palvelijana

Perjantai-iltapäivä ja olen lähes tyhjässä metrossa matkalla keskustaan, en tiedä mitä olen menossa tekemään, mutta uskon keksiväni jotain. Itäkeskuksesta kyytiin nousee kaksi n. kaksikymppistä tyttöä, ketkä ovat pukeutuneet lyhyisiin pvc-mekkoihin ja kaulapantoihin. He istuutuvat minua vastapäätä ja kotona otettujen oluiden avulla aloitan keskustelun. Tytöt ovat matkalla kinky-bileisiin ja kutsuvat minut mukaansa. Ajatus kiehtoo minua, mutta eihän minulla ole edes asusteita ajattelen, kuin ajatukseni lukien tytöt kertovat, että kyseessä on tutustumisbileet, joihin ei asusteita tarvita. Päätän lähteä mukaan.

Bileet pidetään vanhassa tehdashallissa, jonne saavuttuamme tytöt katoavat lähes heti. Kiertelen paikkaa hetken ja näen heidät kontillaan talutushihnat kaulassa, hihnan toinen pää on jonkun miehen kädessä. Hymyilen ja jatkan kiertelyä, katselen esityksiä ja ihastelen ilmapiiriä. Istun hetkeksi paikalleen, hetken päästä edessäni seisoo noin 50-vuotias nainen, hänellä on toisessa kädessä ruoska ja toisessa talutushihna, jonka päässä on avoin kaulapanta. Haluaisin laittaa tämän kaulapannan kaulaasi hän sanoo ja minä menen sanattomaksi, muutama ihminen pysähtyy ja rupeaa seuraamaan tapahtumaa, mitä vastaan Valtiattarelleni, joksi häntä kauhukseni nimitän mielessäni. Ajatus kiehtoo sinua, vai? Hän kysyy ja minä nyökkään varovasti. Hän laittaa kaulapannan kaulaani.

Seuraa sitten minua hän käskee ja minä nousen ylös ja seuraan Valtiatartani hallin nurkassa sijaitsevaan huoneeseen. Huomaan sen olevan pukuvarasto, jossa normaaleissa vaatteissa tulleet voivat vaihtaa tilaisuuteen paremmin sopivat asusteet itselleen, siellä voi myös ostaa, tai vuokrata asusteita. Valtiattareni kysyy löytyykö heiltä mitään orjalle sopivaa. Tyttö esittelee erilaisia asusteita ja puna kasvoillani tummenee, kauhukseni Valtiattareni valitsee minulle pvc:stä valmistetun palvelijan mekon, jonka mukana seuraa luonnollisesti valkoinen hilkka ja esiliina. Valtiattareni käskee minua ostamaan mekon, en enää uskalla sanoa ei, ja tottelen, pian olen polvistuneena Valtiattareni edessä, kaulapanta kaulassani ja pukeutuneena palvelijaksi. Häpeän tilannetta, mutta samalla tunnen outoa onnellisuutta. Valtiattareni lähtee kävelyttämään minua pitkin aluetta ja tunnen olevani näyttelyesine, Valtiattareni esitellessä minua Saarana kaikille tutuilleen.

Bileiden jälkeen Valtiattareni taluttaa minut taksiin, joka vie meidät hänen talolleen. Hänen taluttaessa minut sisään arvaan taksin kuljettajan nauravan minulle, mitä muutakaan hän voi. Nähdessä 30 vuotta nuoremman miehen, palvelijan asussa, naisen talutettavana. Kun pääsemme sisään Valtiatar kiinnittää talutushihnani peilin yläpuolelle ja käskee minun katsoa itseäni kokovartalo peilistä. Näen ensimmäistä kertaa itseni univormussani ja punastun. Valtiattareni toteaa vierestä: ”Orja pitää asusteestaan, hyvä. Sinulla on nyt kaksi mahdollisuutta, ottaa vaatteesi ja poistua silmistäni iäksi, tai jäädä palvelijakseni täksi viikonlopuksi.” Valtiattareni heiluttaa kassia, jossa on normaalit vaatteeni. ”Haluan palvella teitä Valtiatar” sanon ja niiaan Valtiattarelleni. ”Hyvä?” hän vastaa ja ottaa talutushihnani ja taluttaa minut keittiöön, jossa on kasa tiskejä tiskaamatta ja muutenkin keittiö näyttää kauhealta.

Valtiatar laittaa ketjun toisen pään kiinni patteriin. ”Orjan paikka on lattialla, hihnassa on aikalukko, joka aukeaa 5:ltä. Yhdeksään mennessä keittiön tulee olla puhdas, tiskien tiskattuna ja sinä olet aamiaistarjottimen kanssa huoneessani, onko selvä?” ”Kyllä Valtiatar.” vastaan alistuneena ja jään makaamaan lattialle, kun Valtiattareni poistuu keittiöstä, huikaten vielä ovelta: ”Huomenna sinulla on kiireinen päivä, koko talo pitää siivota illan juhlia varten, joissa sinä luonnollisesti tarjoilet” Valtiattareni nauraa nähdessään kauhistuneen ilmeeni ja poistuu.

Ensimmäinen yritykseni, mitä piditte, kannattaako jatkaa?