Istuin jännittyneenä ja peloissani lääkärin odotushuoneessa. Pari viikkoa aiemmin olin postitse saanut kutsun tarkastukseen ja aluksi terveydenhoitaja oli ottanut minut vastaan, mitannut, punninnut, tarkastanut näön ja kuulon, mitannut verenpaineen ja antanut tarvittavat rokotukset. Myös labrassa piipahdin antamassa veri- ja virtsanäytteen.
Odotellessani lääkärin sisäänkutsua toivoin hänen olevan nainen koska minulla on valtava lääkärikammo joka pahenee entisestään mieslääkärin vastaanotolla. Yllättäen vastaanottohuoneen ovi avautuu ja mustapartainen lähemmäs kuusikymppinen tohtori huutaa nimeni. Istun lääkärin osoittamalle tuolille ja hän kyselee terveydentilaani koskevia kysymyksiä. Seuraavaksi katsotaan korvat, kurkku ja tunnustellaan kaulan imusolmukkeet. Joudun riisumaan paitani jotta lääkäri voi kuunnella stetoskoopilla keuhko- sekä sydänääneni.
Seuraavaksi saan käskyn riisua rintalíivini ja käydä seisomaan selin jotta lääkäri voi tarkastaa ryhtini. "Erittäin hyvä ryhti. Otappas nyt vielä pikkuhoususi pois ja käy tuohon tutkimuspöydälle makuulle niin tutkitaan hieman lisää." Olen aivan paniikissa käydessäni makuulle ja lääkärin tutkiessa rintojani joita ei ennen edes gynekäyntien yhteydessä aiemmin ole tutkittu, olenhan vasta 23-vuotias. Rinnat on nopeasti tutkittu jonka jälkeen lääkäri painelee vatsaa ja kuuntelee stetoskoopilla suolistoäänet. "Erittäin hyvältä vaikuttaa. Levitäppäs nyt jalkasi ja aseta ne jalkatukiin. Valitettavasti asentosi voi olla hieman epämiellyttävä mutta tutkimuksen kannalta on tärkeää että jalkasi ovat mahdollisimman levällään kun teen sinulle erittäin perusteellisen gynekologisen tarkastuksen." Lääkäri kohdistaa kirkkaan valon jalkoväliini ja minua nolottaa koska makaan jalat todella levällään kirkkaan valon kohdistuessa märkään emättimeeni ja yläpuolella olevasta peilistä näen oman kosteuteni joka ei johdu kiihottuneisuudesta vaan pelkästä pelosta ja jännityksestä...