Herkku-puhelin
Janetten pihdeissä
selkis

Kesäinen päivä oli kääntymässä iltaan. Viimeinen aukiolotunti oli jo menossa. Kello lähestyi seitsemää ja kauppa oli sulkeutumassa. Keskikokoisen vaatekaupan henkilökunnasta oli paikalla enää minun lisäkseni osa-aikainen Janette. Asiakkaita ei enää ollut liikkeellä ja myymälä saatiin helposti suljettua ajallaan. Jäin laskemaan kassaa pois ja Janette alkoi sovittaa jumppatoppia minua odotellessaan. Ovet olivat jo suljetut ja hälyttimet päällä, joten meidän piti poistua samaan aikaan. Janette tuli ulos kopista hakemaan isompaa kokoa paidasta. Näin hänen pyyhältävän ohitseni ja silmäni tarttuivat hänen olemukseensa. Työni keskeytyi, kun katseeni seurasi häntä takaapäin. Janette oli 25-vuotias kuten minäkin. Hän opiskeli viimeisiä tenttejään koulussa ja oli ollut jo vuosia iltaisin kaupassamme apuna.

Janette oli hieman alle 170-senttinen silmämääräisesti arvioiden ehkäpä hieman alle 70-kiloinen kaunis tyttö. Hän oli nimenomaan tyttömäinen nuorekkaine kasvoineen ja ikuisen hymynvirneensä ansiosta. Hänen kasvojaan hallitsi pyöreä muoto, jossa leuka oli leveä ja otsa lyhyt. Hiukset olivat vaaleaa kiharaa, joka ulottui olalle. Janette harrasti paljon ja oli aina liikkeessä. Hänestä näki, että hän piti huolta itsestään, mutta ei liian tiukkapipoisesti. Hänen sovittamansa paita oli selkeästi liian pientä kokoa. Se istui todella ihonmyötäisesti ja takaapäin pystyi helposti huomaamaan, että keskivartalossa hänellä oli myös lihaa luiden ympärillä. Hän kääntyili etsiessään toista paitaa ja sivuittain nähtynä olin pudottaa kieleni lisäksi kaikki rahat lattialle. Tytön hauis oli ihailtavaa katsottavaa. Se näytti siistillä tavalla treenatulta. Ei liian lihaksikas, mutta selkeästi vahva. Hetken hän oli aivan paikallaan ja ihmettelin mitä hän teki. Katseeni eksyi sivuseinälle ja näin hänen katsovan minua toisen peilin kautta. Reaktionomaisesti käänsin katseeni alas rahoihin ja näytin siltä kuin olisin koko ajan laskenut rahoja. Arvasin kuitenkin jo, että minut oli saatu kiinni itse teossa. Janette käveli kohti minua ja sanoi.

- Piditkös näkemästäsi?

- Olethan sinä nätti tyttö, vastasin.

- Mä pidän itsestäni huolta.

- Niin näyttää, sanoin.

- Mites sä? Pidäks sä itsestäs huolta?, kysyi Janette.

- Kyllä mä käyn useasti lenkillä, mut en mä missään salilla käy.

- Kannattais varmaan alkaa käydä. Kaikki ei välttämättä pidä tosta sun kyyläämisestä.

- Joo, no mä oon pahoillani.

- Et sä noin vähällä aina välttämättä selviä. Joku voi joskus suuttua ihan tosissaan. Me voitais testata miten sä pärjäisit silloin, haastoi Janette.

Ajattelin, että mikäs siinä. Ei meillä välttämättä ollut fyysisesti suurta eroa. Sen verran vaikuttava Janetten hauis kuitenkin oli, että katsoin paremmaksi ehdottaa jotain erikoisempaa kuin perinteinen kädenvääntö. Jotain missä vaadittaisiin tekniikkaa ja missä koosta olisi hyötyä. Itse olen 180-senttinen ja 70-kiloinen hoikka, mutta hyvässä kunnossa oleva urheilijatyyppi. Ehdotin mattopainia. Molemmat polvillaan vastakkain aloituksessa ja ensimmäisenä matossa alla oleva on häviäjä. Janette nyökkäsi hyväksyvästi. Ensin molemmat tarrasivat toisiaan käsistä kiinni. Vääntö oli kovaa, mutta kumpikaan ei saanut etulyöntiasemaa. Yhtäkkiä Janette tempaisi toisen kätensä irti otteestani ja nykäisi toisesta kädestä. Yritin reagoida riuhtaisuun, mutta samalla hän sai vapaan kätensä niskani taakse ja sai lisää voimaa horjuttamiseeni. Hän sai minut niin alas eteenpäin, että pystyi painamaan kehollaan minut mattoon asti mahalleni. Pienellä tuuppaisulla niskaani hänen noustessaan ylös hän antoi minulle signaalin, että siitäs sait. Nousin nopeasti ylös.

- Kuinkas siinä nyt noin kävi?, Janette kysyi ivallisesti.

- Menetin vaan tasapainoni. Enkä mä usko, että mä joudun tuommoiseen tilanteeseen oikeasti.

- Mitenkäs se sitten menee?

- Seisaaltaanhan mun kimppuun käytäis, jos käytäis. Silloin pystyisin käyttämään paremmin tekniikkaa, selitin.

- Mikset sitä heti sanonut? Kokeillaan nyt sitten niin, Janette haastoi uudelleen.

Minulla oli jo niin paljon todistettavaa sanoissani, että en voinut kieltäytyä. Janette alkoi riisua paitaansa.

- Ettei vaan mene rikki, kun ei ole vielä edes oma, hän sanoi.

Jäin jälleen suu auki tuijottamaan tuota ihanaa näkyä. Hänen rintansa eivät erityisesti erottuneet hänen kehostaan, mutta näky oli silti kaunis. Erittäin terhakkaan näköiset pyöreät rinnat oli verhoiltu niukoilla liiveillä. Ne olivat hyvin nähtävissä läpi ja rintojen muoto oli viettelevä. Samassa hän sujautti capri-shortsinsa pois. Hänen lantionsa oli leveä ja pieni pömppömaha erottui muuten niin kiinteästä vartalosta. Hänellä oli vain stringit shortsien alla. Katseen vaeltaessa alas näin hänen reitensä, jotka olivat saaneet osansa huolenpidosta. Ne näyttivät jämeriltä ja vahvoilta aivan kuten hauiksetkin. Pohkeet olinkin nähnyt jo päivän mittaan ja ne edustivat samaa sarjaa. Lihaksikkaat pohkeet olivat tiukat ja ylhäältä leveät. Takamus oli ison näköinen, mutta kiinteä ja pyöreäposkinen.

Havahduin hänen kysymykseensä:

- Miten on ottaako herrakin jotain kevyempää asustetta? Et sitten oppinut kerrasta, Janette tiuskaisi närkästyneenä tuijotteluuni ja jatkoi:. - Sulle pitää näköjään takoa se päähän.

- Joo kai, vastasin ja aloin riisua paitaa ja shortseja pois.

- Millaiset säännöt?

- Ei potkuja haaroihin eikä saa repiä silmiä ja hiuksia, vastasin nopeasti.

- Ok. Aloitetaan sitten. Nyt sua viedään.

- Varo vaan itse, vastasin.

Janetten silmistä näki kuitenkin, että nyt hänkin oli eri asenteella liikkeellä. Tosissaan. Alkuun molemmat hakivat otetta toisesta ja tuuppivat toisiaan. Janette pysyi järkähtämättömästi paikallaan. Sain molemmista käsistä hyvän otteen ja vein ne sivulle, jotta pääsisin lähemmäs vartaloa. Nappasin toisen reiden kiinni ja nostin sitä, jotta saisin hänet epätasapainoon. Painauduin eteenpäin ja sain horjutettua häntä niin, että molemmat kaatuivat lattialle. Tulimme lattiaan kyljelleen ja jäimme tähän asentoon. Janeten jalka oli päälläni ja molemmille tuli nopeasti kiire saada etulyöntiasema toisesta.

Janette makasi oikealla kyljellään ja minä vasemmalla. Kädet väänsivät kohti parempaa asentoa, mutta hänen vasurinsa oli vahvempi kuin minun oikeani. Hän pääsi nousemaan ylemmäs parempaan asentoon. Hän ei kuitenkaan pyrkinyt kääntämään minua selälleni vaan nousi polvilleen ja kiersi pääni päälle ja nosti minua enemmän istuma-asentoon. Samalla tunsin kuinka käsivarsi kietoutui kaulani ympärille. Paine alkoi tuntua päänupissani. Ähkimistäni lukuun ottamatta hiljaisen minuutin kuluttua ote hellitti ja sain haukottua happea paremmin. Janette oli nyt niskan päällä ja minulla meni aikaa toipumiseen kuristuksesta. Olin kontillani lattialla ja pyrin nousemaan ylöspäin, kun Janette esitteli seuraavan liikkeensä. Hän otti otteen vyötäröltäni takaapäin kietomalla kätensä ympärilleni. Samassa tunsin vahvan tempaisun ja nousin ilman kuin vettä vaan. Samaa liikerataa jatkaen lennähdin ilmassa suuren kaaren mätkähtäen lattiaan. Sama toistui kolme kertaa ja minulta oli mennyt ilmat pihalle.

Haukoin jälleen henkeä tämän heittosarjan jälkeen. Nousin jälleen kontilleni hetken toipumisen jälkeen, mutta Janette oli nyt tilanteen herrana. Yhtäkkiä silmiini tulivat hänen jalkansa ja ennen kuin ehdin edes ajatella mitä tuleman piti hän tarrasi päästäni ja veti sitä ylös niin, että kaulani juuttui hänen jalkoväliinsä. Hän rupesi puristamaan reisiään yhteen ja kipu oli valtava. Paine päässäni kasvoi ja naamani oli kuin liikennevalo. Reidet olivat niin leveät ja massiiviset, että minulla oli vaikeuksia hengittää tässä puristuksessa. Jälleen kipu hellitti. Mutta vain sekunnin murto-osaksi ja Janette vain haki parempaa otetta. Tuska oli niin valtaisa, että minä en edes kyennyt vastustelemaan hänen otteitaan. Janette hellitti ja kävi istumaan lattialle viereeni. Nopeasti löysin itseni jälleen hänen jalkojensa välistä ja hän kietoi jalkansa kaulani ympärille niin, että pohje tuli kaulaani vasten ja toisella jalalla hän sääteli puristuksen voimakkuutta. Minulla oli jo tähtiä silmissä, kunnes ote jälleen hellitti. Makasin selälläni lattialla ja haukoin happea minkä kerkesin. Janette asettui istumaan päälleni ja hänen koko painonsa tuntui raskaalta päälläni. Hän toi persettään lähemmäksi kasvojani. Lopulta en enää saanut happea koko komeuden laskeuduttua alas. Samaan aikaan tunsin kuinka Janette käsitteli kulliani rajuin ottein. Se kiihotti minua ja kullini jäykistyi täyteen mittaan alta aikayksikön. Samalla maailma palasi silmiini. Mutta vain hetkeksi.

Nyt oli pillun vuoro ja Janette käski minua nuolemaan vittuaan. Hän vapautti käteni ja vei ne rinnoilleen ja antoi muutaman malliliikkeen ja odotti, että käteni ryhtyvät työhönsä. Nesteet valuivat suuhuni, mutta se oli siinä tilanteessa yhdentekevää. Hetken kuluttua Janette tunsi itsensä kiihottuneeksi, nousi, kääntyi ja asetteli kullini sisäänsä. Hän alkoi ratsastaa raivoisasti ja minä vain makasin tuntien kivun. Kehoni oli jo turta kaikesta kivusta. Janette jaksoi ratsastaa pitkään samalla hieroen itseään. Tyydytys tuli valtavana purkauksena ja Janette kouristeli päälläni pitkään. Hetken jo luulin, että nöyryytykseni olisi ohi, mutta Janette nosti minut istumaan ja levitti haarani. Muutaman askeleen vauhdilla suoritettu potku survaisi perhekalleuksiini ja vaivuin tuskasta huutaen takaisin lattialle sikiöasennossa. Janette puki vaatteensa katsellen minua lojumassa maassa. Hän otti avaimeni ja lähti lukiten minut yöksi kauppaan.

- Kannattaa varmaan mietiskellä onko terveellistä tuijotella itseään vahvempia, Janette huikkasi lähtiessään.

Copyright © Herkku.net 2003-2021 - Tietosuojaseloste - Palaute