Liquid

Yleisurheilun maailmanmestaruuskisat 2005 olivat melkoinen tapahtuma Helsingissä. Itse olin varannut lippuni hyvissä ajoin, vaikka myöhemmin selvisi niitä jäävän myymättäkin. Osallistuminen tähän suurtapahtumaan katsojana oli mieleenpainuvinta.

Tuo tiistai yhdeksäs elokuuta jäi mieleeni ikimuistettavana päivänä. Kesälomani ensimmäistä viikkoa olin viettänyt Hietsun rannalla makoillen, ja niin tuonkin aamupäivän, ja aurinko oli paistanut täydeltä terältä. Iltapäiväksi oli minulla varattuna lippu Olympiastadionille.

Tummat pilvet alkoivat kasautua yllättäen siinä viiden maissa Hietsusta tullessani. Olympiastadionilla urheilutapahtumien seuraaminen meinasi jäädä toiseksi yhä mustempien pilvien kerääntymistä katsellessa. Karsinnoissa sentään Tero Pitkäranta heitti 82.2 metriä Sergei Makarovin saadessa ensimmäisellään jo 85 metriä.

Vartin yli seitsemän iski sellainen rajuilma ja salamointi, että naisten 100 metrin aitojen alkuerät keskeytettiin ja stadionin henkilökunta päätti turvallisuussyistä katkaista sähköt suuresta osasta stadionia sadeveden tulviessa kentälle. Miesten 200 metrin toiset alkuerät siirrettiin keskiviikolle, samoin kuin kolmiloikan karsinnan. Taskumattini ansiosta olin silloin tosi pierussa.

Harmitti tietysti kun iltalipun ostaneille ei peruutuksen aiheuttamaa menetystä korvattu. Yltyvässä sateessa Urheilukadulla virtaavan vuolaan kosken yli loikkiessani olivat farkkuni jo läpikastuneet eikä Helsingin MM-kisoja mainostava t-paitani ollut sen kauniimmassa kunnossa. Yhtäkkiä näin edelläni samaan suuntaan ja vähintään yhtä märkänä loikkivan minulle tutun vanhan koulukaverini.

-Anne, moi!, huikkasin hänen vierellään kohti läheisen rappukäytäväsyvennyksen suomaan sateensuojaan loikkien.

-Heka, moikka! Olitsä stadikalla? Karmee sää!

-Tästä tää kisa tullaan muistamaan, naurahdin ja nostelin läpikastuneita lenkkareitani.

Anne oli ollut kanssani samalla luokalla lukiossa kaksi vuotta sitten. Olin välillä muistellut hänen muhkeita muotojaan hyvinkin tiuhaan, olihan tuo pitkä tyttö pitkine vaaleine hiuksineen jonkun aikaa styylannutkin kanssani ja monet kerrat oli pussailtu koulun diskossa. Vanhojen päivien räpellys oli ollut sitten sekä ikimuistettavaa että kömpelöä, ja vaikka kai teknisesti olimmekin silloin harrastaneet ”sitä”, oli muisto tapahtumasta jäänyt vähän noloksi ja seurustelumme sitten lopahtanut. Kaipasin Annea sittenkin vielä joskus miettien mitä hänelle kuuluisi.

Pitkin iltaa olin naukkaillut taskumatistani Savon Viinaa, ja pienessä huppelissa olin tuskin tajunnut stadionin tyhjentämistä ja kastumistani rankkasateessa.

-Sähän oot ihan läpimärkä!, Anne huomasi.

-Joo...ei tullut sateenvarjoa...

Yllätyksekseni huomasin Annenkin olevan hieman hiprakassa. Huomatessaan huomioni Anne selittikin juuri tulleensa hänkin Hietsusta uimasta ja lähteneensä sieltä ukkospilvien kerääntyessä. Tyttökaverinsa kanssa olivat naukkailleet sherryä ja katselleet miesten perseitä koko aamupäivän, Anne tunnusti.

-Me oltiin vielä yläosattomissakin, että oikein ärsytettiin niitä. Jos ne ei ollu huomaavinaan, me mentiin kysymään niiltä kelloa, Anne tirskahti tunnustuksen puuskassaan. Olimmehan ennenkin olleet aika suorapuheisia. Ihme etten itse ollut nähnyt Annea siellä.

Huomasin, että Annekin oli kaatosateessa kastunut ihan läpimäräksi. Erityisesti pistin merkille, kuinka hänen kylmästä hieman kovettuneet nänninsä pingottivat märän t-paidan kangasta. Ilmeisesti Hietsusta tulonsa jälkeen hänellä ei uinnin jäljiltä ollut rintaliivejä mukana ensinkään.

Naisena Anne ehti jotenkin heti panna merkille, mihin silmäni olivat sekunniksi kiinnittyneet. Silti hän ei vaikuttanut loukkaantuneelta, sillä tämä erikoislaatuinen sää taisi tehdä koko tilanteesta muutenkin ainutkertaisen mieleenpainuvan.

-Kauheeta mikä sade...mä muuten asun ihan tässä, Urheilukadulla. Ootsä menossa jonnekin, säkin oot ihan märkä.

Ensi ajatukseni oli ollut hakea läheisestä hampurilaisravintolasta sateensuojaa, mutta kaikki vaatteet märkinä Annen kutsu ei kuulostanut yhtään pahalta. Nousimme vanhan viisikymmenlukuisen kerrostalon kolmanteen kerrokseen ja Anne avasi oven pikkuiseen kaksioonsa.

-Täällä mä oon asunu ny kaks vuotta, Anne selitti.

Yllättävän paljon kirjoja Annella oli hyllyssään, televisiota tyttö ei ollut hankkinut.

-Tarviitko sä kanssa pyyhettä?, Anne huuteli kaikuvan kylppärinsä suunnalta.

Myönsin, että olisihan se kiva veden valuessa yhä solkenaan pitkiä hiuksiani pitkin ja selkääni noroja tehden.

Ojennettuun pyyhkeeseen kuivasin ensin hiukseni, joiden valuminen lopulta lakkasi. Vähemmän hyödyksi pyyhe saattoi olla märkiä vaatteitani ajatellen. Anne oli jättänyt kylpyhuoneen oven auki, ja eteisen peilistä saatoin yllätyksekseni tarkkailla, kuinka Anne veti vettyneen t-paitansa päänsä yli paljastaen kauniit rintansa. Hän ei ilmeisestikään tajunnut minun näkevän häntä peilin kautta. Kaluni alkoi vääjäämättä kovettua tuon alastoman vartalon näkemisestä.

Käänsin katseeni hetkeksi muualle ja kun Anne tuli taas huoneeseen, oli hänellä kylpytakki yllään. Näytti siltä, ettei sen alla kuitenkaan ollut mitään.

-Sun vaatteet on kanssa ihan märkiä, Anne totesi ollen täysin oikeassa, -Jos sä haluut, on mulla tuolla kylppärissä yks tosi iso pyyhe. Sä voit vaikka kietoutuu siihen ja ripustaa sun vaatteet kylppärin narulle kuivumaan.

Ajattelin ,että miten ne siellä kuivua ehtisivät, mutta ääneen sanoin vain että ajatus oli hyvä.

Menin kylppäriin ja iso California-pyyhe riitti todella hyvin pitkäksi hameeksi minulle. Yläkroppa jäi paljaaksi, mutta mikäpä tässä ollessa ”egyptiläisasussa”. Palasin olohuoneeseen, jossa Anne odotti kahden lasin kanssa. Huoneessa oli yhä ukkosilman takia hämärää. Anne oli sytyttänyt pari kynttilää, mutta ei laittanut kattovaloja.

-Mä voisin keittää kahvia, mutta se kestää. Ehkä vähän lämmittäs tää lasi sherryä.

Naisten juomia, ajattelin, mutta totta kai suostuin. Sherry maistui hyvältä, mutta taisi nousta Annen päähän nopeammin kuin minun.

Sohvalle istuutunut Anne aina kumartuessaan tarjosi kohtalaiset näkymät minulle rintojenvälistään. Vaikka tyttö välillä kohensikin kylpytakkinsa vyön kiinnitystä, toivoin aina sen löystyvän kohta lisää ja näyttävän minulle lisää Annen naisellisia muotoja, joita aina olin runkatessani ajatellut.

Olohuoneen matalan pöydän ääressä rupattelimme niitä näitä, keitä lukioaikaisia tuttuja olimme nähneet, missä he olivat töissä, keitä oli mennyt naimisiin, ketkä saaneet lapsia, ja sitten omista kesätöistämme ja matkoistamme. Jossain vaiheessa ilmeni, ettei kumpikaan meistä tällä hetkellä seurustellut, ja se tieto näytti tuovan ihan oman pikantin jännityksen keskustelumme jatkolle.

Kieltämättä oli ollut mukava päästä märistä farkuista eroon. Sherry lämmitti kivasti, mutta pyyhkeen alla oleva väljyys antoi vehkeelleni mahtavan ilmavan seisomistilan. Huomasinkin pahatapaisen vehkeeni alkavan seistä yhä rohkeammin pyyhkeen alla, vaikka ei sitä näkynyt niin kauan kun istuin tukevasti sohvalla. Toivottavasti ei tulisi äkkinäistä syytä nousta tästä asennosta...

Katselin Annen vaaleita sateen kastelemia olkapäille laskeutuvia hiuksia ja rintojen lupaavia kohoutumia hänen kylpytakkinsa alla. Seisokki taisi vain yltyä.

-Mä muistan et me pussailtiin joskus koulun diskossa aika kiihkeesti, Anne sanoi sitten ohjaten keskustelua tiettyyn suuntaan.

Ja kai sitten vähän muutakin, mietin ääneen sanomatta. Nyt ei ollut mukana edes kortsua, muistin. Vanhojen päivien iltana semmoinen oli ollut, mutta Annen hermoilevissa käsissä se oli mennyt puhki. Vieläkin nolotti kun hyvin alkanut homma oli jäänyt kesken. Muistan kuinka spermani olivat lentäneet Annen farkuille ja villapaidalle.

-Tänään biitsillä Tanjan kanssa me ihmeteltiin miten hulluiks kundit voi tulla kun ne näkee naisten tissit. Eiks se oo ihan hassua? Niin luonnollinen juttu!

Myöntelin että joo, joo, ihan luonnollinen joo.

-Esimerkiks nää mulla...mitä sä tykkäät...onks nää hyvännäköiset?, Anne kysyi ja lupaa kysymättä avasi kylpytakkinsa paljastaen pystyt ja hyökkäävän terhakkaat rintansa, joiden pagodimaiset nänninpäät näyttivät katsovan minua häpeämättömästi tuijottaen.

Kaluni ponkaisi kerralla niin kovaksi, että sen täytyi jo pingottaa pyyhettä ympärilläni.

-Oikein...oikein kauniit, sanoin superlatiiveja tarkoituksella välttäen. Mieli olisi tehnyt sanoa että ne olivat kauneimmat koskaan näkemäni ja maksaisin mitä vain jos pääsisin puristelemaan ja suutelemaan niitä.

Katsoin Annea silmiin, ja samassa tyttö nousi seisomaan ja avasi koko kylpytakkinsa etumustan päästäen vyön putoamaan lattialle. Kasvojeni korkeudella saatoin nähdä Annen hennosti ajellun karvakolmion ja sitten lopunkin ihanuuden Annen antaessa koko kylpytakkinsa retkahtaa olkapäiltään lattialle.

Nyt ei ollut väliä miltä itse näyttäisin. Nousin ylös pyyhkeen peittämä etumukseni pullottaen. Anne hymyili sen nähdessään ja astuin ujosti askeleen lähemmäs Annea.

-Sähän oot ihan valmis, niin kuin silloin kerran ennenkin, Anne sanoi hymyillen, - Saanks mä katsoa sitä?

Annen kädet olivat kohta lanteillani ja kääräisivät pyyhkeen irti ympäriltäni. Hetkeksi painava pyyhe oli jäädä seisovan kaluni varaan roikkumaan, mutta valahti lopulta toki lattialle.

Seisoimme hetken vastatusten toisiamme silmiin katsoen ja kaluni suoraan kohti Annen karvakolmiota osoittaen. Sitten Anne teki aloitteen astuen lähemmäs niin, että kaluni kevyesti kosketti hänen pehmeää reittään.

Anne tarttui käsiini kaksin käsin ja nosti ne pystyille rinnoilleen toivoen selvästikin, että tunnustelisin ja puristelisin niitä. Mielelläni toki niin teinkin ja niiden ihanan pehmeyden tuntu oli tehdä jaloistani velliä. Kuuma aalto kävi lävitseni Annen taipuessa suutelemaan huuliani jotenkin tuttuun, mutta kuitenkin tällä kertaa niin erilaiseen tapaan.

Ukkonen jyrähti ulkona sateen yhä piiskatessa Urheilukadun talon seinää. Ulkona oli niin pimeää, että sisälläkin oli vaikeaa nähdä ilman valoja, mutta eihän tässä valoja kaivattu. Stadionin kuulutukset kantautuivat kiviseinienkin lävitse Annen asuntoon. Siitä en välittänyt kieleni tunkeutuessa Annen suuhun ja pyöritellessäni sitä siellä kaluni tunkiessa samalla yhä hävyttömämmin suoraan Annen jalkoväliin.

Anne levitti haarojaan sen verran, että kaluni jäi puristuksiin hänen reisiensä väliin. Aloin vedellä kaluani hänen jalkovälissään jolloin sen hangatessa poikittain tytön pillun liepeillä se sai Annenkin huokailemaan odotuksesta.

Viimein en kestänyt enää. Työnsin Annea takaperin kohti makuuhuonetta, jonka leveälle sängylle rojahdimme, minä päällimmäiseksi. Nuolin ja hyväilin huulillani Annen kovia nänninpäitä ja Annen käsi etsiytyi kalulleni alkaen vedellä sitä jämäköin ottein.

Kohta Anne oli täysin valmis ja vastasi kaluni tökkivään tunkeiluun ohjaamalla sen häpyhuultensa väliin. Parilla päättäväisellä työnnöllä oli kaluni uponnut Annen sisään ja aloitin rytmikkään rakastelun hänen kanssaan.

Anne voihki ja vaati kaluani yhä syvempään ja syvempään. Painoin minkä jaksoin. Annen rinnat heilahtelivat rajujen työntöjeni tahtiin ja hänen vaaleat hiuksensa näyttivät upeilta ulkoa heijastuvassa iltapäivän hämärässä valossa. Välillä salama toi valollaan hänen piirteensä paremmin esiin ja ukkosen jyrähtely toimi mainiona taustamusiikkina rakastelullemme.

Pian tunsin siemensyöksyn olevan lähellä ja varoitin Annea siitä.

-Anna tulla vaan!, Anne usutti, -Mä syön pillereitä.

Ja samassa jostain selkäytimestäni lähti laukaus, joka oli räjäyttää aivoni ja spermani ruiskahtivat kerta toisensa jälkeen Annen avoimeen pilluun. Anne värähteli ja tärisi villin orgasminsa kourissa ja heittelehti sängyllä nimeäni toistaen. Kuin tilauksesta illan kovin ukkosmyrsky oli juuri silloin yläpuolellamme.

Tulin Annen sisään yhä uudelleen ja uudelleen ja Anne tärisi ja hakkasi päätään tyynyä vasten kaluni pumpatessa vielä sadannenkin ryöpyn kuumaa spermaa syvälle Anneen. Vihdoinkin, vihdoinkin...

Hengityksemme tasaannuttua vetäydyin Annen sisältä ja litra spermaani valui avoimesta pillusta Annen sängyn päiväpeitteelle.

Olin ajatellut, että vaatteeni eivät ehtisi kuivua ennen lähtöäni, mutta olin ollut väärässä.