selkis

jatkoa ”Janetten pihdeissä”

Muutama päivä on vierähtänyt mieliin painuneesta tapaamisesta Janetten kanssa. Kaverini Ville on mukanani, kun päätimme lähteä pienelle kovisteluretkelle Janetten luo. Ville on ikäiseni ronski kaveri. Hän on minua muutaman sentin pidempi ja painoa ainakin 90 kiloa. Saavumme paikalle ja painumme sisään porraskäytävään. Odotamme Janetten reaktiota, kun hän näkee meidät. Tarkoituksemme on vain pelotella häntä. Soitamme ovikelloa. Hetken päästä kuuluu kolinaa ja ovi avautuu. Olemme liikkeellä aamupäivällä, mutta Janette näyttää vastaheränneeltä ja on vielä pukeutuneena yöpaitaansa.

- Sopiiko tulla jutustelemaaan?, kysyn.

- Sisään vaan. Ottakaa kengät pois, Janette vastaa ja jättää oven auki. Hän lähtee kohti olohuonetta ja me astumme sisälle. Hän on kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Astelemme hänen perässään huoneeseen.

- Ei kai vaan herätetty, kysyin kohteliaasti, vaikka asia ei olisi meitä millään tapaa haitannutkaan.

- Joo, mutta milläs asioilla pojat on liikkeellä?

- Siitä viimekertaisesta, vastasin ja otimme molemmat muutaman askeleen lähemmäs Janettea. - Jäi vähän hampaankoloon ja tultiin selvittämään asiat.

- Mitäs selvitettävää niissä vielä on? Eikös se tullut jo tosi selväksi?

- Ei minun mielestäni, vastasin jo ärtymystä äänessäni tuota nokkavaa asennetta kohtaan.

- Otit sitten tuon apinan avuksi, kun ei itse pysty.

- Turpa kiinni ämmä, huusi Ville ja oli valmiina käymään heti kimppuun. Samalla kuului takaamme eteisen suunnalta ääni kuin wc-pytty olisi huuhdeltu.

- Kukas siellä on? kysyin. Olimme täysin olettaneet, että muita ei ollut paikalla.

- Isosisko tuli kylään, vastasi Janette.

- Mitäs möykkää täältä kuuluu, huusi ääni, joka lähestyi.

- Tuli pari hiekkasäkkiä, vastasi Janette ivallisesti.

Samalla ovensuuhun saapui hahmo, joka sai meidät molemmat jähmettymään. Oviaukko täyttyi valtavasta naisesta, joka oli lähes 190 senttiä pitkä ja roteva kuin mikä. Painoa oli varmasti yli sata kiloa. Yöpaitaan pukeutuneen hahmon muodot tulivat selvästi esille. Noin kolmekymppinen nainen oli kaunis kasvoistaan, mutta se jäi nyt sivuseikaksi. Hartiat olivat kuin ladonovet. Kroppa oli treenattu ja hyvin samantyyppinen kuin Janettella, mutta kaikkea oli annettu vain isommalla kauhalla. Suuret rinnat erottuivat paidan läpi ja reidet olivat massiiviset.

- Tämä on Jenna, mun isosiskoni, informoi Janette.

- Aijaa, vastasimme vaisusti.

- Mitäs pojilla oli mielessä, kysyi vuorostaan Jenna lähestyen hitaasti meitä.

- Ei mitään ihmeellistä, sopersimme.

- Niillä oli pahat mielessä, auttoi Janette.

- Vai sellaisilla asioilla pojat on. Mä voin ensin kuunnella mitä isommalla kaverilla on sanottavaa. Tulepas tuonne makuuhuoneeseen niin selvitetään mistä kenkä puristaa, Jenna sanoi.

- Ei mulla mitään oo, yritti Ville väittää vastaan.

- Kyllä me sulle jotain keksitään kun oot kerran tänne asti tullut, Jenna lupaili.

- Mä pidän tälle pikkuiselle seuraa sen aikaa, Janette sanoi.

Jenna oli jo tullut niin lähelle, että sai nopealla liikkeellä otteen Villen hiuksista ja kiskoi hänet helposti mukaansa kohti makkaria. Janette seisoi rauhassa vieressäni ja ehdotti, että voisin tehdä oloni kotoisaksi. Janette pisti telkkarin päälle ja näytti nojatuolia minulle mihin voisin istua häipyen samalla itse keittiöön. Ajattelin, että nyt tämä jätkä ottaa ritolat. Ulko-ovea avatessani huomaisin, että se oli laitettu takalukkoon. Viereisen makuuhuoneen ovi oli myös laitettu lukkoon, joten Ville oli nyt omillaan tuon jättiläiskokoisen naisen kanssa. Samalla Janette tuli oviaukkoon.

- Tule tänne vaan odottamaan omaa vuoroas. Laitoin sulle vähän voikkaria. Saat lisää energiaa ja aikas kuluu nopeemmin, Janette sanoi.

- Ei oo oikeen nälkä, mutta kiitos, vastasin kohteliaasti toivoen, että käytökseni auttaisi tukalaa asemaani.

- Tässä sulle sopivaa ohjelmaa, sanoi Janette valiten kanavan, joka näytti tuhruiselta kotivideolta.

Istuin tuoliin ja näin kuvan olevan makuuhuoneesta, jossa kaksi hahmoa liikkui. Nämä kaksi pervoa kuvasivat parasta aikaa kämpän tapahtumia. Katselin mitä huoneessa tapahtui, koska aavistin vielä saavani oman roolin kyseisellä videolla.

Makuuhuone oli tyhjä huonekaluista. Näkyi vain kaksi ihmistä ja rivistö kaapinovia. Ville oli alusta asti ottavana osapuolena. Jenna paiskasi Villen suoraan päin seinää ja jäi odottamaan, että hän nousee ylös. Heillä oli kokoeroa ja Ville varoi joutumasta lähikontaktiin. Jenna seurasi rauhallisesti Villen liikkeitä painostaen häntä pikku hiljaa kohti nurkkaa. Jennan kasvoilla oli ivallinen hymy. Ville peruutteli, kunnes tila oli lopussa ja pysähtyi. Nyt oli hyökättävä, jos aikoi pois pinteestä. Hän viritteli suoraa iskulyöntiä, joka kuitenkin viuhahti ohi Jennan väistäessä iskun. Samalla liikkeellä Jenna paukautti mojovan iskun Villen mahaan. Ville haukkoi happea, mutta nousi ylös nopeasti, jotta ei jäisi uuden hyökkäyksen alle. Jenna seurasi edelleen rauhassa Villen liikkeitä ja odotti seuraavaa yritystä. Ville päätti vaihtaa taktiikkaa ja hakea nopea hyökkäystä alavartaloon ja nostaa nainen ilmaan. Jenna päästi Villen ottamaan otetta rauhassa. Ville sai hädin tuskin kätensä ympäri tämän massiivisen vyötärön. Jenna painoi Villen kasvot suuriin rintoihinsa ja auttoi hyppäämällä Villen syliin kietoen jalkansa Villen ympärille. Ville hoippui kannatellessaan suurta painoa, joka vielä aiheutti hengitysvaikeuksia. Hän halusi jo luopua taakasta, mutta Jenna puristi jalkojaan tiukemmin yhteen, jotta ote säilyisi. Ville pelkäsi jäävänsä koko massan alle, jos hän kaatuisi. Ville taivutti itseään eteenpäin välttääkseen omat vauriot, kun pari kaatui komeasti mätkähtäen mattoon. Ville luuli vapautuvansa otteesta, mutta Jenna ei ollut alastulosta moksiskaan ja jatkoi puristustaan Villen lantiosta. Ville tarttui Jennaa kaulasta ja alkoi puristaa. Jenna puolestaan tarttui Villen ranteisiin ja irrotti Villen otteen helposti. Jenna näytti suuttuneelta. Puristus koveni entisestään ja Ville voihki. Lopulta kuului pieni rusahdus Villen kyljestä. Jenna avasi otettaan ja Ville jäi makaamaan lattialle pidellen kylkeään. Hetken kuluttua Ville kohottautui ylös. Jenna odotteli rauhassa voipunutta vastustajansa. Ville näytti nyt suuttuneelta ja ryntäsi nopeaan hyökkäykseen. Jenna tarjosi vastapalloon tanakan potkun, joka osui Villeä rintaan ja lennätti hänet selälleen. Jenna tuli lähelle ja tarttui yhdellä kädellä Villen kaulaan nostaen tämän ylös. Muutaman askeleen vauhti ja heitto lennätti Villen päin seinää. Ville valui seinää pitkin istuma-asentoon. Jenna tarttui seuraavaksi jalkoihin ja veti Villen huoneen keskelle.

Jenna tarttui suurilla käsillään tiukasti muniin ja kaulaan samalla tempaisten Villen ilmaan. Ville oli voimattomana yläilmoissa tämän jättiläismäisen naisen rautaisessa otteessa. Hetken ylhäällä kiikuttuaan Ville paiskattiin alas lattiaan. Tärähdys on valtava. Jenna kierteli saaliinsa ympärillä ja odottamatta pudottautui koko painollaan Villen rintakehän päälle. Jälleen kuului luiden rutinaa. Ville vain makasi selällään. Jenna tarttui jälleen kiinni ja nosti uhrinsa pystyyn. Hän asetteli Villen huoneen nurkkaukseen ja alkoi moukaroida napakoilla koukuilla keskivartaloa. Ville vääntelehti yrittäen väistää tai paeta, koska kipu yltyy hirmuiseksi. Jenna ei kuitenkaan armahda vaan pitää Villen nurkkauksessa. Ville vaipuu kumaraan ja Jenna nappaa Villen pään jalkojensa väliin. Reisissä on voimaa ja Ville kestää kipua vain hetken ennen vaipumistaan tajuttomuuteen. Jenna laskee Villen makaamaan lattialle ja hakee kaapista peiton ja peittelee Villen nukkumaan ruususen unta.