Ilona Giver

Valssiin päättyessä nelin, neito kuittaa silmäpelin. Saattomatka, yhtäjalkaa, immen aittaan, nyt se alkaa!

Värähtää jo neidon rinta, maksuun lankee flirtin hinta. Hamuu käsi immen uumaa, kangistaa se kymmentuumaa.

Hurja himo valtaa mielen, hyväilyyn käy häpykielen. Länteen neidon reisi siirtyy,itään toisen varjo piirtyy

Aukee vako neidon nuoren, alku on se tulivuoren. Kostuu kruunu kymmentuuman,vainun kun saa immen huuman

Halkeaa nyt karva silkin, kymmentuuma alkaa pilkin. Huuto raastaa neidon suuta, jyrää tuumat häpyluuta.

Pyöreänä niin kuin nolla, vako neidon saa nyt olla. Neito imee, neito vatkaa,hurmos kantaa tovin matkaa.

Korskuu orhi, neito hirnuu, kymmentuuma kauan kirnuu. Sätkii sääri, nytkii nilkka, immen tunne, Punahilkka!

Paha susi tilaa pussiin, valmistelee, ylen nussii. Kurlaan alkaa neidon reikä, Enkelparvi? Enkeleitä!?

Hämyyn häipyy neidon taju, hetken vielä orhi raju.

Aukee Taivas, kylvöön siemen, vakoon ruikkaa iloliemen.

Velttona nyt viereen uuman, päätyy polkka kymmentuuman. Mut ei huolta, huoku immen, koht korvaan kuiskii - nussisimme!!?

Runoili: Ilona Giver