Miia

Tarina on jatkoa aiemmin julkaistuille Minä ja skedepojat (http://www.herkku.net/tarinat/tekstit/tarina3512.html ) ja Skedenarttu (http://www.herkku.net/tarinat/tekstit/tarina3657.html ). Niiden lukeminen pohjustukseksi on suositeltavaa. Ja palautetta saa antaa :)

---------------------------------------------

Silmät lurpsahtelevat kiinni ja tv:n seuraaminen käy yhä vaikeammaksi. Hitto, ei vielä voi väsyttää! Pinnistelen silmät takaisin auki ja heiluttelen jalkojani ilmassa loikoillessani sohvalla vatsallani. Kello on kymmenen illalla ja maikkarin maanantaileffa puuskuttaa eteenpäin B-luokan action-räiskinnän voimalla. Tee jäähtyy mukiin sohvapöydällä. Havahdun ovikelloon. Kuka hemmetti tähän aikaan illasta… Mutisen itsekseni ja raahaudun ylös kaapien löysät collegehousut makuuhuoneesta jalkaani.

- Joo,joo, tuun, tuun…, huikin enemmän itselleni ja kömmin unisen näköisenä ovelle.

Avatessani oven kohtaan ruskeet silmät tapittamassa suoraan minua ja huulet virnistävät hymyssä. Etelän reissusta oli parisen viikkoa enkä ollut nähnyt Mikkoa oikeastaan kuin ohimennen sen jälkeen. Olisihan se kiva kuulla, että miten matka meni. Hymyilen itsekin.

- Kah,jätkä, moi.. Mikä sut tänne tuo? Mä olin melkein jo nukkumassa…, Hymyilen hieman Mikolle.

- Keitä mulle iltakahvit…,Mikko vastaa tutulla, nauravalla äänellään ja tulee sisään sen kummemmin odottamatta kutsuani. Mikon ääni kuulostaa siltä, kuin Mikko hymyilisi aina. Paitsi silloin, kun Mikko ei hymyile. Senkin mä tiedän. Kokemuksesta. Ajatus on aina yhtä kutkuttava.

- Kai mä sitte näköjään keitän… vastaan ja suljen oven rappukäytävään.

Mikko potkii kenkänsä kohti kenkätelinettäni huolimattomasti. Tänään on DC-päivä, huomaan. Tuntuu, että tunnen Mikon kenkävaraston ulkoa. Perus-t-paita ja lökärit, valkoset sukat. Tyyli ei petä tälläkään kertaa.

- Kiva nähdä sua oikeastaan, leffaseura ei oo yhtään pahitteeksi…, halaan hetken mielijohteesta Mikkoa, joka vastaa halaukseen. Mikon käsivarsien kosketus tuntuu hyvältä puristaessaan mua.

- Niin mä aattelinkin, ettet sä nuku vielä…

Laitan kahvin tippumaan ja Mikko viihtyy seurassani keittiössä sen ajan. Nojaa ruokapöytään ja selittää matkan tapahtumia. Nyökkäilen lähinnä vastaukseksi. Unisuus vie parhaan terän itsestäni ja tyydyn vain kuuntelemaan. Mikko hiljenee enkä minäkään sano mitään. Keittiön ainut ääni on tippuvan kahvin porina.

- Tuu tänne.., Mikko sanoo yhtäkkiä ja vetään mut lantiosta lähelleen, itseään vasten.

Mikon käsi pyyhkii hiukset kasvoiltani, liukuu mun niskaan ja Mikko suutelee minua. Annan sen tapahtua ja vastaan kielen liikkeisiin. Lasken omat käteni Mikon lantiolle ja puristelen farkkukangasta sormissani. Suudelma tuntuu kestävän ikuisuuden. Kädet hamuilevat. Mikon sormet tuntuvat vaativilta, jotenkin malttamattomilta.

- Kuuluuko tääkin iltakahveihin vai.. , irrottaudun Mikosta viimein ja katselen Mikkoa silmiin kääntäen tapahtuneen vitsiksi.

- Ei.. Kunhan mä halusin vaan tarkistaa, et muistanko mä sut oikein.

Itsevarma, lähes ärsyttävän itsevarma. Tietää, että mä haluan. Pakotan itseni huolettomaan hymyyn ja olen kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, vaikka Mikko on sillä hetkellä kauneinta ja kiihottavinta, mitä maa päällään kantaa. Sk8erboy next door. Vittu…

Kaadan sillä välin tippuneen kahvin kahteen mukiin ja ehdimme juuri seuraamaan elokuvan loppuratkaisua, sikäli, että sillä tuntuu olevan kovin vähän merkitystä nyt. Ilmassa on sähköä ja väsymykseni on tipotiessään. Istahdan sohvan nurkkaan ja vedän jalat koukkuun syliini Mikon valloittaessa toisen pään. Katselen Mikkoa sivusilmällä. Annan katseeni liukua ylhäältä alas päätyen lopulta jalkoihin, jotka on nostettu sohvapöydälle, ja varpaisiin, joita Mikko heiluttelee ajatuksissaan. Tekisi mieleni hyväillä ja koskettaa, painaa nenäni vasten noita valkoisia sukkia. Lopputekstien valuessa ruutuun Mikko venyttelee ja nostaa toisen jalkansa koukkuun sohvalle. Tarkoituksella vai tahattomasti? Kiusatakseen, ihan varmasti kiusatakseen.

Otan tyytyväisenä kiusauksen vastaan ja lasken käteni Mikon reidelle. Kuljetan kättäni ylöspäin vyötärölle asti ja taas alemmas. Painan kasvoni Mikon reittä vasten ja nuuhkin farkkukangasta. Sormeni hamuilevat alemmas nilkalle, siitä jalalle. Seuraan huulieni kanssa perässä tunnustellessani sormin Mikon jalkaa. Täydellistä. Hengitys tuntuu kuumalta.

- Anna mennä vaan…, Mikon ääni oli hiljainen ja varpaat kurottivat sivelemään mun poskea.

Ja mä annoin. Imin itseeni tuoksun, pehmeyden. Sormet eivät kyllästyneet tunnustelemaan.

- Sä olit kuulemma leikkinyt Jeren kanssa pari viikkoa sitten. Se kertoi…., Mikon sanat säpsäyttivät mut.

- Mmmh, joo…, vastasin epäröiden.

Jere oli kuitenkin Mikon. He olivat kavereita, hyviä sellaisia. Enemmänkin kuin kavereita. En oikeastaahn edes tiennyt, mitä Mikon ja Jeren välillä oli. Kai se oli jotain rakkautta, pakko. Mutta se oli selvää, että Jere oli Mikon. Jere palvoi Mikkoa ja Mikko tiesi sen vallan mainosti.

- Musta se on oikeastaan aika kiihottavaa aatella, miten sä leikit Jerellä. Sä saat mun puolesta leikkiä ihan niin paljon kuin haluat…, Mikon ääni oli hengästynyt.

- Sä oot kouluttanut Jerestä hyvän skedenartun. Kai sä tiedät, et se palvoo ja rakastaa sua tajuttomasti…, vastasin ja nostin päätäni.

Mikko vain nyökkäsi ja katseli mua.

Kiipeän ylös Mikon päälle ja tartun Mikon hiuksiin. Ne ovat juuri sopivan mittaiset, että saan kiinni ja painan Mikon pään käsinojaa vasten. Härnään kielellä. Liikuttelen sitä poskilla, kaulalla, korvanlehdillä. Joka kerta, kun Mikko liikahtaa, tiukennan otettani hiuksista. Mikolla ei tuntunut olevan edes halua vastustella. Tunnen kädet pakaroillani hamuilemassa.

- Näytä mulle, mitä sä teit Jerelle…, Mikko kähisee korvaani.

- Hah! Kyllä sitä nyt nöyristellään sitten… Kerjäät oikein. Jeren kanssa oot niin kova jätkä, mutta mun kädestä sä syöt…, virnistän ilkikurisesti Mikolle ja työnnän sormen Mikon suuhun.

Mikko imee sormea silmät kiinni ja näyttää taas kauneimmalta olennolta maan päällä.

- Katso mua, kun mä puhun sulle…, sihahdan hampaiden välistä ja Mikko avaa silmänsä.

- Noin, paljon parempi… Sä oot kaunis, helkkarin kaunis. Nätti narttu…, sanon pehmeästi, vedän sormen pois Mikon suusta, puristan leuasta ja syljen päin kasvoja.

Mikosta paistaa tietty epävarmuus. Monesti tämän nähnyt, mutta ei kertaakaan tässä roolissa. Onhan Mikko laittanut Jeren ryömimään jaloissaan monta kertaa, mutta tämä asetelma on uusi. Huomaan, miten se kiihottaa molempia. Mikko liikahtelee levottomasti allani ja itse olen vähintään yhtä malttamaton. Nousen pois Mikon päältä, nojaudun taaksepäin sohvalla ja vien jalkani hieromaan Mikon farkkujen etumusta. Tunnustelen varpailla ja kova kalu erottuu selvästi. Se sykähtää puristaessani sen varpaitteni väliin. Liioitellun hitaasti hieron sukillani edestakaisin ja Mikon hengitys muuttuu raskaammaksi.

- Käy sammuttamassa toi tv.. Mä haluun katsella sua… Ja hae mun tossut niinku kunnon nartut tekee. Saat itse valita, mitkä…, keksin yht’äkkiä ja lopetan Mikon kalun hieromisen.

- Miks sä haluut katsella mua?

- Koska sä näytät helvetin hyvältä, mitä muuta sä oikein kuvittelet…, vastaan tylysti.

Mikko nousee ylös ja käy napsauttamassa tv:n kiinni. Katselen Mikon roikkuvia farkkuja, koko olemusta ja kuolaan mielessäni. Mikko noutaa eteisestä tossuvalikoimastani lempikenkänsä ja pujottaa mun jalkaan. Hyvä, tämähän tietää, mitä haluan.

Mikon katse kiertelee tossuissani ja Mikko odottaa epävarmana, että mitä seuraavaksi.

- Sä haluisit nuolla, eikö? No sä saat nuolla kyllä. Mee kontillesi lattialle.., ja Mikko tottelee.

Siinä sohvalla istuessani asento on paras mahdollinen ja painan Mikon pään jalallani alas toista kenkää vasten. Hankaan skeittitossullani Mikon hiuksia sekaisin ja Mikko nuolee kenkääni. Nautin joka hetkestä, kun Mikon ikuinen itsevarmuus on kadonnut johonkin ja tilalle on tullut hyväksyntää kaipaava jätkä, josta henkii jännitys ja samalla kiihko uutta kohtaan. Kehun hellin sanoin Mikkoa ja kurotan välillä sivelemään tossun kärjellä Mikon selkää.

- Väistä vähän…, ilmoitan ja työnnän Mikon pään sivuun.

Riisun jalastani toisen tossuni ja painan taas Mikon pään alas vasten kenkääni. Mikko veti syvään henkeä nenä kenkääni vasten. Nuuhki.

- Hyvä poika, oikein hyvä… Sä tykkäät siitä, miltä mun tossut haisee. Nää on sun lempitossut…, juttelen katsellen ja vatsassani värisee.

Katselen hetken. Huomaan, miten Mikon käsi haparoi hieromaan farkkujen etumusta.

- Lopeta se ja tuu tänne sohvalle. Sä saat runkata mulle. Näytät mulle oikein, miten paljon sä tykkäät mun tossuistani…, komennan.

- Sä tiedät, että mä tykkään…, Mikko mutisee ja hymyilee mulle varovasti.

Mikko nousee ylös ja tulee mua vastapäätä sohvan toiseen päätyyn. Nousen taas hetkeksi Mikon päälle ja tunnen, miten Mikko lähes vapisee allani. Suutelen. Mikon kädet haparoivat niskaani. Se tuntuu oikeastaan todella hyvältä. Rakastan repiä hellästi Mikon hiuksia. Hiuksista saan hyvin pidettyä Mikon pään paikoillaan.

- Avaa suu… Kiltille nartulle annetaan vähän hyvää…

Valutan suustani sylkeä sormilleni ison annoksen ja työnnän sormeni Mikon suuhun. Pyörittelen suussa ja annan Mikon kielen lipoa sormeni puhtaaksi. Jostain syystä haluan valtavasti työnnellä jotain Mikon suuhun. Painan sormet tarkoituksella liian syvälle, kurkkuun asti, ja saan Mikon yökkäämään hiukan. Mikko yrittää kääntää päätään pois, mutta otteeni hiuksista tiukentuu.

- Hiljaa.. Paikka…, hyssyttelen ja Mikko tyytyy nieleskelemään.

Painan vielä suukon Mikon huulille ja nousen ylös istahtaen takaisin omaan päätyyni sohvalle.

- Nyt..Runkkaa mulle. Mä haluun katsella kun sä runkkaat mulle..., sanon eikä Mikkoa tarvitse kahdesti käskeä.

Mikon kädet haparoivat vetoketjun auki ja Mikko ottaa kalunsa esille. Se vavahtelee kevyesti. Mua tuijottaen Mikko alkaa hitaasti runkata sitä. Vedellä kättä edestakaisin. Hengitys kulkee kiivaana puoliksi avoimien huulien välistä. Mikon katse tarkkaili liikkeitäni. Tartun Mikon oikean jalan nilkkaan ja riisun sukan hitaasti. Nostan jalan niin, että voin nuolla. Mikon huulilta pääsee huokaus, kun kieleni kärki lipuu varpaiden yli. Katselen vähintään yhtä intensiivisesti Mikkoa takaisin. Mikon käsi runkkaa sykkivää kalua yhä nopeampaa ja hengitys muuttuu katkonaiseksi, kun imen Mikon varpaita yhtä kerrallaan. Tuntuu ihanalta tehdä hyvää toiselle. Hengitys on muuttunut ihahduksiksi ja huokauksiksi.

- Ime, rakas…, Mikko voihkii ja imiessäni varpaita ja katsellessani samalla Mikkoa, hän saavuttaa huippunsa.

Mikko puristaa kalua kädessään ja kalu sykkii spermaa sormille ja sotkien hiukan vaatteitakin. Laukeamisessa oli myös minulle jotain henkisesti todella tyydyttävää. Sykin koskettamatta edes itseäni.

- Oota, mä tuon sulle paperia.., naurahdan lämpimästi ja haen rullan keittiöstä.

Mikko pyyhkii jälkiä hiukan nolostuneena, vaikkei sitä haluakaan näyttää. Istun lähelle Mikkoa ja nojaan poskeani Mikon polveen.

- Huh..Joo..tuota..Olihan se aika… Sä oot mielettömän hyvä…, Mikko tapailee sanoja.

- Eiku sä oot. Kiva, että mä sain näyttää sulle vähän uusia puolia… Mä vähän pelkäsin, et miten sä suhtaudut Jere-juttuun…, juttelin.

- Äh, en mä mitään… Turhaa murehdit. Niinku mä sanoin, niin ei mua haittaa, jos sä haluut jakaa Jeren. Päinvastoin… , Mikko naurahtaa.

- Mitä teidän välillä oikestaan on? Rakastaksä Jereä?

- Emmä tiedä. Jere on mun paras kaveri. Kai mä sitä rakastankin… Emmä oikeesti tiedä..

Hymähdän vastaukseksi. Nuo jätkät on tehty yhteen eikä ne pässit sitä edes tajua. Ehkäpä joku päivä vielä.

- Kuule, jos ei sulla oo kiire nukkumaan, niin tulisiksä hetkeks mun viereen sänkyyn. Rakasteltais.., kuiskaan suorasukaisesti Mikolle.

- Ai niinku normaalit ihmiset eikä tällaiset pervot?, Mikon äänessä on tuttua naurua.

- Ihan niinku normaalit ihmiset…