AstridPimpgren

Nyt kun kirjoitan tämän, kaikki tuntuu aina vain hullummalta ja epäuskottavammalta, mutta minun on pakko selvittää tämä itselleni. Ja toivon, että joku uskoo minua. Järkeni ja itsetuntoni takia.

Palatessani Reginan luota poikkesin baariin, siihen kaupungin muodikkaimpaan, juomaan drinkin. Polttelin savukettani hekumoiden vielä äskeisillä tapahtumilla, näyillä siitä kuinka Regina imi minut kuiviin ja jäi lopulta, aikamoisen työn tuloksena, täysin tyydytettynä makaamaan vuoteeseensa, kun suihkun jälkeen pukeuduin ja lähdin. Oli tarkoitus mennä töihin, mutta ei toimisto eikä pöytäkään minnekään karkaisi, vaikka polttaisin vielä toisen ja --

- Hei, tarjoa tupakka, kuului vierestäni ja baarijakkaralle kiipesi olento, joka sai oitis lihani värähtämään. Nainen, tai tyttö, kumpi vaan, oli pitkä ja hoikka, minun täytyi aivan zuumata hänen säärensä toiseenkin kertaan. Olinko koskaan nähnyt sellaisia? Ehkä sillä Hollannin Kimillä, mutta ehkä nämä vetivät vertoja niillekin… Sääret olivat paitsi uskomattoman pitkät, vain ohuiden verkkosukkien, erittäin lyhyen minihameen ja korkeakorkoisten saappaiden verhoamat, joten saatoin erottaa niiden hoikkuudesta huolimatta, että niillä lihaksilla hän kykenisi --

- Kysyin vain tupakkaa, tyttö sanoi keskeyttäen minut. Hänen äänensä oli käheä ja puhetyyli venyttelevä, mutta soinnukas. Ojensin hänelle askin kädet täristen. Pitkillä, hoikilla sormillaan hän otti tupakan ja ojentautui saamaan minulta tulta. Nyt saatoin keskittyä tarkkailemaan häntä, mahdollisimman varoen tietenkin.

Tytöllä oli valtavan pitkä porkkananpunainen tukka löysällä letillä niskassaan. Hänen kasvonsa olivat sydämenmuotoiset ja jos eivät kauniit, niin mieleenpainuvat kuitenkin. Hänellä oli leveä punahuulinen suu, pieni nykerönenä ja vihreänharmaat silmät. Katseeni vaelsi alaspäin. Hänellä oli pystyt ja kiinteät rinnat ilman liivejä, pusero oli ohutta kangasta.

Hän poltti tupakkaansa antaumuksella seuraten samalla välinpitämättömästi liikettä kadulla.

- Minä olen Mats, sanoin ja ojensin käteni. Tyttö vilkaisi minua nopeasti.

- Kättelen vain ihmisiä, joita arvostan, hän sanoi ja tumppasi savukkeen. - Mennäänkö?

Olisin voinut kieltäytyä, mutta en kyennyt. Tuntui kuin suuri viisari keskivartalossani olisi sojottanut suoraan tuota punapäätä kohden. Otin takkini ja seurasin tyttöä, jonka nimeä en tiennyt. Hän johdatti minut hotelliin, jossa olin asunut aikaisemmin useinkin ja käynyt vielä useammin tapaamassa naisia.

Huoneessaan hän heitti laukkunsa tuolille ja kääntyi katsomaan minua erittäin tarkkaan ja arvostellen, vaikkei matkalla ollut edes vilkaissut minua.

- No niin, Mats, nyt otetaan miehestä mittaa.

- Sopii, kisuseni, vastasin suu kuivana odotuksesta.

Nopeasti tyttö veti hiusnauhansa pois ja hulmautti hiuksiaan, jotka todella ylsivät melkein takamukselle saakka. Hän riisui puseronsa heittäen senkin tuolille. Hänen rintansa olivat valkoiset, kuten punatukkaisilla usein, kaulalla oli muutamia pisamia. Muitta mutkitta hän tuli eteeni ja alkoi avata vyöni solkea. Samalla hän katsoi minua silmiin hyvin läheltä ja liikkeidensä hidastumatta ojensi punaisen, kiiltävän kielensä hipaistakseen alahuultani. Sitten tuntui kuin olisin joutunut imuriin. Hänen imunsa oli suhteellisen voimakas, kieli työskenteli samalla suussani löytäen kummallisia kohtia suustani. Hänen kätensä laskivat housuni ja tarttuivat penikseeni, joka jäykistyi nopeasti hänen otteessaan toisen käden tunnustellessa pallejani.

Tyttö johdatti minut sängylle, kävi pitkäkseen vierelleni ja suuteli nyt kevyesti, jolloin turvonneet huuleni siirsivät kaikki tuntemukset alempaan nuppiini. Otin hänen rintansa käsiini ja puristelin niitä. Yhtäkkiä tapahtui jotakin omituista; hänen huulensa omillani, käden kevyt liike penikselläni ja hänen rintojensa tuntu saivat minut laukeamaan kuin teinin, joka ei koskaan ollut naista nähnyt. Sperma roiskui tytön keskivartalolle, mutta hän ei edes näyttänyt hämmästyvän.

Tyttö riisui minut ripeästi kokonaan ilkosilleni ja istuutui kasvojeni päälle…