Helmut

Henna käveli ydinkeskustan ruuhkassa pitkin vilkasliikenteistä katua ja etsi oikeaa osoitetta. Hän oli juuri tullut kesätyöhaastattelusta, jossa hänelle oli kerrottu, että saadakseen työpaikan hänen pitäisi ensin käydä lääkärintarkastuksessa. Henna ei erityisemmin pitänyt ajatuksesta, mutta toisaalta hän halusi saada tämän kesätyön. Hänelle annetussa osoitteessa sijaitsi uudehko, viisikerroksinen kerrostalo, jonka kolmannessa kerroksessa olivat lääkärien vastaanottotilat. Henna astui sisälle rappuun ja nousi hissillä kolmanteen kerrokseen, missä hänen eteensä avautui valoisa eteisaula. Siellä oli seitsemän tai kahdeksan ihmistä. Miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja. Vasemmalla oli vastaanottotiski, jonka takana kiireinen hoitaja naputteli tietokonettaan.

Henna jatkoi tiskin eteen. ”Anteeksi”, hän sanoi sen takana häärivälle hoitajalle. ”Olen Henna R. ja minulla on varattu aika lääkärille”.

Hoitaja otti listan käteensä. ”Kyllä vaan. Oletko tulossa lääkärintarkastukseen?”

”Tuota… en oikeastaan tiedä. Minua pyydettiin vaan tulemaan tänne, ennen kuin voisin saada työpaikan…”, vastasi Henna empien.

”Vai niin… Istuudu hetkeksi, niin selvitän asian”, sanoi hoitaja ja lähti kulkemaan pitkää käytävää.

Henna ehti kuitenkaan tuskin istuutua, kun erään tutkimushuoneen ovi avautui. ”Henna R., olkaa hyvä”.

19-vuotiaan katse nauliutui pitkään, tummaan ja hyvin nuorennäköiseen mieheen, joka huutanut hänen nimensä. Tällä oli lääkärintakki yllään ja tumma, sliipattu tukka, jonka muotoilemiseen oli tarvittu aamulla varmasti aimo annos geeliä. Henna tervehti miestä ja astui sisään huoneeseen. Tutkimushuone oli kliinisen puhdas ja valoisa, vaikka ikkunoiden beigenväriset sälekaihtimet olivat melkein kiinni. Keskellä huonetta oli tutkimuspöytä, jonka vaaleanruskeaa nahkapäällystä suojasi valkoinen suojapaperi. Henna nielaisi pakonomaisesti nähdessään metalliset jalkatuet, ja toivoi sydämensä pohjasta, ettei hänen tarvitsisi asettaa jalkojaan niihin.

Mies sulki oven käytävään. ”Sinulle pitäisi tehdä siis terveystarkastus, niinkö?”

Henna kertoi tulevansa suoraan kesätyöhaastattelusta ja toivoi tämän olevan vain pelkkä muodollisuus. Pune tytön kasvoilla viesti selvästä jännityksestä. Lääkäri kertoi, että tietynlainen tarkastus vaadittiin kaikilta tämän työpaikan uusilta kesätyöntekijöiltä eikä hän, ikävä kyllä, voisi tehdä Hennan kohdalla mitään poikkeusta. Vastaus nostatti palan Hennan kurkkuun. Hän ei ehkä pääsisikään tästä niin helpolla kuin oli kuvitellut.

”Aloitetaan sitten, voit riisuutua alkkareille tuossa verhon takana. Kaikki muu pitäisi ottaa pois”, sanoi lääkäri päättäväisesti. Alkkareille? Voi jessus, siis melkein nakuksi. Henna ei ollut odottanut tätä. Hän katsoi anovasti lääkäriä silmiin, mutta siirtyi sitten vastahakoisesti nurkkaukseen verhon taakse ja alkoi vähentää vaatetustaan. Hän riisui alkajaisiksi vaalean kesätakkinsa avaten sen jälkeen paitapuseronsa napit yksi kerrallaan ja laski sen alas tuolille. Hän jatkoi riisumalla kenkänsä ja tuuppasi ne vierekkäin tuolin alle. Avattuaan farkkujensa vetoketjun hän laski ne alas ja veti jalkansa ulos lahkeista. Henna hieraisi paljaita olkavarsiaan seisoen yllään nyt vain rintsikat, ihonväriset sukkahousut ja niiden alla valkoiset string-malliset pikkuhousut. Hän toivoi, että olisi valinnut aamulla toiset alkkarit. Nyt se oli liian myöhäistä. Hän avasi rintaliivinsä ja laski ne tuolin selkämykselle. Vaikkei huoneessa ollut mitenkään erityisen viileää, näytti se Hennan tahtomattaan vaikuttavan hänen nänninpäihinsä, jotka alkoivat hiljalleen kovettua. Hennaa puistatti. Hän nielaisi ja ryhtyi viimein riisumaan sukkahousuja pois. Hetken päästä kaikki olisi valmista.

Henna astui esiin verhon takaa pitäen katseensa alhaalla. Hän ei yrittänyt peitellä paljaita rintojaan, sillä hän tiesi sen turhaksi. Lääkäri näkisi ne kuitenkin ennemmin tai myöhemmin. Gigololta vaikuttava nuori lääkäri katsahti viimein tyttöön. Henna näytti juuri niin eroottisen ujolta kun vaan hyvävartaloinen 19-vuotias voi pelkissä stringeissä näyttää. Hennan hieman yli olkapäiden ulottuvat vaaleat hiukset olivat tyttömäisen kiharat ja hänellä näytti olevan kuulakkaan vaalea iho. Hänen rintansa olivat muodokkaat ilman niiden kokoa korostavia rintaliivejäkin. Lääkäri ounasteli, että tässä saattaisi viivähtää jonkin aikaa.

Hän ohjasi Hennan ensimmäiseksi digitaalisen vaa’an luo. Henna astui paljain jaloin vaa’alle ja lääkäri kirjoitti lukeman ylös. Ei huomautettavaa. Lääkäri kertoi seuraavaksi olevan vuorossa joitakin rutiiniluonteisia tarkistuksia kuten verenpaineen mittaaminen. ”Nämä ovat ihan näitä normaaleja”, hän sanoi.

Hennan verenpaine oli kutakuinkin normaalilla tasolla eikä lääkärillä ollut siitäkään mitään huomautettavaa. Hän pyysi tämän jälkeen tyttöä istumaan tutkimuspöydälle. Hennaa jännitti melkoisesti, mutta hän yritti pysyä tyynenä.

”Käy sitten makuulle vasemmalle kyljellesi, niin tarkistetaan lämpö”, sanoi lääkäri raapaisten kädellään oikeaa korvaansa. Hän poimi viereiseltä hoitopöydältä steriilit tutkimushansikkaat ja asetti sellaiset molempiin käsiinsä. Henna asettautui makuulle vasemmalle kyljelleen ja kurkkasi olkansa yli nähden lääkärin pitelevän kädessään kuumemittaria.

”Anteeksi, miten tämä oikein tehdään…?” aloitti Henna, mutta lääkäri keskeytti hänen lauseensa. ”Rektaalilämpö on tarkin mittauskeino, edelleen. Lasketko alkkareitasi vähän, niin saadaan tämä tehtyä”. Henna kavahti ajatusta mittaustavasta: miten nöyryyttävää se olisikaan! ”Eikö kuumetta voisi mitata kainalosta?” protestoi Henna vastaan, mutta lääkäri vain pudisti päätään. Eikö tällä ollut mitään säädyllisyyden tajua? Henna kääntyi selälleen, koukisti polviaan ja nosti sitten takamustaan ylös. Hän laski hitaasti valkoiset stringinsä suunnilleen puoleen reiteen ja kääntyi sitten takaisin vasemmalle kyljelleen odottaen tätä erittäin kiusallista toimenpidettä. Tämä olisi nolointa, mitä hänelle on koskaan tapahtunut. Lääkäri erotti varovasti sormillaan Hennan pakaravakoa. ”Tässä on vähän liukastavaa geeliä, joten sen pitäisi mennä sisään ihan hyvin. Rentouta peräaukon lihaksiasi ja yritä pysyä paikoillaan”, sanoi lääkäri ja asetti kuumemittarin kärjen ensin Hennan peräaukon suulle ja alkoi työntää sitä hitaasti sisään, kunnes se oli kohdallaan. Henna ei todellakaan tiennyt mitään näin noloa kuin kuumeen mittaaminen nuoren naisen peräsuolesta. Ja vieläpä miehen toimesta. Ja lääkärin. Henna ajatteli olevansa varmasti ihan punainen kasvoiltaan. Onneksi hänen tarvinnut katsoa lääkäriä silmiin.

Toimenpide ei kuitenkaan pahemmin sattunut tai tehnyt kipeää, mutta se tuntui henkisesti nöyryyttävältä. Suunnilleen kolmen minuutin painajaisen ja paikallaolon jälkeen lääkäri veti kuumemittarin ulos Hennan takamuksesta. Ei huomautettavaa tälläkään kertaa.

Henna kääntyi selälleen ja veti stringit takaisin ylös. Lääkäri ei sanonut mitään vaan tarkasteli jo parhaillaan tämän nuoren neidon paljaita rintoja. Hän siirtyi lähemmäksi ja alkoi tunnustelemaan Hennan rintoja kevyesti puristellen ja painellen. Henna ei sanonut mitään. Lääkäri kosketti hänen nänninpäitään ja nipisti niitä vähäsen. Henna toivoi, ettei hän reagoisi kosketukseen, mutta niin ei käynyt. Hetkessä hänen nänninpäänsä olivat kovettuneet vielä entistäkin enemmän tytön sitkeistä vastusteluista huolimatta. Lääkäri havaitsi tytön olevan levoton ja nolona tästä kiusallisesta reaktiosta. ”Älä yhtään nolostu tästä. Se on varsin yleistä”, rauhoitteli lääkäri tutkimuspöydällä pelkissä stringeissä makaavaa parikymppistä blondia.

”Seuraavaksi sinun pitäisi riisua nuo pois”, sanoi lääkäri luoden katseen Hennan pikkuhousuihin. Henna puri alahuultaan. Hän ei tosiaankaan ollut tullut millekään gynekologille vaan ainoastaan ja vain pikaiseen tarkastukseen saadakseen haluamansa kesätyöpaikan. Tämä meni jo vähän liian pitkälle.

”Onko se tosiaan ihan tarpeellista?”, kysyi Henna samalla kun tarttui stringiensä ohueen vyötärönauhaan ja laski niitä jo toisen kerran tämän tarkastuksen aikana alas. ”Se kuuluu tarkastukseen, kyllä”, vastasi lääkäri äänellä, josta ei Hennan ärsytykseksi kuitenkaan paistanut läpi minkäänlaista vaivaantuneisuutta. Oliko tämä lääkärin mukaan ihan jokapäiväistä touhua?

Henna riisui alkkarit tietäen varsin hyvin mitä nyt olisi edessä. Hän liukui tutkimuspöydän reunalle ja asetti kantapäänsä lääkärin avustamana pelkäämiinsä jalkatukiin. Henna ei muistanut, milloin viimeksi häntä olisi jännittänyt yhtä paljon. Lääkäri napsautti tutkimuspöydän yllä olevan valaisimen päälle ja suuntasi valokeilan tytön levitettyjen reisien väliin. Hän silmäili ensin ulkoisesti. Tyttö oli siistinyt karvoituksensa niin sanotusti bikinikuntoon. Lääkäri levitti Hennan uloimpia häpyhuulia ja kaappasi käsiinsä hoitopöydältä metallisen tutkimusvälineen, eräänlaisen levittimen. Henna tunsi tämän metallisen spekulan työntyvän hetkeä myöhemmin hitaasti hänen emättimeensä ja puristi samalla kätensä nyrkkiin. Spekula avautui hänen sisällään, mikä sai Hennan voihkaisemaan hiljaa.

Henna tunsi pian myös lääkärin koskettavan varovasti hänen klitoristaan ja liikahti levottomana. ”Ole vaan rentona, äläkä nolostu tästä yhtään”, sanoi lääkäri teeskennellen anteeksipyytävää. Hän kosketteli Hennan klitorista tavalla, joka saisi varmasti aikaan tytössä pientä värinää. Kiihotus kasvoi lisääntyvästi. ”Huomaan, että sinulle muodostuu tänne hiukkasen kosteaa”, ilmoitti lääkäri tytölle, joka yritti tässä tilanteessa kaikin mahdollisin tavoin hillitä seksuaalisia tunteitaan.

Lääkäri poisti spekulan, mitä Henna ei häpykielensä ärsytykseltään juurikaan edes tuntenut. ”Tunnustelen vähän sormella”, jatkoi lääkäri. Tyttö kostuisi tästä lisää, lääkäri arveli. Reaktiot näkyivät ja alkoivat pian myös kuulua.

”Uuuh,” Henna parahti ja taivutti selkänsä kaarelle.

”Anteeksi, Henna. Reaktiosi oli vaan tässä kohtaa paljon voimakkaampi kuin odotin”, sanoi lääkäri teeskennellen nyt yllättynyttä. ”Klitoriksesi taitaa olla herkempi kuin monilla muilla tytöillä. Tämä kestää vielä hetken…”. Lääkärin puhuessa Henna tunsi miten tämän sormet kiihottivat häntä nopeasti kohti orgasmia. Hän ei kehdannut sanoa mitään. Tämä oli jo nyt tarpeeksi noloa. Hänen pitäisi vaan pystyä hallitsemaan itsensä. Mutta siitä saattaisi tulla vaikeaa.

Pian tapahtui jotain uutta. Lääkäri työnsi etu- ja keskisormeaan yhä syvemmälle Hennan emättimeen ja kutkutti sen seinämiä. Hän ärsytti myös koko ajan peukalollaan tytön klitorista, mikä nopeuttaisi kliimaksin saavuttamista. Hennan voihkinta oli jo melkein jatkuvaa. Tyttö oli erittäin lähellä lakipistettä. Lääkäri jatkoi vielä muutaman sekunnin, kunnes lopetti sormiensa liikkeen. Henna vääntelehti tutkimuspöydällä, kunnes hetki hetkeltä hänen hengityksensä alkoi tasaantua ja hän alkoi rauhoittumaan. Lääkäri veti sormensa ulos. Ammattietiikkaansa noudattaen hän ei voinut mennä nuorten naisten kanssa yhtään pidemmälle. Jos hän olisi jatkanut vähänkin pidempään, tutkimuspöydällä makaisi nyt orgasmin saanut 19-vuotias tyttö.

Henna ei tiennyt, oliko lääkärin tarkoituksena ollut saada hänelle orgasmi vai oliko se ollut jotain muuta. Joka tapauksessa Hennaa hävetti, että hän oli reagoinut tuolla tavalla. Tulisiko tästä kenties merkintä hänen papereihinsa? Saataisiinko hänen työpaikassaan tietää tästä? Lääkäreillähän oli tietenkin vaitiolovelvollisuus, mutta asia mietitytti silti. Lääkäri ei ”sormettanut” enää eikä liioin kommentoinut millään tavalla Hennan äskeisiä reaktioita. Hän vaikutti väliinpitämättömältä auttaessaan Hennaa siirtämään kantapäänsä pois hiivatin jalkatuista, mistä helpottuneena Henna painoi välittömästi reitensä yhteen maaten pöydällä yhä täysin alastomana.

”Kääntyisitkö nyt vatsallesi, Henna. Minun pitäisi tarkistaa vielä tuo toinen puoli…”, pyysi lääkäri ilmoittaen, ettei tarkastus ollut vielä päättynyt. Henna ei voinut pitää tästä enää yhtään vähempää! Hän muistaisi tämän nöyryytyksen varmasti loppuelämänsä. Halusiko hän tätä kesätyöpaikkaa todellakin niin paljon?

Lääkäri avasi pienen purkin ja pyöräytti siitä etusormensa ympärille kerroksen väritöntä, geeliltä muistuttavaa ainetta. Se olisi liukastetta seuraavaa toimenpidettä varten. Henna oli kääntynyt jo vatsalleen ja tiesi, mitä oli odotettavissa. Lääkärin pyynnöstä hän levitti jalkoaan niin paljon kuin suinkin pystyi. Lääkäri paljasti Hennan pakaravaon näkyviin nyt jo toisen kerran viimeisen viidentoista minuutin aikana. Hän pyysi tyttöä rentoutumaan ja kertoi, että tämä ei sattuisi, mutta saattaisi kylläkin tuntua vähän epämiellyttävältä. Joka tapauksessa toimenpide olisi ohi varsin nopeasti. Niin lääkäri ainakin vakuutti.

Se tuntui kylmältä, liukkaalta ja rasvaiselta, kun lääkärin etusormi työntyi vastustamattomasti Hennan peräaukkoon. Tytön sulkijalihaksen vastustuksesta johtuen hän liikutti sormeaan hyvin, hyvin hitaasti. ”Ai… auuh… kestääkö tämä vielä kauan?” kysyi Henna kiemurrellen pöydällä. ”Olen pahoillani. Hetken vielä… yritä pysyä paikoillasi”, lääkäri vastasi kääntäen sormeaan juuri Hennan peräsuolessa, mikä sai tytön melkein parkaisemaan.

”Uugh, oooh, ooooh”, vaikeroi Henna, kun lääkärin sormi oli viimein kokonaan hänen peräsuolessaan ja tunnusteli sitä nyt kauttaaltaan. Tämä tuntui todella epämukavalta. Lääkäri arveli, että Hennalla ei reaktioista päätellen ollut varmaankaan kokemuksia peppuseksistä. Hän päätti olla kuitenkin nöyryyttämättä tyttöä lisää.

Hennan olotila helpottui tavattomasti, kun lääkäri veti lopulta sormensa ulos iäisyydeltä tuntuneen minuutin jälkeen. ”Valmista tuli. Täälläkin puolella kaikki on kunnossa”, totesi lääkäri Hennan noustua käsiensä varaan nelinkontin tutkimuspöydällä. Tyttö oli vieläkin vähän päästään pyörällä äskeisen tutkimuksen jäljiltä.

Lääkäri otti etäisyyttä ja kertoi, ettei Hennalla ollut hänen näkemyksensä mukaan todellakaan mitään terveydellistä estettä sille, etteikö häntä voisi ottaa kesätöihin ja että hän ilmoittaisi tästä hetimiten tytön tulevalle työnantajalle. Henna saattoi nyt pukea vaatteet päälle.

Henna nousi vieläkin lievästi järkyttyneenä tutkimuspöydältä ja sipsutti stringit kädessään verhon taakse heti kun lääkäri oli antanut siihen luvan. Hän ei poseeraisi nakuna enää yhtään pidempään.

Henna aloitti kesätyöpaikassa viikkoa myöhemmin kesäkuun alussa. Nähdessään esimiehensä hän mietti monasti, tiesikö tämä jotain hänen työhönottotarkastuksestaan.