni kohdalla, pieni naurahdus ja tiesin jääneeni "kiinni".

"Eronnut" alkoi olla tulossa, sen jo tunsin ja tunnistin, parin kerran kokemuksella, aloin saada. Saan, aina saan, kun tunnen miehen tulevan, aavistan. Ja silloin osaan kyllä tehdä parhaani. Siksi kai olen "firman kahvi -salaseuran" puheissa kovan panijanaisen maineessa? "Aviomies" näki, kuuli ja alkoi olla valmiina, niin minäkin. Kuulat pillussani saivat kyytiä, kun imaisin hänet niin syvään suuhun, kuin tukehtumatta voin. Pussit leukaa vasten hän tuli, kerran, imaisin vielä, tuli toisen, käteen kolmannen ja neljännen kerran. Voihan kehityskeskustelut sentään, mietin. Tätä saan koko alkaneen vuoden, koko kevään.

T