IrstasUkkomies

Olin tavalliseen tapaani töiden ohessa pitänyt chatti-ikkunaa avoimena ja nickkini antoi varmasti kaikille jonkinlaisen käsityksen siitä mitä olin etsimässä... Punaiset privaviestit erottuivat joukosta, vaikkei niistäkään yleensä mitään kiinnostavaa seurannut.

Ruudulle ilmestyi viesti nimimerkiltä Hanna80 ja olin jo valmistautunut siihen että taas yksi "nainen" katoaa virtuaaliavaruuteen hetken keskustelun jälkeen luvattuaan enne yhtä sun toista. Hannan kanssa jutellessa alkoi pikkuhiljaa kuitenkin olo muuttua toiveikkaammaksi. Ehkä tässä tällä kertaa tosiaan olisikin tapahtumassa jotain...

Hanna ymmärsi ukkomiehen vaihteluntarpeen, eikä alkanut moralisoimaan... päinvastoin oikeastaan. Kyselin hänen mieltymyksiään ja yhteneväisyyksiä itseeni ja omiin haluihinkin tuntui löytyvän... Lopulta juttukaverini sanoi että häntä kiihottaisi suunnattomasti ajatus rakastella tuntemattoman, "kasvottoman", muukalaisen kanssa. Kysyin millaisia lounassuunnitelmia hänellä olisi seuraavaksi päiväksi, tai voisiko hän kenties järjestää koko iltapäivän vapaaksi... vastaus oli yllätyksekseni myöntävä. Hän myös antoi numeronsa, johon soitin pikaisen varmistussoiton ja sovimme että minä teen järjestelyt ja hän odottaa seuraavana päivän tasan kello 12 erään kotikaupunkimme tutun maamerkin luona.

Varasin saman tien hotellihuoneen ja aloin valmistella tulevaa...

Seuraavana päivänä heräsin täynnä intoa, taisi vaimokin vähän ihmetellä miten aamu käynnistyi niin hyvissä merkeissä. Suuntasin aamupäiväksi töihin, vähän ennen puolta päivää poistuin. Vieläkin mielessä pyöri epäilys siitä oliko Hanna kuitenkin vaan vedättänyt onnistuneesti. Kun kello löi puoltapäivää soitin Hannan numeroon... "Missä sä olet?" kysyi utelias ääni. Hänen antamansa kuvauksen perusteella paikallistin ihmisten joukosta helposti ketä oikeastaan olin tullut tapaamaan. Siisti ja huoliteltu nuori nainen jakkupuvussaan katseli pälyillen ympärilleen ja puhui puhelimeen... Puolipitkät ruskeat hiukset, hoikka mutta silti sopivan muodokas vartalo. 165/52 piti varmaankin paikkansa. "Etkös sanonut että kasvoton tuntematon kiihottaa?" vastasin kysymyksellä hänen kysymykseensä. "Sä näytät muuten todella hyvältä" jatkoin...

"Niinhän mä taisin sanoa..." kuului vastaus, vähän epävarmuutta äänessä...

"Toiveesi on toteutumassa, lähde kävelemään kohti rantaa ja odota" ohjasin tuota ihastuttavaa nuorta naista

"OK" oli lyhyt ja ytimekäs vastaus. Hetken hiljaisuuden jälkeen hän jatkoi "Tässähän alkaa oikeasti pyöriä mielessä yhtä sun toista"

"Tänään saat sitä mitä eilen kaipasit. Miehen joka vie, ja sä menet kiltisti mukana... Ja nyt lopetat turhat löpinät ja odotat vaan mun ohjeitani"

"OK" kuului taas...

"Äläkä yritä kurkkia taaksesi."

"OK"

"Sähän opit nopeasti" naurahdin puhelimeen

"Toivottavasti..."

"Käänny seuraavasta kulmasta oikealle ja istu kävelykadun viimeiselle penkille odottamaan. Soitan kohta uudelleen"

"OK"

Tämähän menee paremmin kuin hyvin, ajattelin mielessäni kääntyessäni samalle kävelykadun pätkälle jota Hanna jo käveli. Hän istahti penkille, ja ohitin hänet eikä hän vieläkään tiennyt että oli juuri minua tapaamassa...

Kävelin hotellin ovesta sisään ja kirjauduin sisään. Huoneessa asetin mustan silkkiliinan tuolin käsinojalle ja avasin kuohuviinipullon. Kaadoin kuohuvaa kahteen myös mukanani tuomaani lasiin. Soitin Hannalle uudestaan.

"Edessäsi on hotelli. Respan ohi vasemmalta puolelta ja hissillä neljänteen kerrokseen. Huone 426. Älä sulje puhelinta."

"OK"

"Ovi on auki... kun pääset sisälle otat edessäsi olevan tuolin selkänojalta silkkihuivin ja sidot sen silmillesi."

"Ethän sä sitten ole mikään..." Hanna aloitti epäilevästi

"Hiljaa", sanoin, "Nyt on ihan väärä aika alkaa peruutella"

"..... ok" kuului taas pienen empimisen jälkeen.

"Sulje ovi perässäsi ja kerro kun huivi on paikallaan"

Itse menin kylpyhuoneen puolelle odottamaan, ja hyvin pian kuulin kun Hanna tuli sisään ja ovi sulkeutui. Eikä mennyt kauaa kun puheliesta kuului taas Hannan ääni, "Huivi on paikallaan"

Astuin huoneen puolelle, ja Hannaa jännitti selvästi. Se kai tuossa tilanteessa oli luonnollista... Hanna seisoi kirjoituspöydän edessä, piti toisen käden sormiaa pöydällä. Kauniin punaiset kynnet paransivat vaikutelmaa entisestään... Otin kuohuviini lasit ja toivotin Hannan tervetulleeksi ja ojensin toisen lasin hänelle. Pienellä tunnustelulla hän sai mieleisensä otteen lasista. Skoolasimme ja kysyin muistiko hän mitä toiveita hänelle eilen esitin. Hän vastasi tehneensä parhaansa... käskin hänen kertoa mitä olin pyytänyt.

"Businesstyyli, jakkupuku polvimittaisella hameella, tiukasti istuva napitettava paitapusero, seksikkäät alusvaatteet, posliinipimppi" hän luetteli...

"Aika hyvin." vastasin "Mutta loppupäivän se pimppi on pillu, ja yksi yksityiskohta mun täytyy vielä tarkistaa... mutta sen ehtii hetken päästä"

Autoin Hannan jakun pois hänen päältään ja menin seisomaan hänen taakseen... kiersin kädet hänen vyötärönsä ympärille.

"Sä näytit todella kiihottavalta koko matkan" kuiskasin hänen korvaansa "Ja nyt näytät vielä kiihottavammalta kun pusero ja rintaliivitkään eivät pysty peittämään noita nöpöttäviä nännejä. Sä taidat olla yhtä kiimainen kuin minäkin"

"Mä olen haaveillut tällaisesta mutta en ole koskaan aiemmin uskaltanut yrittää..." Hanna kuiskasi.

"Nyt sä olet määrätietoisissa käsissä... ja niin kuin sanoin, mä pidän tottelevaisuudesta."

"ok" kuului taas...

Käteni liukuivat Hannan kylkiä ylös ja alas, kävivät vatsalla ja lopulta otin rinnat käsiini ja puristin kevyesti... Hannan suusta pääsi inahdus. "Näille on varmasti käyttöä tänään" sanoin samalla kun käteni alkoivat avata Hannan puseron nappeja. Painauduin tiiviimmin Hannaa vasten ja samalla painoin hänet pöytää vasten, aloin itsekin olla jo taistelukunnossa eikä se vaatteista huolimatta jäänyt Hannaltakaan huomaamatta siitä päätellen miten hän hitaasti pyöritti pakaroitaan kaluani vasten. Pian käteni pääsivät seikkailemaan paljaalla iholla. Tässä naisessa ei tuntunut heikkoa kohtaa olevankaan. Iho oli sileä ja kauniisti ruskettunutkin. Hannan hengitys kävi raskaammaksi, ja päätin vapauttaa hänet hameestaankin. Avasin napin ja vetoketjun ja annoin hameen valahtaa lattialle. Näky oli todella ihana... Kaunis nainen, yllään vain rintaliivit, stringit ja stay-upit sekä korkokengät...

"Sä unohdit yhden asian" sanoin Hannalle "mähän sanoin että sukkanauhat pitäisi löytyä"

"Mä en aamulla löytänyt kaapista..." Hanna selitti.

"No, kyllähän sä hyvältä näytät noinkin ja varmaan osaat pyytää anteeksi..."

Hanna tuntui olevan täysin leikissä mukana "Anteeksi..." hän aloitti sopertelemaan

"En mä puhumista tarkoittanut" keskeytin hänet. "Meidän täytyy varmaan vaihtaa vähän paikkaa" sanoin, ja ohjasin Hannan käsivarresta huoneen oven vieressä olevien kaappien eteen... paikan valinta oli helppo koska kaappien ovissa oli peilit...

"Polvistu" sanoin Hannalle. Nainen totteli, otti tukea mun vyötäröltäni ja oli pian edessäni polvillaan.

"Nyt varmaan tiedät mitä mä tarkoitin anteeksipyytämisellä" sanoin ja katselin samalla peilistä tuota kiihottavaa näkyä. Hanna ymmärsi vinkin ja alkoi tunnustella housujeni vyötäröä... Silmät peitettynä aikaa meni toki hieman enemmän kuin normaalisti, mutta eihän tässä mikään hirvittävä kiire ollut. Tilannehan oli kuitenkin todella miellyttävä.

Pian Hanna kuitenkin sai housuni laskettua ja otti kovan kaluni käteensä ja veteli pari kertaa edestakaisin.

"Tää tuntuu ihanalta" Hanna kuiskasi.

"En mä kaipaa sun mielipidettäsi siitä" vastasin tylysti "käytä sitä suutas varsinaiseen asiaan".

Totesin parhaaksi samalla ottaa kravatin pois kaulasta ja paidan päältä etten joutusi kokoajan pitämään niitä pois tieltä...

Kuuliaisesti Hanna nuolaisi ensin muutaman kerran eri puolilta ja sitten sulki kaluni punattujen huuliensa väliin. Hannan huulet ja kieli tekivät terskan ympärillä liiankin hyvää työtä, ja koska en ollut valmis lopettamaan leikkiä näin lyhyeen otin Hannaa hiuksista kiinni ja painoin kaluni syvemmälle hänen suuhunsa niin että herkimmät paikat olivat parhaan käsittelyn ulottumattomissa. Pidin otteeni hänen hiuksistaan ja aloin työnnellä, nain Hannan suuta ja katselin samalla peilistä. Ihanan ahnas, lämmin suu teki työtään ja rytmin määräsin itse ;)

Keskeytin työnnöt hetkeksi ja otin kaluni Hannan suusta, päästämättä kuitenkaan otetta hänen hiuksistaan.

"Miltäs kulli maistuu?" kysyin.

"Herkulliselta." Hanna vastasi edelleen polvillaan edessäni.

Sivelin syljestä kiiltelevällä kalullani hänen kasvojaan... kaluni oli kivikova, enkä enää jaksanut vastustaa kiusausta.

"Ja sitten pyydät niin kuin kiimainen narttu niin saat lastin suuhusi." sanoin polvistuneelle naiselle.

"Saanko imeä sut loppuun?" Hanna kysyi.

"Kyllä osaat pyytää paremminkin" vastasin.

"Anna mun imeä sun spermat" Hanna yritti uudelleen.

"Unohda nyt tuo kiltin tytön rooli" vastasin

"Pane mua suuhun niin että laukeet."

"Onko toi sun mielestäsi kiimaisen nartun puhetta?"

"Anna mun lutkuttaa sun kyrpääsi ja ruiskuta mällit narttusi kurkkuun" Hannan ilme oli niin kiimainen että mun melkein teki mieli ottaa huivi pois tuon nartun silmiltä että olisin nähnyt oliko niissä samanlainen palo kuin puheissa ja eleissä muuten.

Ohjasin kaluni takaisin Hannan suuhun ja sanoin "Nuole ensin mun pallejani ja hoida homma loppuun". Hanna teki työtä käskettyä. Käsi piti kaluani yläviistossa ja kieli pyöri posliinipallieni ympärillä, Hanna myös nappasi ne vuorotellen suuhunsa imeskeltäviksi.

"Ja loppuhuipennus sitten ilman käsiapua" sanoin Hannalle joka tottelevaisesti otti taas kaluni suuhunsa - välillä syvemmälle, välillä vain terskalla leikitellen - ja samalla piti kätensä kiltisti pakaroillani rytmittämässä työtään. Montaa minuuttia en tuota työskentelyä enää kestänyt vaan tunsin miten siittiöarmeija vääjäämättömästi alkoi olla lähtövalmiina...

"Anteeksipyyntö hyväksytty" sanoin samalla kun sperma ryöppysi Hannan kurkkuun sellaisella voimalla että se selvästi yllätti hänet. Tunsin miten parin suuremman ryöpyn jälkeen annokset kävivät pienemmiksi mutta Hannalla oli selvästi vaikeuksia niellä kaikkea. Otin kaluni pois hänen suustaan ja käskin niellä suun tyhjäksi. Hanna nielaisi pari kertaa ja sanoi olevansa valmis.

"Ja sitten vielä nuolet mut puhtaaksi..." Hanna teki taas työtä käskettyä. Kaluni nytkähteli kun putsaus eteni huolella joka puolelle...

"Nyt kun on pahimmat paineet poissa niin mä voinkin alkaa keskittyä sinuun" sanoin Hannalle ja ohjasin tuon sopivasti vähissä pukeissa olevan kaunottaren sängylle...



**** Kommentteja saa lähettää ja jatkoakin seuraa jos kiinnostusta ilmenee *****