Abbis

Ilta alkoi niin kuin kaikki illat yleensä alkaa, rauhallisesti rakkaampansa kanssa puuhastellen, istahtaen sohvalle nauttimaan yhteisestä hetkestä. Katja painautui rakkaimpansa kainaloon lämmittelemään ja nauttimaan tämän vartalon lämmöstä ja hellistä silityksistä hiuksissaan. Siinä himmeässä valon loisteessa he istuivat hiljaa nauttien toisistaan, kummatkin olivat melkein nukahtamaisillaan kun Mila säpsähti hereille haaveistaan. Hei, lähdetään autoilemaan: Mila ehdotti äkkiä. Autoilemaan, nytkö? Katja ihmetteli ja katseli rakastaan kummeksuen. Juu juu, otetaan peitto mukaan istutaan auton takapenkillä sylikkäin, tiiraillaan tähtitaivasta auton kattoikkunasta ja nautitaan hiljaisesta luonnosta. Mila innoitti Katjaa ja nousi ylös. Katja katsoi Milaa kummastuneena mutta suostui lähtemään mukaan. Yhdessä he astelivat loppukesäisessä yössä autolle peitto Katjan kainalossa. Mila asettui autonrattiin ja Katja hänen vierelleen, he ajelivat hiljaisen kaupungin läpi kunnes saapuivat syrjäisemmälle seudulle. Mila huomasi tasaisen niityn vähän matkan päässä metsän reunamilla ja että sinne johti juuri autolla ajettava polku joka oli melkein ruohon peittämänä. Sininen vanha auto poukkoili kuopissa kun he ajelivat ruohopolulla lähemmäs metsänreunaa. Mila pysäytti auton paikoillensa, sammutti valot, yhdessä Katjan kanssa he kikatellen siirtyivät auton takapenkille istumaan peiton alle toistensa kainaloon. Auton radio soitti rauhallista musiikkia, täyttäen kummankin mielen haikeilla asioilla, taivas täyttyi tähtien loisteesta, kaksi rakastavaista kietoutuneena toisiinsa. Usva peitti nopeasti niityn ja sen salaperäinen sumu kietoi rakastavaiset piiloon muulta maailmalta. Tämä on ihanaa: Katja mutisi tyytyväisenä ja hieroi nenäänsä Milan kaulaa vasten. Mistä ihmeestä keksitkin että kannattaisi tulla tähän aikaan tänne? Tuota... hmmm.... näin ihanaa unta, että tekisimme sen autossa. Mila paljasti virnistäen. Autossa? No johan on sinun kanssasi: Katja naurahti. Ja mikä saa sinut luulemaan että tekisin sen sinun kanssasi autossa? Katja nosti päänsä ja katsoi Milaa. Mila virnisti: Kun minä niin kauniisti pyydän. Katja repesi nauramaan: No jos kerran kauniisti pyydät niin mitäpä en tekisi vuoksesi. Nauravat katseet kohtasivat, mutta pian nauru katosi kummankin katseesta ja paikalle ilmestyi himo. Lämpimät vartalot kietoutuivat toisiinsa peiton alla ja kuumat suudelmat vaihtoivat omistajaa. Malttamattomat kädet kiskoivat vaatteita toistensa päältä pois, kielet taistelivat kaksintaisteluaan ja auto täyttyi huohotuksista. Katja työnsi Milan alastomana makaamaan selälleen pää auton ovea vasten, Mila nosti vasemman jalkansa etunojien päälle tukien itsensä ja oikean jalan takaikkunalle, levittäytyen koreudessaan Katjan ahnaille silmille. Kiihkoissaan Katja painoi vielä kuuman suudelman Milan huulille, liukuen siitä alemmas maistellen Milan vartaloa huulillaan ja kielillään, jatkaen matkaansa tämän reisien väliin. Kuuma kieli kosketti herkkää vakoa kiusoitellen, lipaisten sitten reisien sisäpuolelta, näykkien niitä, maistelleen kostuvaa vakoa uudelleen. Katja antoi kielensä herkutella ihanalla maulla, lipoen syvältä ja pitkään, hän nosti kasvonsa ylös Milan reisien välistä, kasvoillaan huumaantunut ilme. Huuliaan lipoen hän sanoi ääni kiihkosta väristen: Et voi kuvitellakaan kuinka ihanalta sinä maistut, suorastaan huumaavalta (nuolaisu) ihanalta (nuolaisu) aivan upealta. Ihanaa että maistuu: Mila henkäisi raskaasti ja voihkaisi kun Katja painoi kielensä takasin hänen reisiensä väliin, herkuttelemaan. Auton ikkunat huurustuivat kun tunnelma auton takapenkillä kuumeni entisestään. Kädet tarrautuivat Katjan pitkiin letitettyihin hiuksiin, pitäen niistä kiinni kuin se olisi ollu pelastusrengat merihädässä. Mila tunsi mielensä irtautuvan vartalostaan, nousten ylös tähtiin loistaen niiden keskellä kirkkaampana kuin muut. Hiljaisuus laskeutui takapenkille kun voipuneet hahmot lepäsivät hetken, kuumat hengitykset sekottuivat toisiinsa. Katja auttoi Milan takaisin istumaan kummatkin hymyilivät ja hengittivät raskaasti. Mila tarttui Katjaan hellästi kiinni. Sinun vuorosi rakkaani: Hän sanoin hymyillen rakastuneesti auttaen Katjan istumaan hajareisin hänen lantionsa päälle. Naiset vaihtoivat useampia helliä suudelmia, jotka hetki hetkeltä muuttuivat kiihkeämmiksi. Mila kiersi vasemman kätensä Katjan ympärille tukien häntä ja antoi oikean kätensä lipua tämän reisien väliin. Ihana liukasta ja kosteaa: Mila kuiskasi. Hän upotti yhden sormistaan häpyhuulien väliin hieroen sitä edes takasin hetken, nostaen sen huulillensa ja nuollen sen puhtaaksi. Katja ei voinut muuta kuin katsella kuinka Mila nuoli sormensa puhtaaksi, hänen hengityksensä kiihtyi kun tunsi sormen uudelleen kosteikossaan. Katja asetti kätensä Milan hartioille tukien itsensä polvien varassa, hän painoi lantiotaan alemmas ja yritti saada Milan sormen sisäänsä, mutta tämä vain kiusoitteli häntä. Kulta, älä kiusaa ole kiltti: Katja aneli. Hiljaisessa ymmärryksessä Mila lisäsi yhden sormen lisää ja hieroi voimakkaammin rakkaampansa rakoa, kunnes hitaalla liikkeellä painautui tämän sisään. Kummatkin jännittyi paikoillensa hetkeksi, ennen kuin Katja alkoi liikuttamaan lantiotansa Milan sormia vasten. Mila lisäsi kolmannen sormen lisäksi ja Katja tunsi olevansa ihan täynnä, kummatkin liikkuivat varovasti ensiksi ennen kuin tahti alkoi kiihtymään tahtomattakin. Mila painoi kiihtyvässä tahdissa Katjan vakoon ja tunsi kuinka mahla valui hänen kättään pitkin, Katja pumppasi itseään Milan sormia vasten vaatien ne syvälle sisäänsä. Katja tarttui kovemmin sormillaan Milanan hartioista painaen kasvonsa tämän kaulaa vasten voihkien kiihkosta tuntiessaan kovenevat väristykset vartalossaan kuinka ne tärisytti koko hänen vartaloaan. Mila tunsi kuinka Katja jäykistyi paikoillensa ja huudahti ilmoille viskaten päänsä taaksepäin. Voi luoja...: Katja henkäisi ja palasi maan päälle. Mila suli onnelliseen hymyyn kun sulki rakkaimpansa värisevän vartalon syliinsä. Siinä he istuivat hetken, pyyhkäisten kämmenillään huurustuneita ikkunoita ja katsellen kaupungin valojen kajastusta pimeässä. THE END