Liquid

Niilo Simonpoika oli vapautettu siteistä, mutta sotavankia tuijottavien puolalaisten ratsumiesten silmien alta ei ollut pakenemista. Kuusisataa suomalaista oli lyöty hajalle Lublinin edustalla. Liian myöhään Niilo oli tajunnut kuningas Kaarle Kustaan uhranneet joukon päästäkseen itse pakoon pohjoiseen. Useimmat Niilon kavereista oli surmattu tai nyt he piileskelivät metsissä heitä jahtaavaa puolalaista ratsuväkeä.

Parrakas ratsuväkisotilas nosti lierihattuaan ja sylkäisi nuotioon Niilon viereen.

- Siinä meillä on ruotsalainen vanki, mies virkkoi toiselle puolaksi.

- Viimeinkin. Eivät ne ole voittamattomia. Jumala on taas Pyhän Istuimen puolella. Protestantit lyödään kaikkialla!

- Ruotsin kuningatarkin, se Kristiina, kääntyi kaksi vuotta sitten katoliseksi ja muutti Roomaan. Vääräuskoiset on voitettu!

- Siitä on ollut paljon ennusmerkkejä. Viime vuonnakin se suuri pyrstötähti...

Ratsumies halusi palata alkuperäiseen keskustelunaiheeseen.

- Entä tämä vanki? Ei ole upseeri, eikä palkkasotilas. Pää poikki?

- Jospa kuulusteltaisiin... tuntui osaavan saksaa. Haetaan se Hermann, se brandenburgilainen palkkasotilas tulkiksi. Hän osaa myös puolaa.

Vangin teloittamisesta tuli erimielisyyttä. Viimein Tadeusz, entinen pappisseminaarilainen sai kannatusta.

- Jumalan avulla, voitamme tämän sodan. Protestanttien synti on suuri. Mutta kaikkinäkevä Jumala ei ole voinut jättää heitä varoittamatta! Viimevuotinen pyrstötähti on varmasti nähty Pohjolassakin.

- Kysytään tältä vangilta. Myös heillä on täytynyt olla ennusmerkkejä, joita he eivät ole ymmärtäneet.

Saksalainen Hermann saapui tulkiksi. Ruotsin lipun alla palvellut "ruotsalainen" jalkaväkisotilas, Niilo Simonpoika nimeltään, paljastui Hermannin kuulustelussa Suomesta tulleeksi. Saksaa Niilo oli kelvollisesti oppinut Turun kaupungin saksalaisilta ja sitten armeijansa saksalaisilta palkkasotilailta.

- Kysy häneltä, eivätkö ennusmerkit ole Ruotsin kuningasta varoittaneet, että Pyhää Istuinta vastaan kapinoiminen on synti, jota Jumala ei jätä rankaisematta, nuori pappisseminaarilainen kehotti.

Vangin vastausta odotettiin jännityksellä ja tulkin käännös Niilon monipolvisesta selityksestä tuntui viipyvän pitkään.

- Ennusmerkkejä maailmanlopusta on toki nähty Ruotsissakin, tulkki viimein käänsi vangilta kuulemansa, - Erästä suurta ihmetekoa on tämä vanki kuulemma itse päässyt katsomaan...

Miehistössä kulki epäuskova kohina heräävän uteliaisuuden merkkinä.

- Mitä hän on nähnyt?, ratsuväkipäällikkö kysyi tulkilta.

Tulkki puhui taas tovin vangin kanssa ja sai tältä pitkän vastauksen.

- On kuulemma pitkä tarina. Kertoo eräästä Clemeth Thomassonista, joka hukkui Moldau-jokeen Prahan valtauksessa 1648. Sillä miehellä oli kuulemma... kaksihaarainen... miehen elin!

Naurun sijaan puolalaiset hiljenivät ja kylmä hiipi monen selkäpiihin. Jeesusmarioitaan taivastellen he katsoivat toisiaan.

- Ei voi olla totta. Elikö tuo mies koko elämänsä elävänä todisteena... rujoudestaan..., ratsupäällikkö epäili.

Tulkki välitti vangin sanat, joiden mukaan hän toki voisi tarinan kertoakin, jos heillä on aikaa. Tarina olisi pitkä, eikä häntä saisi kysymyksin keskeyttää.

- Hyvä on. Vanki kertokoon, ratsuväkipäällikkö myöntyi. Tällainen oli tarina.

Klemetti Tuomaanpoika oli syntynyt Baltianmeren pohjoisrannalla Turun kaupungissa, jonka monet danzigilaiset laivurit hyvin tuntevat. Syntymävuosi 1618 oli juuri se sama kun protestanttiaateli kapinoi Prahassa ja heitti kaupunginjohtajat linnan ikkunasta vallihautaan. Jälkeenpäin ymmärrämme että kaukaisessa Suomessakin tuon pojan syntymä ennusti kauheata sodan aikaa. Vain viisas voi ymmärtää Jumalan varoitukset taivaalla, luonnossa ja kaikkialla ympärillämme, kuten viisas kirkkoherramme Sigfrid Aronus Forsius "Prognostikassaan" sanoi.

Seitsenlapsisen perheen kolmantena tämä poika oli aiheuttaa äidilleen hengenmenon jo synnytyksessä, ja kun poika vielä vastoin odotuksia jäi henkiin tuollaisena rujoutena, sai hän kärsiä paljon vammansa tähden. Kartanonisäntä lähetti tuon alustalaisensa Klemetiksi kastetun pojan Ruotsin jalkaväkeen oman poikansa sijasta. Olihan herralle kyllin häpeää, että moinen Jumalan vihaama rampa olisi asunut hänen maillaan ja tuonut onnettomuutta hänen perheensä ylle.

Käytyään läpi Wittstockin taistelun kauhut Johan Banérin joukoissa Klemetti saapui vetäytyvien ruotsalaisten kanssa Greifswaldin yliopistokaupunkiin. Klemetillä oli ollut koko sotaretken vaivaa kaksihaaraisestaan, joka tulehtui helposti ja otti vastaan erilaisia kirveleviä tauteja. Puhumattakaan, että tieto tuosta epämuodostuneisuudesta oli levinnyt joukkoihin, ja miestä joko pilkattiin, pelättiin tai sitten epäiltiin ja syyteltiin tahi vaadittiin näyttämään luonnonoikkuaan.

Greifswaldissa opiskeli lääketiedettä Klemetin tuttava Saul Heikinpoika Turusta. Tämä oli toiminut kuuluisan David Herceliuksen oppipoikana ja oppinut tältä pyrstötähdistä ennustamista ja horoskooppien tekoa, kunnes Kustaa II Aadolf kielsi mokomat muka noituutena. Saul oli silti, kaikki tiesivät, hyvä taivaan ennusmerkkien tuntija ja horoskooppinikkari pientä maksua vastaan. Hän oli myös pätevä lääkäri, joka oli kiinnostunut poikkeuksellisista luonnonilmiöistä. Tämän luo Klemetti suuntasi tiensä.

Heikinpojan kaupunkitalon pihalle saapuessaan Klemetti näki kaksi piikatyttöä tulossa tallin suunnasta. Toinen oli hiuksiltaan vaalea kuin auringonpaiste ja toisella hiukset olivat tummat kuin yö. Klemetin nähtyään he säikähtivät, ja Klemetti oli ehtinyt nähdä, kuinka naiset olivat tallin kulman takana suudelleet toisiaan suulle ja kuinka he olivat käsillään hyväilleet toistensa suuria rintoja.

Punastellen yllätetyt naiset olivat neuvoneet Saul-herran kyllä olevan talossa, ja Klemetti meni kuulun lääkärin juttusille.

Puolivalmiitkin lääkärit oli Axel Qxenstiernan holhoojahallitus lähettänyt Saksan sotajoukkoihin haavoittuneita välskäröimään. Saulilla oli tuuria, sillä jotenkin hän oli onnistunut venyttämään opintojaan Greifswaldin yliopistossa, jonka opetuksen taso oli kyllä sodista kärsinyt. Osin syytä lieni Saulin maineessa salatieteiden harjoittajana ja puoskarina, että häntä ei sotajoukkoihin huolittu. Oikeasti Klemetti tiesi Saulin olevan hyvä lääkäri, joka oli tehnyt useita onnistuneita amputaatioita.

- Semmoinen tapaus..., lääkäri mutisi Klemetin laskettuaan housunsa. Olihan hän tuosta kaksihaaraisen omistajasta kuullutkin ja palanut halusta nähdä tämän tiedemiestä kiehtovan luonnonoikun. Todellakin, vehkeen tyvestä nousi kuin kaksi pajunhaaraa, tasapaksuina ja yhtä toimivina. Toisin kuin identtisissä yhteen kasvaneissa kaksosissa, joissa toinen oli yleensä toista vahvempi, olivat nämä haarat yhtä voimakkaita.

- Toimivat normaalisti?, Saul tiedusteli.

- Kyllä. Joskus kirvelee jumalattomasti.

- Kumpaa sinä käytät... no...?

- Molempia. Tavallisesti toinen on tukittava, että toinen toimii paremmin. Yhtä aikaa toimivat kehnosti...

- Entä... tuo piikapuoli?

Klemetti muisteli leirihuoraa Stralsundissa, joka oli pyörtynyt Klemetin kaksihaaraisen nähdessään, muttei halunnut tuota episodia muistella. Nyt hän oli kiinnostunut, osaisiko Saul leikata toisen näistä pois, että Klemetti voisi sitten olla kuin muutkin. Tällaisena ei mies kelvannut kellekään. Kenttäpappikin oli kieltäytynyt antamasta ehtoollista Klemetille tämän vammaisuudesta kuultuaan.

- Tähtien konjunktiot eivät ole tällä viikolla suotuisia terveen miehen leikkaamiseen, Saul-herra viimein mutisi, - Kuun loppupuolella laskuveden aikaan pahat nesteet poistuvat kehosta paremmin, katsotaan sitten sitä leikkausta... mutta ehdottomasti haluan leikata tämän itse! Älä näytä tätä kellekään pilipalitohtorille yliopistossa! He eivät tiedä nykyaikaisesta tutkimuksesta mitään!

Koska "vähää vaille tohtorin" oli tutkittava Klemetin elin huolella päättääkseen kumpi niistä oli heikompi ja saisi mennä, tarvittiin aikaa tutkimuksille. Saul-tohtorin talossa oli hyvää tilaa tallirakennuksen yläkerrassa. Siellä Klemetti voisi hyvin yöpyä. Piikatytöt Gurdun ja Birgit saisivat siksi aikaa majoittua naapurin rakennukseen.

Tallin yläkerta oli ihan mukava asuinpaikka. Täällä olivat majaansa pitäneet parikymppiset, maalta Pommerista tulleet yhä naimattomat vaalea Gudrun ja tumma Birgit, ja kauniisti olivatkin rapattuseinäisen talonsa sisustaneet. Hakkapeliittasoturille yöpyminen naisten hyvin pitämässä huoneessa oli ylellistä vaihtelua sotilasleirien kosteille teltoille.

Uni ei ollut tulla silmään Klemetille sinä yönä. Kaupungin äänet olivat niin erilaisia kuin telttaleirin. Kuumakin oli. Ikkunasta näki hyvin pihan yli naapurirakennuksen tallin yläkertaan. Sielläkö nuo uhkeat piikatytöt nyt nukkuivat? Klemetti oli huomaavinaan jotain liikettä ikkunassa.

Klemetti oli varmaan hetkeksi nukahtanut, kun hän aamuyöstä heräsi siihen, että tunsi jonkun seisovan sänkynsä vierellä. Vaalean Gudrunin kauniit kasvot hymyilivät siinä hänen edessään. Tummahiuksinen povekas Birgit näytti seisovan lähellä ikkunaa hänen takanaan. Aurinko oli kohta nousemassa, ja toki piikatyttöjen työt alkaisivat varhain. Olivatko he tulleet hakemaan jotain kortteeriin unohtamaansa?

- Grüss Gott und Guten Morgen!, Gudrun toivotti, - Saul-herra pyysi tuomaan aamupalaa Clemeth-herralle. Eikä tässä voinut olla ihailematta Birgitin kanssa tuota mikä herralla näkyy niin kovasti pyrkivän pystyyn!

Totta vie! Tuhannen tulimmaista! Klemetti huomasi nyt, että hänen kaksihaaraisensa oli pitkästä aikaa hyvin nukutun yön jäljiltä kerrankin taas sojottamassa kohti taivaita ihan molempien kahden putken voimalla. Kaksi miehisen elimen haaraa sojotti viistoon pystyssä pingottaen miehen yöksi päälleen levittämää lakanaa. Kaksinkertainen seisokki oli ollut huoneeseen astuneille naisille heti havaittavissa.

Gudrun nauroi huomatessaan Klemetin vaivaantuneisuuden.

- Herran ei pidä välittää!, ei me Birgitin kanssa niin teistä miehenpuolista ole piitattukaan. Mihin tässä kauheassa sotaisassa maailmassa miehiä tarvitsee!

Ikään kuin todistaakseen Taivaan edessä luonnottomat taipumuksensa Gudrun otti Birgitiä hellästi kiinni tämän paljaista käsivarsista ja antoi tumman naisen suulle syvän ja pitkän suudelman.

Tämä näytös ei tosin heikentänyt Klemetin seisokkia millään lailla. Päinvastoin, näky kahdesta toisiaan suutelevasta uhkeasta naisesta näytti vain kiihottavan hänen seisokkiaan lisää. Birgit huomasi kohouman lakanan alla nousevan entisestään, ja päätti lisätä lämpöä huoneeseen. Birgit avasi puseronsa valkeita nyörejä ja pullautti vasemman, pullean paljaan rintansa esille Klemetin ihailtavaksi. Kohta oli pusero kokonaan auki, ja Klemetti sai ihailla naisen kahta valkeana loistavaa suurta rintaa, joiden nänninpäät loistivat punaisina ja kovina.

Gudrun hymyili Klemetille miestä syrjäsilmällä katsoen ja meni sitten Birgitin avoimen puseron luo ja ryhtyi kaksin käsin hyväilemään ja puristelemaan ystävänsä muodokkaita rintoja. Birgit riisui pois koko puseronsa jolloin myös paljaat kauniit olkapäät paljastuivat. Huivinsa tyttö oli tipauttanut lattialle jo aiemmin, joten nyt Klemetti sai ihailla naisen koko paljasta ylävartaloa yhdenkään vaatekappaleen estämättä.

Gudrun kumartui suutelemaan ja hyväilemään huulillaan Birgitin nopeasti kovettuneita nännejä ja Klemetti tunsi kalujensa seisovan jo kuin hengenhädässä. Birgit suurine tisseineen toi Klemetille mieleen lähinnä korkean lipaston, jonka ylälaatikko oli unohtunut auki – noin rintavaa nuorta naista ei Klemetti ollut koskaan edes uneksinut näkevänsä alasti!

- Pitäisiköhän auttaa Clement-herraakin, Birgit sanoi Gudrunille Klemetin seisokin huomaten. Gudrun lopetti kosteiksi nuolemiensa Birgitin rintojen lutkuttamisen ja tuli suomalaissotilaan vuoteen ääreen. Yhdellä riuhtaisulla Gudrun oli kiskaissut lakanan Klemetin seisovien kalujen päältä ja siinä se nyt olivat: kaksi viistosti ylöspäin tähtäävää tykinputkea molempien naisten ihailtavina!

- Anna-emäntä puhui totta, Birgit kuiskasi Gudrunille, - Sillä ihan oikeasti on kaksihaarainen!

Gudrun ei antanut itsensä pelästyä tuosta luonnonoikusta, joka oli saanut niin monet tytöt ja naiset kirkuen pakenemaan.

- Tuskin se kummoisempi on kuin ne muutkaan, Gudrun sanoi matalaan sävyyn vihjaten käsitelleensä miesten vehkeitä aiemminkin. Varmuus tuntui lohduttavan Klemettiä. Olisiko Gudrun nähnyt ennenkin tällaisia? Olisiko kokeneelle naiselle joskus tullut vastaan jopa kolmihaarainen? Silloinhan Klemetti ei olisi niinkään vammainen ja poikkeava itsekään!

Gudrun ei juuri aikaillut polvituessaan Klemetin vuoteen äärelle ja tarttuessaan Klemetin kaluista lähimpänä itseään seisovaan jököttimeen. Tytön pehmeä käsi alkoi vatkata rytmikkäästi Klemetin jähmeää patukkaa, joka tytön otteessa tuntui paisuvan entisestään Huomatessaan toisen putken jäävän vähemmälle huomiolle Gudrun tarttui myös siihen saaden molemmat kalut kohta yhtä paksuiksi kattopalkkeja muistuttaviksi parruiksi.

Klemetti ei voinut olla toimettomana hänkään. Birgit Gudrunin takana oli alkanut omin sormin nipistellä nännejään ja leipoa kaksin käsin pehmeitä tissejään, joille kauniit tummanruskeat hiukset villeinä laskeutuivat, ja tästä näkymästä kiihottuneena Klemetti alkoi availla myös Gudrunin punaisia liivejä. Liivien napeista selvittyään Klemetti nosti tytön valkeaa puseroa saaden pian helposti neidon kaksi pehmeää rintaa kämmenkuppinsa hyväiltäviksi.

Klemetti hieroi Gudrunin rintoja niiden nänninpäitä nipistellen ja Gudrunin käden puristavan otteen koveneminen miehen kalulla sai Klemetin vakuuttumaan siitä, että piikatyttö todella piti rintojensa käsittelystä. Gudrun siirsi itseään lähemmäs niin, että Klemetti sai hänen tissinsä oikein lähelle kasvojaan suudeltaviksi ja huulin hyväiltäviksi. Kohta paikalle tuli kuitenkin Birgit, joka myös halusi rintojaan hyväiltävän.

Klemetti vaihtoi kätevästi Gudrunin ryntäät tuon tumman kaunottaren nupukkaisiin rintoihin, joita hän nyt alkoi puristella ja suudella nuoren miehen innolla. Gudrun näytti kyllästyvän Klemetin kalujen runkkaamiseen, joten hän päätti kokeilla jotain uutta.

Klemetti ei ehtinyt vastustella, kun toinen hänen seisovista miehenylpeyksistään oli jo uponnut Gudrunin ahnaasti imeskelevään naisensuuhun. Toisella kädellään Gudrun jatkoi Klemetin toisen kalun runkkaamista ja suussaan olevaa tapausta hän pyöritteli kielellään ja nieli sitä niin syvälle kuin vain kykeni kovaa parrua saamaan. Klemetin käsi hakeutui Gudrunin hameenhelman alle.

Gudrun levitti haarojaan, jolloin Klemetin käsi pääsi vaivatta naisen alushameen poimujen alle. Lämmin ja kosteutta jo tihkuva naisenvittu tuntui kutsuvan houkuttelevalta, ja Klemetin sormet ryhtyivät enempiä kyselemättä hieromaan Gudrunin häpykieltä. Klemetti onnistui jo työntämään yhden sormensa Gudrunin pillunaukosta sisään, mikä sai naisen huokaisemaan yllättyneenä.

Birgit oli Klemetin suudellessa hänen rintojaan nostanut hameenhelmojaan ja kosketellut varovasti paisunutta häpykieltään ja turvonneita häpyhuuliaan. Kuumakin alkoi tulla, mutta silloin Klemetti nousikin viimein istumaan ja tasapuolisuuden nimissä kiinnitti enemmän huomiota myös Birgitin hoivailemiseen. Yhdellä riuhtaisulla hakkapeliitta oli kiskaissut Birgitin hameet alas lattialle jolloin nuoren naisen häpy kimalsi kosteana suoraan Klemetin kasvojen edessä!

Birgit asettui hajareisin Klemetin kasvojen päälle. Näinköhän oli Birgit tehnyt Gudruninkin kanssa? Klemetti ei asiasta pahastunut, vaan alkoi ensin varovasti, mutta sitten yhä rohkeammin lipsutella kielellään Birgitin ulkonevia häpyhuulia. Birgitin klitoris oli kauniisti esillä, ja Klemetti imeskeli sitä kiihkeästi ja pyöritti kieltään sen ympärillä saaden nuoren Birgitin värisemään kiihkosta.

Gudrun lutkutti Klemetin seisovaa kalua runkaten samalla rytmikkäästi sen toista haaraa. Tällaista kaksihaaraista ei montaa kertaa elämässään saisikaan! Birgit näytti kiihottuneen Klemetin kielen seikkailusta pillunhuulillaan niin, että tyttö päätti nousta mukavasta asennostaan. Alaston Birgit tuli Klemetin sängyn toiselle puolen ja katsoi Klemetin uskomattomia kaluja himosta kiiltelevin silmin. Birgit vilkaisi Gudruniin kysyvästi aivan kuin naiset olisivat keskenään sopineet jostakin.

- Jetzt, Birgit, machen wir´s zusammen!, Gudrun kähisi ja nousi pystyyn kääntäen selkänsä Klemetille ja Birgitille. Kauas ei Gudrunilla ollut aikomus mennä, sillä hän peruutti leveän takamuksensa kohti Klemetin seisovaa vasemmanpuoleista kalua ja siihen tarttuen ohjasi sen liukkaille häpyhuulilleen. Kalu oli liukunut noin puoleen väliin asti, kun Klemetti yllätyksekseen huomasi Birgitin pyllistävän toisella puolen sänkyä. Nyt hänkin halusi koettaa, millaista olisi miehen kanssa... ja hän saisi rakastella tätä miestä yhtä aikaa rakastamansa Gudrunin kanssa!

Klemetin oikeanpuoleinen kalu oli hetkessä Birgitin kädessä ja tyttö asetti sen suuren perunankokoisen terskan kosteille pillunhuulilleen, joiden väliin jäykkä kalu alkoi vääjäämättä upota kätkeytyen nuoren naisen pillun kosteisiin uumeniin. Naisten takamukset koskettivat toisiaan heidän molempien saadessa Klemetin kaluja yhtä aikaa reikiinsä!

Kalujen upotessa naisten pilluihin ja päätyessä näiden himottarien kuumien kirnujen pohjiin asti Klemetti alkoi nostella lantiotaan naisten alla jolloin kalut liukuivat yhtä aikaa kahden naisen märkiin pillunaukkoihin. Gudrun ja Birgit kohottivat asentoaan ja suoristivat selkiään, jolloin heidän paljaat selkänsä koskettivat toisiaan.

Alkoi hurja ratsastus, jossa Gudrun ja Birgit alkoivat nostella itseään samaan tahtiin Klemetin lantion päällä, ja Klemetti käytti tilaisuutta hyväilläkseen naisten rintoja, Gudrunin vasenta ja Birgitin oikeaa rintaa, jotka olivat lähinnä miestä, jota nämä kaksi naista päättäväisesti rakastelivat.

Gudrunin ja Birgitin rinnat pomppivat rajun naiskentelun tahtiin ja Klemetillä oli täysi työ estää naisia putoamasta päältään. Klemetti siveli käsillään naisten rintoja ja vatsoja sekä leikitteli sormillaan naisten klitoriksilla, joiden juuresta hänen kaksi kyrpäänsä porautui aikuisten naisten ahnaisiin aukkoihin. Gudrun vaikeroi ja Birgit ähki toistellen "Oh mein Gott, oh mein Gott"...

Samassa Gudrun tuli kirkaisten! Naisen tiukka vittu puristeli Klemetin munaa sykkien sen ympärillä ja Klemetti tunsi omankin huippunsa olevan lähellä. Nyt kun vain saisi Birgitinkin mukaan samaan orgasmien räjähtävään tapaamiseen... eikä se kaukana ollutkaan. Klemetti puski viimeisin voimin lanteitaan naisten aukkoihin ja kohta tuli Birgitkin.

Birgit kiljaisi ja nuoren tumman naisen pillunnesteet valuivat valtoimenaan pitkin Klemetin oikeanpuoleisen kullin vartta alas miehen hikoutuneisiin nivusiin. Kaksi naisenvittua puristi ja sykähteli Klemetin kahden kyrvän ympärillä ja kaksi naista kirkui samanaikaisen orgasminsa kourissa! Saattoiko kaksihaaraisen vehkeen haltija enempää itselleen pyytää?

Saattoi kyllä. Naisten armottomasta rynkytyksestä huolimatta Klemetti ei ollut vielä tullut. Gudrun nousi hänen kyrpänsä päältä ensimmäisenä, eikä naisen raju ratsastuskaan ollut saanut hakkapeliitan vasemmanpuoleista kalua laukeamaan. Gudrun oli vilpittömästi ihmeissään.

- Das ist niemals passiert..., Gudrun hämmästeli.

Birgit alkoi hänkin toipua orgasmistaan ja Klemetin kalun päästä itsensä irrottaessaan hän melkein kaatui otsa edellä lattialle jalkojensa liian voipuneina kieltäytyessä häntä kantamasta. Kohta olivat molemmat naiset kuitenkin kääntyneet ja kumartuneet uudelleen itselleen niin hyvää tehneiden kahden kullinhaaran ääreen.

Gudrun oli liian utelias jättääkseen ottamatta selvää, miten kaksihaaraisen vehkeen omaava mies laukeaa. Tapahtuisiko se vain toisesta putkesta vaiko molemmista yhtä aikaa. Laukeaisiko tuollainen luonnonoikku ensinkään? Ainakin se tähän asti oli pystynyt tekemään hyvää naiselle...

Birgit lienee ajatellut samoin, sillä yhä Gudrunin pillunmahloista kostea kalu oli hetkessä Birgitin kiivaasti imeskelevässä suussa. Ehkä juuri Gudrunin pillunmaku sai Birgitin nuolemaan ja imemään Klemetin kalua oikein kunnolla ja työksi asti. Gudrun kiirehti Klemetin toiselle puolelle ja teki miehen oikeanpuoleiselle kalulle saman mitä Birgit teki vasemmanpuoleiselle.

Klemetin kaksi kalua alkoi kohta naisten puuhastelun armoilla nytkähdellä tavalla, jota mies ei voinut mitenkään enää hillitä. Vasen kalu nytkähteli Birgitin suussa samoin kun teki oikeanpuoleinenkin paksu ja suonikas kyrpä Gudrunin kuumassa kosteassa suussa.

- Ich komme! Ich komme jetzt! Aah, meine Lieblinge..., Klemetti huusi niin että varmaan puoli Greifswaldia sai kukonlaulua tehokkaamman aamuherätyksen.

Mutta siitä Klemetti ei piitannut. Orgasmin aallot lähtivät jostain syvältä ja hakkapeliitta tunsi aivojensa halkeavan. Hervottomana hän hakkasi takaraivoaan sängyn pehmeää tyynyä vasten molempien kyrpiensä tyhjentäessä loputtomalta tuntuvaa spermalastiaan naisten ahnaisiin suihin. Gudrun ja Birgit runkkasivat kaluja kilpaa ikään kuin yrittäen voittaa toisensa perusteellisuudessa, jolla he imivät Klemetin spermaa syöksyvän kalun tyhjiin pussin pohjia myöten. Heistä kumpikaan ei lopettanut runkkaamista eikä päästänyt kalua huuliensa välistä ennen kuin viimeinenkin pisara Klemetin suolaista spermaa oli juotu.

Kuuman käsittelyn jälkeen he lojuivat hetken vierekkäin sängyllä, kunnes Klemetti alkoi ujostella paljaita paikkojaan, mutta paljaita paikkojaan ujostelemattomat naiset vain nauroivat. Birgit kumartui antamaan syvän kielisuudelman Gudrunille, jonka huulilta maistui yhä sama Klemetin sperma, jota Birgitkin oli saanut maistaa.

Aamiaisen Klemetti sai lopulta naisten poistuttua syödä yksin. Saul-herra odotti päärakennuksen alakerrassa, jonne tapaaminen oli sovittu jo tunti sitten. Kiivaanakin tunnettu Saul-herra ei ollut vihainen Klemetin myöhästymisestä, päinvastoin lääkärioppilaan kysymys punastutti Klemetin täysin.

- No niin. Luulit varmaan olevasi myöhässä päivän testeistä. Väärin! Yksi testi meni jo, ja läpäisit sen hyvin!

Mitään ymmärtämätön Klemetti yritti kakistella ääntään kuuluville, mutta lääkäri puhui hänen ohitseen. Saul-herra oli jo eilen suunnitellut tämän kokeen, jolla piti selvittää, toimivatko Klemetin vehkeet sukupuolisessa mielessä kuten pitääkin. Saul oli jo aamulla haastatellut Gudrunin ja Birgitin ja naisten lausuntojen mukaan näytti oikein lupaavalta. Ei olisi epäilystäkään, etteikö Klemetti pystyisi elämään "vammansa" kanssa, jos sitä edes vammana saattoi pitää.

- Mutta... kuinka...

Saul-herra selitti vielä keksineensä kokeensa ihan ex tempore. Jo jonkin aikaa hän oli ollut huolissaan piikatyttö Birgitistä, joka olisi pitänyt naittaa ajat sitten, mutta joka oli vain nauranut ja sanonut, ettei hänelle tavallinen mies voisi kelvata. Pelehtimistä Gudrun-piian kanssa oli jatkunut pitkään, ja Saul-herra oli onnistunut kääntämään Gudrunin pään, että tämä saisi ystävänsä houkuteltua kokeilemaan myös miestä – ainakin kerran.

Sitten Saul-herra oli tullut toisiin aatoksiin. Birgitiä ja Gudrunia tuskin voisi käännyttää siitä mitä he olivat, ja tätä testiä hän ei tulisi toistamaan. Eläköön ja olkoon millaisia ovat. Hyvää palvelusväkeä olivat molemmat. Naimakaupassahan heidät menettäisin, Saul-herra naurahti.



Puolalaiset ratsumiehet vaikenivat tulkin päätettyä Niilo Simonpojan kertomuksen tulkkaamisen. Sitten yksi heistä sanoi:

- No olipa todella uskomaton juttu...

Niilo siveli partaansa ovelasti hymyillen.

- Tästä tulikin mieleeni eräs toinenkin tarina...